Limasienet
Sivulta puuttuu | Limasienet | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Limasieni Olympicin kansallispuistossa Yhdysvalloissa | ||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Ryhmiä [1] | ||||||
|
Limasieniin luettiin ennen myös:
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Limasienet Wikispeciesissä |
Limasienet (Myxomycota tai Mycetozoa) ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä. Ennen ryhmä luokiteltiin sienikunnan pääjaksoksi (Myxomycetes), mutta molekyylitaksonomisten menetelmien käyttöönoton jälkeen todettiin niiden yhteinen kehityshistoria amebojen kanssa (Mycetozoa). Limasieniä esiintyy kaikkialla, mutta ne ovat tavallisesti pieniä ja huomaamattomia.
Merkittävin limasienten ryhmä on plasmodiolimasienet (Myxogastria), jotka elämänkiertonsa näkyvimmässä vaiheessa ryömivät hitaasti ravinnon perässä heleänvärisinä massoina, joita kutsutaan limakoiksi eli plasmodioiksi. Plasmodio koostuu lukuisista tumista, joiden välillä ei kuitenkaan ole soluseiniä. Sitä voidaan siten pitää myös yhtenä jättikokoisena soluna, jonka koko vaihtelee muutamista senttimetreistä jopa kahteen neliömetriin. Väriltään plasmodiot ovat usein kirkkaan keltaisia, ruskeita tai valkoisia. Kuivuttuaan plasmodio muuttuu nahkamaiseksi ja jauheiseksi, ja siinä alkavat kehittyä itiöt, joiden kautta eliö lisääntyy. Plasmodio liikkuu tavallisesti noin millimetrin tunnissa, mutta jotkut lajit voivat edetä jopa kaksi senttimetriä minuutissa. Ne käyttävät ravintonaan esimerkiksi bakteereja, sieniä ja hajoavia kasvinjätteitä. Limasienet lisääntyvät kovakuorisilla itiöillä, jotka muodostuvat limakosta sen muututtua erityiseksi itiöemäksi eli sporoforiksi. Itiön itäessä siitä voi olosuhteista riippuen syntyä joko ameba tai erityinen uintisiimallinen parveiluitiö. Nämä puolestaan voivat yhtyä tsygootiksi, josta kehittyy mitoosien kautta monitumainen limakko.
Ryhmiin Acrasiomycota ja Dictyosteliomycota kuuluvat limakoita muodostavat amebaeliöt muistuttavat varsinaisia limasieniä, mutta ilmeisesti edustavat omia kehityslinjojaan. Acrasiomycota-ryhmä vaikuttaa kuuluvan ameboflagellaatteihin ja Excavata-kuntaan. Dictyosteliomycota-ryhmän on puolestaan epäilty polveutuvan samoista kantamuodoista kuin Protosteliomycetes-limasienet. Kummankin ryhmän edustajat ovat normaalisti yksisoluisia ja amebamaisia eliöitä, mutta suotuisissa oloissa ne lisääntyvät ja muodostavat erillisistä amebamaisista soluista koostuvan valelimakon eli pseudoplasmodion, joka reagoi valon ja lämpötilan muutoksiin ja pystyy vaihtamaan elinpaikkaansa. Ihanteellisissa olosuhteissa se kehittyy hedelmälliseksi ja synnyttää varren, jonka päähän kehittyy itiöitä sisältäviä palloja. Näistä itiöistä syntyy uusia amebamaisia yksilöitä.
Limasienet ovat siitäkin erikoisia, ettei niihin kuulu lainkaan paikallisia, endeemisiä lajeja. Kaikkia tunnettuja lajeja esiintyy ympäri maailman samankaltaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi Suomen metsistä löytyvät siis samat limasienilajit kuin muualta saman ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeen alueelta. Syitä tälle ei tiedetä. Maailmassa on noin tuhat limasienilajia. Suomesta lajeja on löytynyt 205.[2] Eräs tunnettu laji on keltainen paranvoi (Fuligo septica). Paranvoi tunnettiin jo kansanperinteessä uskomusolento Paraan liittyvänä; siitä on mainintoja kalevalaisessa runoudessa. Toinen tunnettu laji on sudenmaito (Lycogala epidendron). Nämä kaksi lajia olivat pitkään ainoat limasienilajit, joilla oli suomenkielinen nimi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lähteet
- Rikkinen, Jouko: Leviä, sieniä ja leväsieniä. Yliopistopaino, 1999. ISBN 978-951-570363-7.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Taksonomian lähde: Adl, Sina M., Simpson Alastair G. B., Farmer Mark A., et al (2005). "The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists". J. Eukaryot. Microbiol. 52 (5). http://dx.doi.org/10.1111/j.1550-7408.2005.00053.x. PMID 16248873 (s. 404-405).
- ↑ Suomen ensimmäinen limasienten määritysopas
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Marja Härkönen & Elina Sivonen, Limasienet, Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2011 ISBN 978-952-10-6805-8
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Raija Tuomainen harrastajan sivu
