Suomen luontopaneeli
Suomen luontopaneeli on ympäristöministeriön alkujaan vuonna 2015 asettama monitieteinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävä on edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa asioissa.[1][2] Luontopaneelin toimikaudet ovat nelivuotisia.[2] Ensimmäisellä toimikaudella 2015–2018 paneelin puheenjohtajana toimi professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta[2] ja toisella kaudella 2019–2022 puheenjohtajana toimii professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.[3] Luontopaneeli on perustettu tukemaan Suomen hallitusta kansainvälisen hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystemservices) toiminnassa. Tätä tehtävää se toteutti aluksi toteuttaa osallistumalla IPBES:in täysistunnoissa käsiteltävien asioiden valmisteluun.[2] Vuodesta 2020 lähtien Suomen IPBES-paneeli on eriytetty Suomen luontopaneelista.[4]
Suomen hallitusta tukevan työn lisäksi paneeli nostaa luonnon monimuotoisuutta koskevia asioita julkiseen keskusteluun kääntämällä ja soveltamalla kansainvälisten IPBES-arviointiraporttien politiikkasuosituksia Suomen oloihin sopiviksi sekä järjestämällä julkisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Kevään 2019 eduskuntavaalien alla paneeli järjesti Päättäjien luontotentti -nimisen keskustelutilaisuuden yhdessä Ympäristötiedon foorumin, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon, Jyu.wisdom-yhteisön, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön kanssa.[5] Tilaisuudessa julkaistiin myös Jyu.wisdow-yhteisön ensimmäinen Wisdom Letters[6], joka tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.
Luontopaneelit ja niiden kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen IPBES-paneeli (2015–2018)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ensimmäiseen IPBES-paneeliin koottiin sekä tieteentekijöitä että hallinnon viranhaltijoita sisältävä asiantuntijaryhmä. Puheenjohtajana oli professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta. Työ tehtiin virkatyönä. [7]
Toinen IPBES-paneeli (2019-2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen toinen IPBES-paneeli asetettiin alkujaan kaudelle 1.1.2019 – 31.12.2022. Kesken toimikautta IPBES-paneelin roolia kuitenkin muutettiin, koska sen rinnalle perustettiin enemmän ajatuspaja- ja asiantuntijaelintyyppinen Suomen luontopaneeli hallituksenvälistä IPBES-työtä tekevän paneelin rinnalle. Toisen IPBES-paneelin puheenjohtajaksi nimettiin Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho.[3]
Suomen luontopaneeli (2020–2023)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen luontopaneelin rooli eriytettiin tieteelliseksi, Suomen ilmastopaneeli muistuttavaksi ajatuspajaksi ja asiantuntijaelimeksi. Luontopaneelin jäseniksi valittiin:[4]
|
|
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Luontopaneeli www.luontopaneeli.fi. Viitattu 16.1.2020, päivitetty 3.9.2021. (suomeksi)
- ↑ a b c d Kansallinen IPBES-paneeli (Asiakirja: Asettamispäätös 4.5.2015 Ympäristöministeriö) Valtioneuvosto. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ a b Kansallinen IPBES-paneeli. Asettamiskirje 29.11.2018, työryhmän uudelleenasettaminen ajalle 01.01.2019-31.12.2022 Valtioneuvosto. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ a b Ympäristöministeriö nimitti uuden luontopaneelin edistämään tieteen ja politiikan vuoropuhelua 21.4.2020. Ympäristöministeriö, ymparisto.fi. Viitattu 3.9.2021.
- ↑ Päättäjien luontotentti 2019 Ympäristötiedon foorumi. 7.2.2019. Viitattu 16.1.2020.
- ↑ Janne Kotiaho, Jari Niemelä, Ilari E. Sääksjärvi, Leif Schulman, Mikko Mönkkönen, Christoffer Boström: Elonkirjo ehtyy: suosituksia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Wisdom Letters, 1/2019. Jyväskylän yliopisto, JYU.Wisdom - School of Resource Wisdom. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Suomen IPBES-paneelin asettaminen (pdf) 4.5.2015. Ympäristöministeriö. Viitattu 3.9.2021.