Makuupussi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henkilö makuupussissa

Makuupussi eli makuusäkki on kankaasta - aiemmin myös nahasta tai poron- tai lampaantaljoista - ommeltu lämpöeristetty säkki, johon ihminen sopii nukkumaan. Tavallisimmin nykyaikainen makuupussi suljetaan vetoketjulla, joskin jotkut ns. ultrakevyet mallit on yhä valmistettu perinteiseen malliin umpinaisiksi. Näin on pyritty rakenteen yksinkertaistamiseen painon säästämiseksi.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makuupusseja on pääsääntöisesti kahta mallia; suorakaiteen muotoinen peittomakuupussi ja ns. muumiopussi, joka suippenee jalkopäätä kohti. Kesäiseen telttailuun sopivissa peittomakuupusseissa on tilaa kääntyillä vapaammin kuin muumiopussissa. Varsinaiseen retkeilyyn tarkoitetut muumiopussit on muotoiltu tyköistuviksi ja siten ne ovat sekä lämpimämpiä että kevyempiä. Jos makuupusseissa on yhteensopivat vetoketjut, niitä voi yhdistellä suuremmaksi useamman hengen pussiksi.

Makuupussissa on myös huppuosa, joka suojaa päätä. Hupussa voi olla kiristysnauhat, jotta lämmönhukka olisi mahdollisimman pieni ja huppu suojaisi hyttysiltä. Kylmempään säähän suunnitelluissa makuupusseissa on myös lämpökaulus, joka kiristetään hartioilta varsinaisen pussiosan lämpöhävikin minimoimiseksi sekä lämpölista vetoketjun alla.

Joissakin makuupusseissa on tasku sisäpuolella. Se on kätevä, koska yöllä ei tarvitse tulla makuupussista ulos esimerkiksi hyttysvoiteen lisäämiseksi kasvoille. Myös yövyttäessä retkeilymajoissa tai vastaavissa paikoissa missä on muita tuntemattomia ihmisiä, on tasku kätevä esimerkiksi passille ja rahoille.

Lämmöneristeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makuupussin lämmöneristeenä käytetään untuvia tai synteettisiä kuituja. Eristeaineesta johtuen makuupussin pakkaaminen suojapussiinsa tehdään sullomalla eikä taittelemalla tai käärimällä rullalle[1]. Tällöin untuvat ja kuidut pysyvät ilmavina ja niiden eristeominaisuudet säilyvät hyvinä.

Untuvamakuupussi on teknisesti vaikea ommeltava, koska täyte on irtonaista ja liikkuu pussin sisällä. Kesäpusseissa untuvat tikataan kahden kankaan välisiin lokeroihin, mutta kylmempien lämpötilojen pusseissa sisäkangas on leikattu ulkokangasta pienemmäksi ja kankaiden väliin ommellaan suikaleita, jotka jakavat untuvat omiin lokeroihinsa, niin että missään kohdassa nukkujan ja ulkoilman välissä ei ole pelkästään kangasta.

Nukkuja luovuttaa yön aikana merkittäviä määriä kosteutta hikoillessaan ja vaikka makuupussit yleensä hengittävät hyvin, osa kosteudesta jää makuupussin eristeisiin. Tämän takia makuupussi tulisi tuulettaa joka aamu käytön jälkeen, jos sää sallii. Erityisesti untuva on herkkää kosteudelle, vaikka nykyiset käsittelyt parantavatkin untuvan kosteudensietoa. Arktisissa olosuhteissa on havaittu kosteuden nostavan makuupussin painoa noin 100 g yössä, jos sitä ei tuuleteta käytön jälkeen.

Lämpöalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EN 13537-standardi määrittelee Euroopassa makuupussien käyttölämpötila-alueen. Lämpötila-alueita on neljä:

  • yläraja on korkein lämpötila, jossa 'standardi' aikuinen mieshenkilö voi nukkua mukavasti hikoilematta
  • mukavan lämpötilan alue perustuu 'standardin' naisen miellyttävään yöuneen
  • alaraja perustuu alimpaan lämpötilaan, jossa 'standardi' aikuisen mieshenkilön uskotaan voivan nukkua mukavasti yöunta
  • ääriraja on 'standardin' aikuisen naisen eloonjäämisraja (äärimmäinen eloonjääminen ja sitä ei suositella käytettäväksi yleisesti).

Mukavan ja alhaisen lämpötilan siirtymäalue ajatellaan tavallisesti parhaaksi ostovinkiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]