Leppälovimittari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Leppälovimittari
Ennomos alniaria FvL.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Lovimittarit Ennominae
Suku: Ennomos
Laji: alniarius
Kaksiosainen nimi
Ennomos alniarius
(Linnaeus, 1758)
Synonyymit
  • Ennomos alniaria
Katso myös
 Commons-logo.svg Leppälovimittari Commonsissa

Leppälovimittari (Ennomos alniarius) on kellertävä, loppukesän ja syksyn mittariperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppälovimittari on yksi monista kuollutta lehteä jäljittelevistä perhosista. Se eroaa kuitenkin selvästi muista samankaltaisista lajeista keskiruumin räikeänkeltaisen karvotuksen perustella. Siipien pohjaväri on kellanruskea, ja etusiiven poikki kulkee kaksi tummanruskeaa poikkiviirua, takasiivessä viiruja on yksi. Viirujen väliin jää tumma, siiven poikki suuntautuva keskitäplä, joka on takasiivessä melko laaja ja sulautuu usein poikkiviiruun. Siivillä on lisäksi pienempien tummanruskeiden pisteiden muodostamaa kirjailua, ja siipien ulkosyrjä on selvästi mutkitteleva ja muuta siipeä tummempi. Siipiväli on 36–43 mm.[1][2][3]

Lepäävä perhonen pitää siipiään päiväperhosmaisesti koholla ruumiin yläpuolella, ei kuitenkaan aivan yhdessä, mikä voimistaa vaikutelmaa käpristyneestä lehdestä.

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Levinneisyydeltään eurooppalainen perhonen, joka esiintyy idässä Kaukasukselle asti.[3] Suomessa leppälovimittari on sukunsa selvästi yleisin laji, ja sitä tavataan rannikkoa pitkin Oulun korkeudelle saakka, mutta sisämaassa levinneisyys jää etelään. Perhoset aloittavat lentonsa elokuun keskivaiheilla ja lento jatkuu syyskuun lopulle.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leppälovimittari on lehtimetsien, metsänreunojen, puistojen ja puutarhojen laji, joka voi olla paikoitellen hyvinkin runsaslukuinen. Perhoset lentävät yöllä ja koiras tulee helposti valolle. Naaras ei ilmeisesti juuri liiku ja niitä tavataan harvoin. Täysikasvuisena toukka koteloituu yhteensitomiensa lehtien väliin. Muna on talvehtiva elämänvaihe.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää pääasiassa lepillä (Alnus), mutta syö myös muita lehtipuita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/ennomos_alniaria.html
  2. http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1913
  3. a b c Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino. ISBN 951-9221-23-9
  4. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Ennomos/alniarius/Ennomos%20alniarius.htm