Marshall Grant

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Marshall Gra
Syntynyt 5. toukokuuta 1928
Bryson City, Pohjois-Carolina
Kuollut 7. elokuuta 2011 (83 vuotta)
Jonesboro, Arkansas
Kotipaikka Yhdysvallat
Tyylilajit rock and roll, country
Soittimet kontrabasso, bassokitara
Yhtyeet The Tennessee Two, Statler Brothers

Marshall Grant (5. toukokuuta 1928 Bryson City, Pohjois-Carolina7. elokuuta 2011 Jonesboro, Arkansas) oli yhdysvaltalainen kontrabasisti ja sähköbasisti, laulaja. Hän oli Johnny Cashin alkuperäisen taustayhtyeen The Tennessee Twon jäsen Luther Perkinsin kanssa.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grant syntyi Bryson Cityn lähellä[1] ja kasvoi 12-lapsisessa perheessä Bessemer Cityssä. Hän meni naimisiin Etta May Dickersonin kanssa 1946, ja he muuttivat Memphisiin.[2] Grant työskenteli automekaanikkona ja alkoi soittaa kitaraa yhdessä kollegoidensa Luther Perkinsin ja A. W. Kernodlen kanssa. Samassa yrityksessä työskenteli myös Johnny Cashin veli Roy, joka esitteli kolmikon Cashille. Alkujaan Cash, Perkins ja Grant soittivat kaikki rytmikitaraa, mutta yhteisellä päätöksellä Grant siirtyi bassoon.[1]

Elvis Presleyn inspiroimana he koe-esiintyivät Sun Recordsin Sam Phillipsille, joka hylkäsi kuitenkin gospelia soittaneen yhtyeen, sillä gospel ei myisi tarpeeksi. Steel-kitaraa soittanut Kernodle jätti yhtyeen tämän jälkeen.[1] Yhtye siirtyi Phillipsin suosituksesta rock and rolliin, ja he saivat lopulta levytyssopimuksen Sun Recordsille.[2] Grant soitti Cashin yhtyeessä 25 vuoden ajan. Hän ei polttanut ja oli absolutisti. Grant joutuikin käytännössä paimentamaan Cashia aikoina, jolloin tämä oli huumekoukussa ja itsetuhoinen.[1]

Grantin ja Cashin yhteistyö loppui vuonna 1980, kun Cashin jatkuva huumeiden käyttö johti useisiin erimielisyyksiin, joiden seurauksena Cash päätti erottaa Grantin. Pian tämän jälkeen Grant ja vuonna 1968 kuolleen Perkinsin perhe nostivat erilliset oikeusjutut Cashia vastaan. He syyttivät tätä eläkerahojen kavaltamisesta. Juttu sovittiin lopulta oikeudessa.[2] Grant toimi jatkossa Statler Brothersin managerina. Hän oli vuonna 1965 levyttänyt yhtyeen kanssa hittikappaleen ”Flowers on the Wall”.[1] Myöhemmin Grant ja Cash sopivat riitansa, kun Cash oli myöntänyt vuoden 1997 omaelämäkerrassaan tehneensä väärin.[2] He soittivat vielä uudestaan yhdessä vuonna 1999.[1]

Grant jäi eläkkeelle 2002 ja asui viimeiset vuotensa Hernandossa, Mississippissä, vaimonsa Ettan kanssa. Grantin omaelämäkerta I Was There When it Happened: My Life With Johnny Cash julkaistiin lokakuussa 2006. Seuraavana vuonna The Tennessee Two valittiin Musicians Hall of Fameen.[2] Larry Bagby esitti Grantia vuoden 2005 elokuvassa Walk the Line.

Grant kuoli elokuussa 2011 Jonesborossa, mihin hän oli matkustanut osallistuakseen Johnny Cash -festivaaleille, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa Cashin nuoruudenkodin kunnostamiseen. Grant oli osallistunut torstain konsertin harjoituksiin keskiviikkona, 3. elokuuta. Hän oli kuitenkin yöllä joutunut aneurysman takia sairaalaan, missä hän kuoli sunnuntaina.[3]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.rockabillyhall.com/LutherPerkins1.html at Rockabilly Hall of Fame

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Grimes, William: Marshall Grant, Bass Player With Johnny Cash, Dies at 83 NYTimes.com. 8.8.2011. The New York Times Company. Viitattu 9.8.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e Hughes, Rob: Marshall Grant obituary guardian.co.uk. 8.8.2011. Guardian News and Media Limited. Viitattu 9.8.2011. (englanniksi)
  3. McLellan, Dennis: Marshall Grant obituary latimes.com. 8.8.2011. Los Angeles: Los Angeles Times. Viitattu 9.8.2011. (englanniksi)