Janne Kotiaho
| Janne S. Kotiaho | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. huhtikuuta 1969 Helsingin maalaiskunta |
| Ammatti | ekologian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Jyväskylän yliopisto (FM 1994, FT 1997) |
| Instituutti | Jyväskylän yliopisto |
| Tunnetut työt | Suomen luontopaneelin pj (2019-) |
| Palkinnot | Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2019) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Janne Sakari Kotiaho (s. 9. huhtikuuta 1969 Helsingin maalaiskunta[1]) on suomalainen ekologian professori Jyväskylän yliopistossa.[2][1][3]
Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi (1994) ja edelleen filosofian tohtoriksi evoluutiobiologian alalta (1997). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa käsitteli rummuttavan juoksuhämähäkkilajin (Hygrolycosa rubrofasciata) parinvalinnan hyötyä - seksuaalivalintaa ja seksuaalisen signaloinnin kustannuksia. Työ oli otsikoitu Sexual selection and costs of sexual signalling in a wolf spider.[4] Se syntyi akatemiaprofessori Rauno Alatalon ja evoluutioekologian professori Johanna Mappesin ohjauksessa. Vuosina 1997-2000 Kotiaho työskenteli tutkijatohtorina University of Western Australiassa. Evoluutioekologian dosentuuri Kotiaholle myönnettiin vuonna 2001.[1] Jyväskylän yliopistossa Kotiaho on toiminut Suomen akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana, soveltavan ekologian apulaisprofessorina ja vuoden 2009 alusta evoluutioekologian professorin määräaikaisessa tehtävässä kunnes hänet valittiin vakituiseen ekologian professuuriin vuonna 2010.
Kotiaho oli vuoden 2018 loppuun mennessä ollut laatimassa noin 160 tieteellistä tutkimusartikkelia.[2] Kotiaho johtaa Jyväskylän yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteistä, monitieteellisestä resurssiviisauteen ja kestävyystutkimukseen keskittyvää JYU.WISDOM-yhteisöä[5]. Kotiaho toimii myös Ympäristöministeriön asettaman Suomen luontopaneelin puheenjohtajana.[2][6][7][3] Vuodesta 2011 lähtien Kotiaho on ollut Koneen Säätiön hallituksen jäsen[8].
Kotiahon mukaan ilmasto- ja luontohaittojen pienentämiseksi esimerkiksi elintarvikkeita ja kulutustuotteita tulisi verottaa haittaverojen avulla niiden globaalin jalanjäljen mukaan.[7] Hänen mukaansa kestämätön kulutus, jota globaali väestönkasvu edelleen ruokkii, on yksi suurimmista ilmasto- ja luontohaittojen aiheuttajista. Yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa hän on esittänyt, että väestön kasvuun kannustavia tukia, kuten lapsilisä, tulisi harkita uudelleen[9]. Kotiaho on myös huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Hänen mukaansa Suomen metsätalous ei ole ekologisesti kestävää ja puuta kaadetaan liikaa[10]. Kotiahon näkemyksen mukaan kaikilta luontoa tuhoavalta toimijoilta pitäisi velvoittaa haittojen täysimääräinen hyvittämien luonnolle eli ekologinen kompensaatio.[3][11][12][13][14]
Kotiaho valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2019.[15] Vuonna 2020 Kotiaho palkittiin Jyväskylän yliopiston tieteellisen tiedon julkistamispalkinnolla.[16]
Kotiaholla on vaimo ja kolme lasta.[17] Hän asuu Korpilahdella maatilalla alun perin 1895 rakennetussa pohjalaisessa hirsitalossa.[3] Kotiaho siirsi talon Teuvalta Korpilahdelle vuonna 2002. Hän arvostaa perinnerakentamista ja on käyttänyt talon kunnostamisessa paikallisia kädentaitajia[18]. Kotiaho hoitaa myös perinnemaisemia lampailla sekä omalla tilallaan[19][20] että valtion suojelualueilla[21][22].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Janne S. Kotiaho's curriculum vitae Jyväskylän yliopisto. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ a b c Professori Janne Kotiaho Suomen Luontopaneelin puheenjohtajaksi 21.12.2018. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 13.1.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Hanna Syrjälä: Lapsettomien puolustaja (maksumuuri, tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.3.2019. Viitattu 16.3.2019.
- ↑ Janne Kotiaho: Arkistoitu kopioSexual selection and costs of sexual signalling in a wolf spider (Ph.D. thesis/University of Jyväskylä, ISBN 951-34-0961-9 ; julkaistu sarjassa Biological research reports from the University of Jyväskylä, ISSN 0356-1062; 55) 1997. Jyväskylä: teostiedot via Finna, finna.fi. Arkistoitu 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ JYU.WISDOM Jyväskylän yliopisto. Viitattu 13.3.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Laura Tolonen: Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho nimetty Suomen Luontopaneelin puheenjohtaksi Yleisradio, yle.fi. 27.12.2018. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ a b Eeva Salminen: Professori esittää: Haittavero ympäristöä rasittavalle kulutukselle (maksumuuri, tilaajille) Karjalainen, karjalainen.fi. 30.12.2018. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ Koneen Säätiön hallitus Koneen Säätiö. Viitattu 13.3.2020.
- ↑ Assessment Report on Land Degradation and Restoration | IPBES ipbes.net. Viitattu 13.3.2020.
- ↑ Tiedeykkönen: Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta arenan.yle.fi. Viitattu 15.3.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Keskisuomalainen: Vierailijakolumni: Planetaarinen hyvinvointi on meistä kiinni maksumuuri, tilaajalle – Keskisuomalainen. Viitattu 13.3.2020.
- ↑ Pitäisikö rakentajan korvata haitat luonnolle? ”Ei ole mitään kannustinta olla menemättä tuhoamaan” Vihreä Lanka. 20.2.2019. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Luonnon monimuotoisuus – elämän ja kuoleman kysymys, #muutos-verkkolehti muutoslehti.fi. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Luonnon monimuotoisuus näkyy hallitusohjelmassa isommin kuin koskaan – mutta ei tarpeeksi: "Mittakaava ei ole riittävä, jotta monimuotoisuustavoitteet voidaan saavuttaa edes 30 vuodessa" yle.fi. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Tiedeakatemia valitsi viisi professoria jäseniksi Jyväskylän yliopistosta 26.4.2019. Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Arkistoitu 7.1.2022. Viitattu 13.1.2020.
- ↑ Vuosijuhlassa palkittiin tutkimuksen ja opetuksen huippuja Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 6.7.2022. Viitattu 13.3.2020.
- ↑ Janne Kotiaho: Rohkeaa on kokeilla ja saada epäonnistua 14.10.2015. Koneen säätiö, koneensaatio.fi. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Kaunis kaakeliuuni lämmittää tupaa ja miellyttää silmää Yle Uutiset. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Professori innostui perinnemaisemasta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Maaseuduntulevaisuus: Lampaat ylläpitävät perinnemaisemaa maaseuduntulevaisuus.fi. Viitattu 14.3.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ Terveiset lammaspaimenilta Luutsaaresta! Suomen Luonto. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Karitsat pääsevät kesälaitumille Suomen Luonto. Viitattu 14.3.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janne Kotiaho Jyväskylän yliopiston sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Antti Seppälä (16.5.2017) Asiantuntija: Jopa kahta sataa Suomen metsien lajia uhkaa sukupuutto (yle.fi)
| ||||||||||
