Menettelyvirhe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Menettelyvirheellä tarkoitetaan viranomaisen tekemää virhettä hallinnollisen käsittelyn aikana.[1] Virhe voi syntyä, jos käsittelyssä joitain asianosaisen oikeuksia ei ole otettu huomioon tai viranomainen ei ole noudattanut lain asettamia velvollisuuksia.

Menettelyvirheen vuoksi päätös voidaan kumota tai purkaa virheellisenä ja asia voidaan ratkaista uudelleen.[2] Mikäli päätöksen virheellisyys on aiheutunut menettelyvirheestä, päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää tämän suostumusta.[3]

Viranomaisen toiminnassa tavallisia menettelyvirheitä voivat olla kuulemisperiaatteen noudattamatta jättäminen eli asianosaisen kuulemisen puutteellisuus tai laiminlyöminen asiaa ratkaistessa, viranomaisen esteellisyys [4][2] taikka annetun päätöksen sisällön tai perustelujen puutteellisuus.[3]

Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia kunkin käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisten vaatimusten perustelut, minkä lisäksi sillä on asiassa ns. ratkaisupakko. Tuomioistuimen on myös korjattava valituksen kohteena olevassa päätöksessä oleva virhe (oikaisupakko) esimerkiksi kumoamalla päätös tai palauttamalla se uudelleen käsiteltäväksi.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virhe asianosaisen kuulemisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO:2021:175 käsiteltiin HaO:lle tuotua valitusta kirkkohallituksen päätöksestä purkaa Valkeakosken kirkko.

HaO oli vahvistanut sille alistetun päätöksen, jonka käsittelyssä kirkkohallitus ei ollut varannut muutoksenhakijoille tilaisuutta antaa vastaselitys lausunnosta hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että kirkollisvalituksen tehneille muutoksenhakijoille olisi tullut antaa mahdollisuus vastaselityksen esittämiselle tuomiokapitulin sekä seurakunnan lausunnoista, jonka vuoksi se piti kirkkohallituksen menettelyä virheellisenä.

KHO toteaa päätöksessään myös, että koska merkittävä osa muutoksenhakijoiden kirkkohallituksessa esittämistä valitusperusteista liittyi alistettavan päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen ja koska kirkkohallituksen päätöksestä ei voinut kirkkolain 24 luvun 4 §:n 3 momentti huomioon ottaen voinut enää valittaa edelleen HaO:n tarkoituksenmukaisuuteen vedoten, olisi HaO:n tullut kumota kirkkohallituksen päätös kuulemisvirheen vuoksi. KHO kumosi kirkkohallituksen ja HaO:n päätökset ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi kirkkohallitukseen.[5]

Virhe esteellisyyden vuoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Esteellisyys

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, s. 47. Sisältö perustuu vuonna 2018 Oikeuden perusteokset -sarjassa julkaistuun Hallinto-oikeus-teoksen toiseen, uudistettuun painokseen. Teos on päivitetty kesäkuussa 2021.. Alma Talent Oy, 2021. ISBN 978-952-14-2346-8.
  2. a b Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, s. 38. Sisältö perustuu vuonna 2018 Oikeuden perusteokset -sarjassa julkaistuun Hallinto-oikeus-teoksen toiseen, uudistettuun painokseen. Teos on päivitetty kesäkuussa 2021.. Alma Talent Oy, 2021. ISBN 978-952-14-2346-8.
  3. a b Menettelyvirhe hallintoasian käsittelyssä Minilex.fi. Viitattu 16.8.2022.
  4. Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus, s. 78. Sisältö perustuu vuonna 2018 Oikeuden perusteokset -sarjassa julkaistuun Hallinto-oikeus-teoksen toiseen, uudistettuun painokseen. Teos on päivitetty kesäkuussa 2021.. Alma Talent Oy, 2021. ISBN 978-952-14-2346-8.
  5. Päätökset / Vuosikirjapäätökset / KHO:2021:175 Annettu 9.12.2021. Korkein hallinto-oikeus. Viitattu 20.8.2022.