Lars Leijonborg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lars Leijonborg

Lars Erik Ansgar Leijonborg (s. 21. marraskuuta 1949) on ruotsalainen poliitikko. Hän toimi kansanpuolue liberaalien puheenjohtajana vuodesta 1997 vuoteen 2007 ja lokakuusta 2006 ministerinä Ruotsin hallituksessa, ensin opetusministerinä ja syksystä 2007 kesään 2009 korkeakoulu- ja tutkimusministerinä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonborg aloitti poliittisen uransa FPU:ssa (Folkpartiets ungdomsförbund), kansanpuolueen nuorisojärjestössä. Vuonna 1971 hänestä tuli järjestön puheenjohtaja, jona hän toimi vuoteen 1973. Hän on koulutukseltaan sosionomi, joksi hän valmistui vuonna 1974.

Vuosina 1980–1983 Leijonborg toimi kansanpuolueen puoluesihteerinä ja vuosina 1983–1984 puoluelehti NU:n päätoimittajana. 1984–1990 hän työskenteli konsulttiyritys Svenska Managementgruppenin palveluksessa. Ruotsin valtiopäivien jäseneksi hänet valittiin vuonna 1985 Tukholman läänin vaalipiiristä. Kaksissa edellisissä valtiopäivävaaleissa hän oli jäänyt varaedustajaksi. Vuonna 1990 Leijonborgista tuli kansanpuolueen toinen varapuheenjohtaja ja seuraavana vuonna puolueen valtiopäiväryhmän puheenjohtaja. Maaliskuussa 1997 hänet valittiin yksimielisesti puolueensa puheenjohtajaksi Maria Leissnerin jälkeen.

Valtiopäivävaaleissa 1998 kansanpuolue sai 4,7 prosenttia äänistä, mikä ylitti vain niukasti valtiopäiväedustukseen oikeuttavan neljän prosentin äänikynnyksen. Vaalitulos oli puolueen historian heikoin. Seuraavat, vuoden 2002 valtiopäivävaalit olivat puolueelle ja Leijonborgille sen sijaan menestys. Kansanpuolue sai 13,3 prosenttia äänistä ja 48 edustajanpaikkaa, 31 enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Puolue jäi kuitenkin edelleen oppositioon, kun sen keskustaoikeistolaiset liittolaiset eivät menestyneet.

Vuonna 2005 kansanpuolue muodosti Ruotsin allianssin (Allians för Sverige) yhdessä maltillisen kokoomuksen, keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien kanssa seuraavan vuoden valtiopäivävaaleja silmällä pitäen. Kansanpuolue lukeutui vuoden 2006 vaalien häviäjiin (puolueen kannatus laski edellisistä vaaleista 5,85 prosenttiyksikköä ja se menetti 20 edustajanpaikkaa), mutta puolue nousi vaalien jälkeen hallitukseen porvarikoalition saatua enemmistön valtiopäiville. Leijonborgista tuli kokoomusjohtaja Fredrik Reinfeldtin johtaman hallituksen opetusministeri.

Huhtikuussa 2007 Leijonborg ilmoitti väistyvänsä kansanpuolueen johdosta syyskuun puoluekokouksessa. 7. syyskuuta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jan Björklund. Kouluministeri Björklundista tuli opetusministeri ja Leijonborg siirtyi korkeakoulu- ja tutkimusministeriksi. Hän jätti hallituksen ja valtiopäivät kesäkuussa 2009.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijonborg varttui Solnassa Tukholman läänin pohjoisosassa. Hän oli vuodet 1992–2004 naimisissa Lotte Edholmin kanssa. Heillä on yksi yhteinen lapsi, vuonna 1996 syntynyt Axel. Hänellä on myös yksi lapsi aiemmasta liitostaan, vuonna 1975 syntynyt Pontus. Lars Leijonborgin veli Ingemar Leijonborg on televisiokanava TV4:n perustaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]