Lännenhelmilavastaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lännenhelmilavastaja
Western Bowerbird at Alice Springs Desert Park.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Lavastajat Ptilonorhynchidae
Suku: Helmilavastajat Chlamydera
Laji: guttata
Kaksiosainen nimi
Chlamydera guttata
Gould, 1862
Alalajit
  • C. g. carteri
  • C. g. guttata
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lännenhelmilavastaja Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lännenhelmilavastaja Commonsissa

Lännenhelmilavastaja (Chlamydera guttata) on Australiassa tavattava lavastajiin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan lännenhelmilavastaja on noin 24–28 cm. Väritykseltään lintu on pääosin ruskean kirjava. Siivet ovat hieman muuta yläruumista vaaleammat. koiraalla on niskassaan violetti täplä, joka on naarailla pienempi. Rinta on tumma ja siinä on vaaleita suomumaisia kuvioita. Vatsa on vaalea ja kuviointi erottuu vain heikosti. Naaraan pyrstö on hieman koiraan pyrstöä pidempi ja naaraan rinnan kuvio ovat voimakkaampia. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta ovat vaaleampia ja harmaampia. [2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenhelmilavastajaa tavataan Australiassa kahdella erillisellä alueella. Maan keskiosassa ja Pilbaran alueella Länsi-Australiassa. [2] Lajin elinympäristöä ovat metsät ja pensaikot. [1]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiras rakentaa naaraita hukutellakseen risuista käytävämallisen lehtimajan, jonka seinät kaartuvat ylöspäin. Rakennelma koristellaan valkoisilla ja vihreillä esineillä, kuten marjoilla, hedelmillä, lehdillä ja luilla. Laji voi käyttää myös ihmisten poisheittämiä materiaaleja kuten lasia tai erilaisia metalliesineitä. Koiras ylläpitää majaansa yleensä noin kolme vuotta ennen uuden rakentamista. Uusi rakennelma tehdään vanhan tilalle tai sen lähelle ja sen rakentamisessa koiras hyödyntää vanhan pesän materiaalia. [2]

Koiras voi pariutua monen naaraan kanssa pesimäaikana, joka kestää heinäkuusta joulukuulle. Pesän rakentaa naaras yksin risuista. Pesä on harvahko kuppimainen risupesä. Naaraslännenhelmilavastaja munii yhdestä kahteen harmahtavanvihreää ruskeapilkullista munaa. Naaras huolehtii yksin munien hautomisesta ja kuoriutuneiden poikasten hoitamisesta. [2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lännenhelmilavastajan ravinto koostuu pääosin hedelmistä. Laji syö erityisesti Ficus platypoda- ja Santalum spicatum-puulajien sekä käärmekurkun (Trichosanthes cucumerina) hedelmiä. [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Chlamydera guttata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 20.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Peter Rowland: Bowerbirds, s. 87. CSIRO Publishing, 2008. ISBN 9780643094208. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.4.2009). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.