Mauno Rainto
Mauno Engelbert Rainto, vuoteen 1906 Grönlund (6. marraskuuta 1887 Turku – 19. lokakuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja, joka sai teollisuusneuvoksen arvonimen.[1]
Rainton vanhemmat olivat käsityönopettaja Gustav Rainto, aiemmin Grönlund, ja Maria Simonintytär ja puoliso vuodesta 1916 Valdi Augusta Grönkvist. Rainto kävi kuusi luokkaa oppikoulua ja suoritti Turun kauppaopiston kurssin vuonna 1908. Hän oli Turussa Suomen Polkupyörä- ja Konetehtaan konttoripäällikkö 1908–1929, kunnes siirtyi omien yritystensä pariin. Polkupyörien ohella Rainto oli kiinnostunut valo- ja elokuvauksesta. Vuonna 1920 hän perusti kumppanin kanssa valokuvaustarvikeliikkeen ja laajensi sitä vuonna 1923 tytäryhtiöllä, jonka palvelukseen tuli Suomen mainosvalokuvausten pioneeri Emmi Fock. Rainto oli osakas myös muissa valokuva-alan yrityksissä.[1]
Vuonna 1931 Rainto tuli polkupyörätehdas Pyrkijän toimitusjohtajaksi, yhtiön osakas ja hallinnon jäsen hän oli ollut jo 1920-luvulta. Yhtiöstä kehittyi hänen johdossaan Suomen merkittävin polkupyörien valmistaja, joskin sota-aikana se valmisti myös häkäpönttöjä ja ilmastointilaitteita. Sotien jälkeen Pyrkijän polkupyörätuotanto kasvoi edelleen. Mopedeja yritys alkoi tuottaa 1950-luvulla ja meni samalla vuosikymmenellä mukaan muoviliiketoimintaan, johon se sittemmin keskittyi 1970-luvulla. Polkupyöräteollisuuden järjestäytymisessä ja yhteistyössä Suomessa keskeisesti mukana ollut Rainto oli osakas useissa muissakin yhtiöissä. Hän sai teollisuusneuvoksen arvonimen vuonna 1950.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Mauno Rainto Biografiasampo. Viitattu 10.3.2022.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 22.10.1952, s. 7.