Maaningan työväentalo
| Sointula | |
|---|---|
| Osoite | Kirkkopuistontie 10, 71750 Kuopio |
| Sijainti | Kirkonkylä, Maaninka |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Purkuvuosi | 1970 |
| Rakennuttaja | Maaningan Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 4 metriä |
| Kerrosluku | 1-2 |
| Kerrosala | 267,5 neliömetriä |
 |
|
Maaningan työväentalo Sointula oli Maaningan kunnan (vuodesta 2015 osa Kuopiota) kirkonkylässä sijainnut työväentalo.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaningan kirkonkylän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Talo valmistui rantatontille vuonna 1911, ja sen nimeksi annettiin Sointula.[1] 1920-luvulla yhdistyksen sisällä oli riitoja työväenliikkeen sosialidemokraattisen ja kommunistisen suuntauksen kesken. Yhdistys ilmeisesti kuitenkin oli sosialidemokraattinen.[2] Vuonna 1932 yhdistys kuitenkin lakkautettiin kommunistilakien nojalla, ja Sointula päätyi IKL:n Maaningan osaston haltuun vuosiksi 1932–1945.[1] Jo ennen lakkautusta taloa kohtaan oli tehty ilkivaltaa: keväällä 1930 talon ikkunat, lamput ja irtaimistoa rikottiin.[3]
Vuonna 1934 rekisteröitiin Maaningan kirkonkylän sosialidemokraattinen yhdistys, joka sai vuonna 1945 lunastaa talon takaisin valtion kautta. Talo peruskorjattiin saman tien, ja avustusta korjauksia varten saatiin myös Maaningan kunnalta.[1] Sointula myytiin myöhemmin yksityishenkilölle kesähuvilaksi. Vuonna 1970 se purettiin ja tilalle rakennettiin Sointuranta -niminen rivitalo.[4] Tontti on kuitenkin edelleen Kuopion sosialidemokraattien hallussa.[5]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalolle oli Maaningalla tarvetta, sillä Pihtisalmessa vaikutti satojen työläisten yhteisö. Pihtisalmella oli ainakin höyrysaha, joka ilmeisesti työllisti paljon. Sointulan salissa esitettiin näytelmiä kiertävine näyttelijöineen, järjestettiin tansseja, iltamia ja näytettiin elokuvia. Siellä pidettiin myös Kallan osuuskauppajuhlia. Supistettu jatkokoulukin toimi muutamia vuosia Sointulassa. Työväentalo oli nuorison parissa suosittu ajanviettopaikka.[6][4]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talon pinta-ala oli 267,5 neliömetriä, ja lisäksi siinä oli kellaritilaa hieman yli 13 neliömetriä. Juhlasalissa oli istumapaikat 165 hengelle sekä näyttämö. Talossa oli myös ravintola, kaksi keittiötä, kaksi asuinhuonetta (toisen lähteen mukaan asuntoja oli neljä), neljä varastoa ja kaksi wc:tä. Talo oli noin neljä metriä korkea ja osin kaksikerroksinen. Vuoden 1945 peruskorjauksen yhteydessä talon vesikatto uusittiin, ulkovuoraukseksi vaihdettiin pystylaudoitus, lattioihin laitettiin niin sanottu rossipohja ja jalusta tuettiin betonipaaluilla.[1][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 7.11.1927, no 258. Viitattu 7.10.2022.
- ↑ Etelä-Suomi digi.kansalliskirjasto.fi. 29.4.1930, no 46. Viitattu 7.10.2022.
- ↑ a b c Pekkarinen, Anna-Liisa: Maaningan pitäjäkirja, kirkonkylä annaliisapekkarinen.net. Viitattu 7.10.2022.
- ↑ Asunto Oy Sointuranta Etuovi.com. Viitattu 7.10.2022.
- ↑ S. saha-, kuljetus- ja sekatyöväen liiton tiedonantolehti digi.kansalliskirjasto.fi. 1.12.1923, no 4. Viitattu 7.10.2022.