Miehitetty Amerikka
| Miehitetty Amerikka | |
|---|---|
| Amerika | |
| Kestoaika | 440 min |
| Kehittäjä(t) | Donald Wrye |
| Alkuperämaa | Yhdysvallat |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Julkaistu | 1987 |
| Tuotanto | |
| Vastaava(t) tuottaja(t) | Richard L. O’Connor |
| Ohjaaja(t) | Donald Wrye |
| Säveltäjä(t) | Basil Poledouris |
| Kuvaaja(t) | Hiro Narita |
| Tuotantoyhtiö(t) | ABC |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Miehitetty Amerikka (Amerika) on yhdysvaltalaisen ABC-televisioyhtiön tuottama minisarja vuodelta 1987. Kylmän sodan ajan dystopiatarina kertoo kuvitellusta tilanteesta, jossa Neuvostoliitto on miehittänyt Yhdysvallat. Donald Wryen käsikirjoittaman ja ohjaaman sarjan pääosissa näyttelevät Kris Kristofferson, Robert Urich, Sam Neill, Christine Lahti ja Wendy Hughes. Sarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Nebraskan maanviljelysseudulle.[1][2]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eletään vuotta 1997. Neuvostoliitto on ottanut haltuunsa ensin YK-järjestön ja miehittänyt jo kymmenen vuotta Yhdysvaltoja, jossa eletään kuin Stalinin Neuvostoliitossa: elintarvikkeet eivät riitä ja toisinajattelijoita vainotaan. Maa on jaettu neuvostoliittolaisten valvomiin keskushallintoalueisiin, ja lopullisena tavoitteena on liittää Yhdysvallat emämaahan[3]. Devin (Kristoffersson) on poliittinen toisinajattelija, Vietnam-veteraani ja entinen presidenttiehdokas. Sarjan alussa hän vapautuu viiden vuoden vankeustuomiostaan huomatakseen, että kotikaupunkinsa väki on sillä aikaa alkanut alistua neuvostohallinnolle. Hänellä ei ole lupaa poistua kaupungista, mutta hän päättää silti jatkaa taistelua.[4] Devinin entinen vaimo Marion on noussut korkeaan asemaan neuvostohallinnossa ja yrittää kasvattaa heidän kahdesta pojastaan kuuliaisia neuvostokansalaisia. Devin saa kuitenkin esikoispoikansa puolelleen vastarintaliikkeeseen, mutta joutuu taas pidätetyksi ja psykiatriseen sairaalaan pakkohoitoon.[5] Vastarintaliike onnistuu kaappaamaan Devinin sairaalasta ja alkaa tämän johdolla vallata erikoisjoukkojen tukikohtia. Devinistä tulee vapaan Amerikan symboli.[6]
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kris Kristofferson | … | Devin Milford |
| Robert Urich | … | Peter Bradford |
| Wendy Hughes | … | Marion Andrews |
| Sam Neill | … | eversti Andrei Denisov |
| Cindy Pickett | … | Amanda Bradford |
| Armin Mueller-Stahl | … | kenraali Petya Samanov |
| Christine Lahti | … | Alethea Milford |
| Dorian Harewood | … | Jeffrey Wyman |
| Mariel Hemingway | … | Kimberly Ballard |
| Marcel Hillaire | … | Dieter Heinlander |
| Lara Flynn Boyle | … | Jackie Bradford |
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Minisarja esitettiin Yhdysvalloissa helmikuussa 1987 seitsemänä kahden tunnin jaksona. Se aiheutti kohua jo tuotantovaiheessa, samanlaista kun oli aiheuttanut ABC-yhtiön muutamaa vuotta aiempi televisioelokuva Seuraava päivä (The Day After, 1983), joka kertoo kuvitellun Neuvostoliiton ydiniskun jälkitunnelmista. Miehitettyä Amerikkaa koskeva kohu vain kiihtyi esityksen myötä. Esimerkiksi Chryslerin pääjohtaja Lee Iacocca veti ABC:ltä pois kuuden miljoonan dollarin edestä automainontaa. Myös kansainvälisesti sarjaa kritisoitiin Neuvostoliiton ja YK:n halventamisesta ja suurvaltasuhteiden kiristämisestä. Pääosanäyttelijä Kris Kristofferson sanoi sarjan teon olleen hyvin stressaavaa ja yritti osaltaan lievittää YK:n ilmaisemaa närkästystä esiintymällä järjestön tilaisuudessa.[1]
Sarjaa ei näytetty Suomen televisiossa, mutta se julkaistiin tuoreeltaan kolmella videokasetilla alaotsikoina 1: Kahlittu vapaus, 2: Terrorivalta ja 3: Vapauden hinta. Julkaisu herätti keskustelua tuolloisessa YYA-Suomessa neuvostovastaisuutensa takia. Helsingin Sanomien Pertti Avolan mukaan sarja pyrkii olemaan hyvin vakava, jopa syvällinen, mutta turvautuu dialogissaan usein mahtipontisen patrioottisiin latteuksiin. Hänestä sarja on tehty selvästi huolellisemmin kuin tuon ajan amerikkalaiset tv-sarjat yleensä, mutta sinänsä taitava käsikirjoitus sortuu kuitenkin yksiulotteiseen propagandaan.[3] Video-oppaan Ilkka Jauhiaisen mielestä sarja alkaa lupaavasti, mutta sen poliittinen kuvio muuttuu pian fantastisesta naurettavaksi. Hän antoi videojulkaisulle kaksi tähteä viidestä.[2]
Christine Lahti sai roolistaan Primetime Emmy- ja Golden Globe -ehdokkuudet.[7][8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Steinbock, Dan: ”Amerika: tarinarungon kylmä sota”, Formaatti ja televisiosarjat. Prime time -televisiosarjojen formaatit tuottajien, tutkijan ja yleisön näkökulmista, s. 121–132. Yleisradio, 1988. ISBN 951-43-0407-1.
- ↑ a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, s. 396. WSOY, 1994.
- ↑ a b Avola, Pertti: Miehitetty Amerikka. Helsingin Sanomat, 25.3.1988, s. 53. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Miehitetty Amerikka 1 - Kahlittu Vapaus videospace.fi. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Miehitetty Amerikka 2 - Terrorivalta videospace.fi. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Miehitetty Amerikka 3 - Vapauden Hinta videospace.fi. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Christine Lahti emmys.com. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Christine Lahti goldenglobes.com. Viitattu 29.1.2024.