Kuningastiira
| Kuningastiira | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Heimo: | Lokit Laridae |
| Suku: | Isotiirat Thalasseus |
| Laji: | maxima |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thalasseus maxima |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Kuningastiira (Thalasseus maxima) on kalatiiraa suurempi mutta räyskää pienempi tiiralaji. Se on 45–50 cm pitkä ja painaa 350–450 g. Sen nokka on keltainen, koivet mustat ja päälaki musta. Se voi nostaa päälaenhöyhenensä töyhdöksi räyskän tapaan. Sukupuolet ovat samanväriset.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningastiiran nimialalaji maximus pesii Pohjois- ja Keski-Amerikan Atlantin ja Tyynenmeren puoleisilla rannikoilla. Alalaji albididorsalis pesii paikoin läntisen Afrikan rannikolla. Sen elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja maailman populaation koko on 280 000–310 000 yksilöä.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matalat riuttamaiset saaret ja ihmisen rakentamat keinotekoiset vallit ja aallonmurtajat.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningastiira on pesimätavoiltaan hyvin vaatelias laji. Ne pesivät 300–2 000 parin yhdyskunnissa. Kuningastiira sijoittaa pesän hyvälle näköalapaikalle ympäröivään maastoon, lähelle kalapaikkaa ja petojen ulottumattomille. Tällaisia paikkoja ovat valtamerten rannikoiden sora- ja hiekkatöyräät.
Yhdysvaltain Virginian pesimäseuduille kuningastiirat palaavat muuttomatkoiltaan maalis- ja huhtikuussa. Tiirat eivät rakenna varsinaista pesää, vaan rapsuttavat syvennyksen rantahietikkoon. Naaras munii yleensä ainoastaan yhden munan. Tutkimukset kertovat eräässä 911 tiiraparin yhdyskunnassa vain kolmellatoista olleen kaksi munaa. Pesimäaikana yhdyskunnan populaatiotiheys on jopa 7 pesää neliömetrillä. Koostaan huolimatta kuningastiirat ovat varsin rauhallisia. Jopa pesien lähellä liikkuvat eivät useimmiten joudu pesän omistajien kanssa kahakoihin. Kuningastiirat lentävät mieluummin pois pesästä puolustamisen sijaan. Paetessaan ne huutelevat korvia vihlovasti. Poikasen ollessa pesässä kuningastiirat puolustavat pesäänsä kovin ottein.
Poikaset oppivat päivän kuluttua syntymästä juoksemaan. Kolonian kaikki poikaset kerääntyvät yhteen ryhmään, jossa voi olla tuhansia poikasia, joiden ikä vaihtelee kahdesta 35 päivään. Pari ruokkii vain omia poikasiaan, jotka ne tunnistavat luultavasti äänen perusteella.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningastiira syöksysukeltaa kaloja. Poikasille syötetään ensin sardelleja ja niiden kasvaessa sillin sukuisia kaloja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suuri eläinsafari (aakkosellinen hakemisto) kuikka-laulukaskas s.32
- AllAboutBirds
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Thalasseus maxima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.6.2014. (englanniksi)
- ↑ BioOne
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Sterna maxima (englanniksi)
| ||||||||||