Marvin Makinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marvin W. Makinen (s. 1939[1]) on yhdysvaltalainen biokemisti, emeritusprofessori Chicagon yliopistosta. Hän on suomalaista sukujuurta.[2][3] Hän oli 1961–1963 Neuvostoliitossa vankilassa vakoilusta.[4]

Neljännen vuoden opiskelijana[5] Makinen lähti 1961 Fulbright-stipendin saatuaan vaihto-opiskelijaksi Berliinin Freie Universitätiin. Hän puhui sujuvasti saksaa ja suomea ja opiskeli yksityisesti venäjää.[6] Hän matkusti Helsingin kautta Berliiniin, jossa hän tapasi yhdysvaltalaisia tiedusteluvirkailijoita, jotka pyysivät häntä kuvaamaan kohteita matkallaan. Hän sanoo olleensa sinisilmäinen ja täysin tietämätön asioista ja otti pyynnön vastaan.[5] Hän lähti Berliinistä vuokratulla Volkswagenilla Itä-Saksan ja Puolan kautta Moskovaan. Seuraavan kerran hänestä kuultiin, kun hän oli Moskovassa pidätettynä vakoilusta. Venäläisten viranomaisten mukaan hänet oli pidätetty Ukrainassa Kiovassa, jossa hän oli 27. heinäkuuta pysäköinyt ”epäilyttävään paikkaan” ja lähtenyt taksilla Kiovan lähistöllä olevaan sotilastukikohtaan, jossa hänet oli otettu kiinni, kun hän oli kuvaamassa. Kiovalaisessa sotilastuomioistuimessa hän sai kahdeksan vuoden tuomion. Time-lehden silloisen arvion mukaan hän oli Berliinin kriisin uhri.[3] Hän päätyi Moskovan itäpuolelle Vladimirin vankilaan.[6]

Vankilassa hän kuuli ensimmäisen kerran Raoul Wallenbergistä.[7] Kahden vuoden vankilatuomion jälkeen Makinen siirrettiin pakkotyöleirille Mordvaan, jossa hän kuuli jälleen tarinan ruotsalaisesta vangista.[5] Myöhemmin Makinen toimi Wallenbergin vapauttamisen hyväksi ja tutki yhdessä Ari Kaplanin kanssa Wallenbergin jälkiä Vladimirin vankilassa etsimällä siellä samoihin aikoihin olleita vankeja, joiden mukaan Wallenberg oli ollut siellä. Hänen nimeään ei kuitenkaan ole vankilan rekisterissä.[6]

Vapauduttuaan 1963 vankien vaihdossa[5] Makinen jatkoi uraansa Yhdysvalloissa ja tutki myöhäisvaiheen rintasyövän havaitsemista PET-kuvantamisella.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Yves Epelboin, World Directory of Crystallographers 10th ed. Springer ISBN 978-0-7923-4228-1 (Google Books)
  2. Marvin Makinen, University of Chicago. Viitattu 5.10.2022 (englanniksi)
  3. a b World: The Loner Time 15.9.1961, Viitattu 5.10.2022 (englanniksi)
  4. The Russian Catalogue The Raoul Wallenberg Research Initiative, rwi-70.de, viitattu 5.10.2022 (englanniksi)
  5. a b c d e Stu Borman, A Chemistry Spy Story, Chemical Engineering News 18.2.2013, viitattu 5.10.2022 (englanniksi)
  6. a b c Amy Knight, The Truth about Wallenberg (Arkistoitu – Internet Archive) The New York Review 20.9.2001 (Arkistoitu) (englanniksi)
  7. Marvin Makinen and Ari Kaplan, 22.1.2008, viitattu 5.10.2022 (englanniksi)