Lehrte
| Lehrte | |
|---|---|
 Lehrten vesitorni |
|
 vaakuna |
|
  Lehrte |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Region Hannover |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 127,1 km² |
| Korkeus | 61 m |
| Väkiluku (2018) | 43 999 |
| – Väestötiheys | 346 as./km² |
| Postinumero | 31275 |
| Suuntanumero(t) | 05132, 05136, 05175 |
Lehrte on kaupunki Hannoverin itäpuolella Ala-Saksin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Se on tyypillinen rautatieläiskaupunki.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehrte sijaitsee Pohjois-Saksan alangolla noin 17 kilometriä Hannoverista itään ja noin 130 kilometriä Hampurista etelään.[1]
Lehrte muodostettiin maaliskuussa 1974 liittämällä yhdeksän maalaiskuntaa Lehrten kaupunkiin. Kantakaupunki Lehrtessä asuu noin puolet väestöstä. Kaupunginosat ovat maantieteellisesti toisistaan erillään: lännessä aivan Hannoverin kupeessa on Ahlten ja idässä Immensen, Arpke, Sievershausen ja Hämelerwald. Pohjoisessa ovat Kolshorn, Aligse, Steinwedel ja Röddensen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen asiakirjamaininta Lehrten kylästä on vuodelta 1147.[2] Alussa oli kolme tietä, joista kehittyi nykyiset kadut Osterstraße, Mühlenstraße ja Hagenstraße. Kolmen kadun risteys on ollut jo ammoisista ajoista Lindenbergissä. Lehrte pysyi vuosisatoja vaatimattomana talonpoikaiskylänä ja se kuului historialliseen alueeseen, jota kutsutaan nimellä Großes Freies. Rautatieyhteyden Lehrte sai 1843, ja sen myötä alkoi teollistuminen. Kaupunkioikeudet Lehrtelle myönnettiin 1898. Sementtitehdas Germania oli yksi merkittävimpiä yrityksiä ja sen perustaja Hermann Manske kuului sementtialan pioneereihin. Teollisuuden myötä alkoi kehittyä palvelusektori: kaupunki sai Mansken avittamana muun muassa sairaalan. Manskella on Lehrtessä nimikkokatu. 1970-luvulla Lehrten kaupunkikuva muuttui huomattavasti, kun keskikaupungilta siirtyi teollisuuslaitoksia uusille teollisuusalueille. Lehrten väkiluku oli kuntaliitosten jälkeen noin 38 000.
Lehrten osa-alueista kantakaupungin jälkeen suurin on Ahlten, siitä on varhaisin maininta vuodelta 1182. Aligse ja Steinwedel mainitaan jo 1022 muodoissa Alenhusen ja Stenwede. Arpkesta on löydetty asiakirjamaininta vuodelta 1166. Immensen mainitaan ensi kerran 1339 ja Kolshorn 1466. Pienestä Röddensenin kylästä on maininta vuodelta 1285 muodossa Rodense.
Sievershausenista on ensimmäinen maininta vuodelta 1234 muodossa Sifrideshusen. Sievershausenin ja Arpken välimaastossa käytiin 9. heinäkuuta 1553 suuri taistelu, Schlacht bei Sievershausen. Siinä kaatui noin 4 000 miestä, heidän joukossaan paljon alasaksilaista ja saksilaista aatelistoa. Hämelerwald puolestaan on nuori kulmakunta, se syntyi rautatien myötä 1840-luvulla.
Lehrten historiallisia rakennuksia ovat muun muassa Conrad Wilhelm Hasen suunnittelema uusgoottilainen Matthäuskirche 1870-luvulta ja punatiilinen vesitorni vuodelta 1912. Tornin korkeus on noin 45 metriä.
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehrten tärkein elinkeino oli pitkään maatalous. Osa teollisuudesta kehittyi sen ympärille, kaupungin keskustassa toimi vuoteen 1998 suuri sokeritehdas. Kodinkonevalmistaja Mielellä on tuotantolaitos Lehrtessä.[3] Moottoritiet BAB 2 ja BAB 7 kulkevat Lehrten kautta ja risteävät sen luoteisosassa. BAB 2:n varrella on useita logistiikkayrityksiä.
Lehrten rautatieasema on tavaraliikenteen solmukohta, ja rautatieläisyys on elimellinen osa kaupungin historiaa. Henkilöliikenteen osalta Lehrte on lähiliikenneasema. Se sijaitsee pääradalla Berlin–Lehrte 239,3 kilometriä Berliinin päärautatieasemalta. Rata yhdistää Berliinin ja Hannoverin. Berliinissä oli aikoinaan rautatieasema Lehrter Bahnhof.
Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Entfernung von Lehrte nach_ Luftlinie.org. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ Stadtportrait Lehrte.de. Stadt Lehrte. Viitattu 23.4.2020.
- ↑ Miele Werk Lehrte Miele.de. Miele & Cie. KG. Viitattu 1.5.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
