Mars-96

Mars-96:n malli

Mars 96 eli Mars 8 oli venäläinen Mars-luotain, jonka laukaisu epäonnistui 16. marraskuuta 1996. Laukausuväline oli Proton 8K82K/11S824F-kantoraketti, joka toimi moitteettomasti. Laukaisimen neljäs rakettivaihe Block D-2 ei kuitenkaan syttynyt, koska se ei saanut avaruusalukselta starttikomentoa. Kyseinen ylimmän rakettivaiheen moottori kuului Lavotskinin rakentamaan avaruusluotaimeen. Alus putosi takaisin maahan. Luotaimen sisältämän pienen plutonium-määrän vuoksi Yhdysvallat laukaisi hälytyksen Australiaan mutta Etelä-Amerikkaa kukaan ei viitsinyt varoittaa. Nykytiedon mukaan alus putosi mereen Chilen rannikolla.

Ohjelma

Mars 96 oli 1980-luvulla kunnianhimoisen Neuvostoliiton avaruusohjelman pääprioritteetti. Sen tunnus oli aluksi Mars 92 ja sitten Mars 94 – nimi muuttui aina laukaisun lykkääntyessä, kun avaruusluotaimen tekninen kehitys hidastui rahoitusvaikeuksien takia. Mars 96 perustui neuvostoliittolaisiin Phobos-luotaimiin ollen vielä niitäkin raskaampi. Mars 96 priorisointi esti venäläisten Spetrum-Röntgen-Gamma ja Radioastron-satelliittien kehityksen loppuun asti. Nämä avaruuslennot kuten Mars 96:n seuraaja Phobos-Grunt on elvytetty 2000-luvulla ja näyttävät toteutuvan vielä jossain muodossa.

Tieteelliset tavoitteet

Mars 96 oli suuri avaruusluotain, joka onnistuessaan olisi tehnyt monia mittauksia:

• Marsin pinnan kuvaus
• Marsin kaasukehän tutkimus
• Marsin sisärakenteen luotaaminen
• Marsin lähialueen plasman mittaus
• tähtitieteelliset mittaukset, mm. gammapurkausten mittaus

Avaruusalus

Mars 96 luotain oli kolmiakselistabiloitu alus, jonka massa oli 6180 kg tankattuna ja tyhjämassa 3160 kg.

Aluksen kuljettama pinta-asema oli halkaisijaltaan noin metrin kokoinen painaen noin 60 kg. Sen sähkönlähde oli RTG (ydinvoima). Siinä oli kahdeksan tieteellistä mittalaitetta – Suomesta tulivat mm. pinta-aseman keskustietokone, sen ohjelmistot sekä säänmittausanturit. Alus kuljetti myös kaksi penetraattoria, joissa oli kamerat, spektrometrit, kiihtyvyysanturit ja seismometrit.

Tieteelliset mittalaitteet

Mars-96 kokoonpanohallissa

Mars-96:n pinta-asema

• ARGUS- kaksi TV-kameraa ja spektrometri.
• HRSC- High Resolution Steroscopic TV-Camera (HRSC) – kamera, jota käytettiin myöhemmin myös ESAn Mars Express-luotaimessa.
• WAOSS- Wide-Angle Steroscopic TV-Camera (WAOSS) – kamera.
• OMEGA- Visible and Infrared Mapping Spectrometer (OMEGA) – spektrometri.
• PFS- Planetary Fourier Spectrometer- spektrometri
• TERMOSCAN- Mapping Radiometer (TERMOSCAN) – pinnan lämpötilan ja kaasukehän mittaava instrumentti.
• SVET- High-Resolution Mapping Spectrometer (SVET) – spektrometri
• SPICAM- Multichannel Optical Spectrometer (SPICAM) – spektrometri, jonka piti mitata kaasukehää.
• UVS-M- Ultraviolet Spectrophotometer (UVS-M) spektrometri, jonka piti mitata kaasukehää.
• LWR-The Long-Wave Radar (LWR) oli Marsin pinnan läpi tunkeutuva tutka.
• PHOTON (alias FOTON) - Gamma-Spectrometer (PHOTON) spektrometri pinnan kivirakenteen koostumuksen mittaamiseksi
• NEUTRON-S- Neutron Spectrometer (NEUTRON-S) - mahdollisen veden mittaus.
• MAK-Quadruple Mass Spectrometer (MAK) - kaasukehän mittaus
• ASPERA- Energy-Mass Ion Spectrograph and Neutral-Particle Imager (ASPERA) oli spektrometri, jonka toteuttivat Ruotsi ja Suomi.
• FONEMA- Fast Omnidirectional Non-Scanning Ion Energy-Mass Analyzer (FONEMA).
• DYMIO-Omnidirectional Ionospheric Mass Spectrometer (DYMIO).
• MARIPROB-Ionospheric Plasma Spectrometers (MARIPROB).
• MAREMF- Electrostatic Analyzer and Magnetometer (MAREMF)
• ELISMA- Wave Complex (ELISMA)
• SLED-Low-Energy Charged Particle Spectrometer (SLED)
• PGS- Precision Gamma Spectrometer (PGS)
• LILAS-2-The Research of the Cosmic and Solar Gamma-Ray Bursts (LILAS-2
• EVRIS- EVRIS Investgations of Oscillations in Stars (EVRIS
• SOYA- Solar Oscillation Photometer (SOYA)
• RADIUS-M- Radiation/Dosimetery Control Complex (RADIUS-M)

Metegg-pinta-asema

Suomalainen Ilmatieteen laitos johti Metegg-pinta-aseman kehitystyötä 1980-luvulta laukaisuun asti. Sen alihankkijoina toimi useita suomalaisia avaruustekniikkayrityksiä. Itse laskeutuja valmistettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä.

Mars-96:n jatko

Euroopan avaruusjärjestö päätti Mars-96:n tuhouduttua aloittaa Mars Express-missionsa. Perusteena oli läntisen Euroopan Mars-tutkijoiden merkittävä panos Mars 96:n tieteellisiin mittalaitteisiin eli tosiasiaan, että kyseisten tuhoutuneiden laitteiden varakappaleet voivat toimia perustana ESAn omalle Mars-missiolle.

Myös Ranskan avaruusjärjestön CNESin sittemmin talousvaikeuksissa peruuttama Netlander oli nimenomaan laskeutujien kohdalla suora jatko Mars 96-missioon.

Myös venäläis-suomalainen MetNet-laskeutujien teknologiakehitys pohjautuu Mars 96:een.

Lähde

• Suomenkielinen versio tehty englanninkielisen Wiki-artikkelin pohjalta, joka pohjautui tieteelliseen artikkeliin: Linkin, V., et al., Harri, A.-M., Lipatov, A., et al., A sophisticated lander for scientific exploration of Mars: scientific objectives and implementation of the Mars-96 Small Station, Planetary and Space Science, 46, 717-737, 1998.