Kuningasboa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuningasboa
Boa c.i.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Jättiläiskäärmeet Boidae
Alaheimo: Boat Boinae
Suku: Boa
Laji: constrictor
Kaksiosainen nimi
Boa constrictor
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kuningasboa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kuningasboa Commonsissa

Kuningasboa (Boa constrictor) kuuluu jättiläiskäärmeiden heimoon. Lajia pidetään Suomessa lemmikkinä melko paljon. Luonnossa kuningasboaa tavataan Väli- ja Etelä-Amerikassa. Aikuinen kuningasboa on yleensä noin 2,5 m pitkä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuristajakäärmeenä kuningasboa kuristaa saaliinsa. Ravinnokseen se syö luonnossa jyrsijöitä ja muita pieniä nisäkkäitä, lintuja ja sammakoita. Terraariossa ruokinta on hieman yksipuolisempaa. Pääravinnoksi lemmikkinä pidettäville matelijoille tarjotaan pakastettuja hiiriä, rottia sekä kanoja. Suomen eläinsuojelulaissa kielletään elävän ruokanisäkkään antaminen matelijalle ruoaksi. Yleensä lemmikkikäärme kuristaa myös kuolleen nisäkkään terraario-oloissa. Nuoria boia ruokitaan 5–7 päivän välein, ja aikuisille sopiva ruokintaväli on kahdesta viikosta aina kuukauteen asti. Boat voivat paastota pitkiä aikoja.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lemmikkinä kuningasboa on yleensä hyvin säyseä ja toimiva kaikin puolin. Rauhallisena käärmeenä sitä on melko helppo käsitellä, mikäli se on tottunut siihen. Kun olet ottamassa tätä mielellään kiipeilevää käärmettä terraariosta, varmista aina että se huomaa lähestyvän käden, sillä pelästyessään se saattaa puraista.

Terraario[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikuinen kuningasboa kasvaa yleensä 2–3-metriseksi. Melko suuri koko asettaa omat vaatimuksensa terraariota hankittaessa. Parhaiten suuren terraarion saa rakennettua vesivanerista. Lasiset terraariot ovat usein liian pieniä aikuiselle boalle. Terraarion on syytä olla myös korkea, sillä boa kiipeilee mielellään. Kylpypaikan pitää olla niin iso, että boa pystyy olemaan siellä kerällä kokonaan. Suurimmille boille käytetään paljon vauvoille tarkoitettuja punkkia. Vesiastian pitää kuitenkin olla helposti puhdistettavissa, sillä se toimii usein myös käärmeillä wc:nä. Vesi pitää vaihtaa vähintään kahden päivän välein, mutta mieluiten joka päivä. Terraariossa pitää olla vaihtolämpöiselle eläimelle tärkeät lämpötilaerot. Ne voi luoda lämpömatolla, lämpökaapelilla tai lämpölampulla. Terraarion viileässä päässä lämpötila saa olla suunnilleen huoneenlämpöinen, tai hieman enemmän. Lämmittelypaikassa lämpö saa kohota aina 35–40 °C:een. Käärme tarvitsee myös piilopaikkoja. Suositeltavaa on, että vähintään yksi kylmään ja yksi lämpimään paikkaan. Piiloja saa toki olla enemmänkin, mutta niiden on oltava helposti tarkastettavia

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningasboa on melko helppo lisääntymään ja Suomessa on melko usein tarjolla kotimaisia kuningasboia. Kun lähdetään lisäännyttämään boia, niiden pitää olla hyvässä kunnossa ja hyvin ruokittuja, sillä naaraat paastoavat koko tiineyden ajan. Paritteluaikaa lukuun ottamatta koiras on suositeltavaa pitää erillään naaraasta. Terraarion lämpötiloja pitää hieman laskea, jotta käärmeet saavat paritteluvietin. Kuningasboa kantaa poikasiaan noin 160 päivää, jonka jälkeen naaras synnyttää elävät poikasensa. Poikasia saattaa tulla useita kymmeniä. Poikaset ovat yleensä syntyessään alle puolenmetrin mittaisia. Poikasia aletaan ruokkia viimeistään ensimmäisen nahanluonnin jälkeen.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]