Mariaanienlentäväkoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mariaanienlentäväkoira
Mariana Fruit Bat.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Erittäin uhanalainen [1]
Erittäin uhanalainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Hedelmälepakot Pteropodidae
Suku: Lentävätkoirat Pteropus
Laji: mariannus
Kaksiosainen nimi
Pteropus mariannus
Desmarest, 1822
Levinneisyyskartta
Mariaanienlentävänkoiran levinneisyys
Mariaanienlentävänkoiran levinneisyys
Synonyymit
  • Pteropus keraudren Quoy & Gaimard, 1824[1]
  • Pteropus vanikorensis Quoy & Gaimard, 1830[2]
Alalajit[2]
  • P. m. mariannus
  • P. m. paganensis
  • P. m. ulthiensis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mariaanienlentäväkoira Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mariaanienlentäväkoira Commonsissa

Mariaanienlentäväkoira[3] (Pteropus mariannus) on Tyynenmeren saarilla elävä lepakkolaji. Se on sosiaalinen laumaeläin, ja on muiden hedelmälepakoiden tapaan kasvinsyöjä. Laji tunnetaan Mariaaneilla nimellä fanihi. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä "mariaanienlenkko".[4]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariaanienlentäväkoiran ruumiinpituus on 19,5–24 senttiä ja paino 330–577 grammaa. Siipien kärkiväli on 86–106,5 senttiä ja kyynärvarsien pituus on 3,4–5,4 senttiä. Koiraat ovat yleensä hieman suurempia kuin naaraat.[5] Turkki on tavallisesti tummanruskea, mutta kaulaa ympäröi kullanruskea rengas. Väritys vaihtelee hieman iän mukaan.[3] Siellä täällä turkkia on myös hopeanvärisiä karvoja. Pään väritys vaihtelee ruskeasta tummanruskeaan.[5] Lepakon koiramaisessa päässä on suuret silmät ja pienet, pyöreät ja pystyt korvat.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariaanienlentäväkoiraa tavataan kolmena alalajina[2] Tyynenmeren saarilla Guamilla, Mikronesiassa, Pohjois-Mariaaneilla sekä Japanin Riukiu-saarilla, Okinawalla.[5] Levinneisyys vaihtelee alalajeittain, eikä kaikkien alueiden lepakoiden alalajia tiedetä.

Lajin elinympäristöä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät ja rannikon mangrovemetsät.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariaanienlentäväkoirat ovat laumaeläimiä ja elävät yleensä suurina yhdyskuntina. Ne lepäilevät puiden latvustoissa ja ovat aktiivisia myös päiväsaikaan, etenkin aamulla. Kun ne eivät etsi ruokaa, ne huoltavat turkkiaan ja lentopoimujaan. Päivisin ne harrastavat myös yhteissukimista ja nukkuvat sekä merkitsevät reviiriään jättämällä hajumerkkejä.[3][5] Osa koiraista on yksineläjiä ja oleskelee yhdyskunnan reunoilla. Ne voivat elää myös poikamiesryhminä tai muodostaa naaraista haaremin itselleen, jota ne puolustavat muilta koirailta varjellakseen lisääntymisoikeuttaan. Haaremi koostuu yleensä 2–15 naraasta. Mariaanienlentäväkoirat ovat paikkaeläimiä, mutta voivat kuitenkin tehdä pitkiäkin vaelluksia ja lentää saarelta toiselle. Pelkät ruoanhakumatkatkin saattavat olla 10–12 kilometrin mittaisia.[5]

Mariaanienlentäväkoira on kasvinsyöjä, joka syö erityisesti hedelmiä, mutta myös lehtiä ja kukkia. Ne pitävät paljon viikunoista, mutta myös banaaneista, papaijoista, kermaomenista, guavoista, leipäpuun ja kairapalmun hedelmistä. Lepakot ovat asuinsaartensa tärkeitä kasvien pölyttäjiä ja siementen levittäjiä.[5][3]

Mariaanienlentävätkoirat voivat lisääntyä vuoden ympäri. Parittelu tapahtuu yleensä päivällä, joskus öisin. Naaraan kantoaika kestää 4,5–6 kuukautta, ja naaras saa tavallisesti yhden poikasen vuodessa.[5] Poikasta imetetään 5 kuukautta, ja poikanen on sukukypsä 2–3-vuotiaana.[3]

Uhat ja suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariaanienlentäväkoira luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi.[1] Sitä on metsästetty erityisesti ruoaksi sekä lepakoiden aiheuttamien satovahinkojen takia. Laji on paikallinen herkku, ja laitonta pyyntiä esiintyy edelleen. Lepakot ovat kärsineet myös alkuperäismetsien muokkauksista viljelykseen ja sotilasalueiksi.[5][3] Lajia haittaavat myös luonnonkatastrofit ja saarille tuodut kasvinsyöjänisäkkäät ja ruskopuukäärmeet (Boiga irregularis). Laji kuuluu CITES-sopimuksen liitteeseen I ja on United States Fish and Wildlife Servicen uhattujen lajien listalla.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Allison, A., Bonaccorso, F., Helgen, K. & James, R.: Pteropus mariannus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 10.7.2014. (englanniksi)
  2. a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Pteropus mariannus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e f g Ulla Elo (toimitus): Maailman uhanalaiset eläimet - Nisäkkäät Osa 1, s. 160-161. Weilin-Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
  4. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 12.3.2011.
  5. a b c d e f g h i Brianne Winter: ADW Pteropus mariannus Information 2007. University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 7. 2. 2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]