Jättiläiskäärmeet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jättiläiskäärmeet
Kuningasboa (Boa constrictor)
Kuningasboa (Boa constrictor)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Jättiläiskäärmeet
Boidae
Gray, 1825
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jättiläiskäärmeet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jättiläiskäärmeet Commonsissa

Jättiläiskäärmeet eli boakäärmeet (Boidae) on käärmeiden heimo, joka jakautuu neljään alaheimoon: boat, pytonit, mauritiuksenpytonit ja teräväpääpytonit. Suurin osa jättiläiskäärmeistä, noin kahdeksankymmentä lajia, kuuluu kahteen ensiksi mainittuun alaheimoon. Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska luokittelusta lajeihin ja alalajeihin esiintyy erimielisyyttä. Maailman suurimmat käärmeet anakonda ja verkkopyton eli verkkokäärme kuuluvat molemmat boakäärmeisiin. Nimestään huolimatta kaikki jättiläiskäärmeet eivät ole erityisen kookkaita: monien lajien keskipituus jää 1,5 metriin tai jopa sen alle.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat boakäärmeet elävät maassa tai puissa. Eräät lajit ovat kuitenkin sopeutuneet osittaiseen vesielämään, toiset taas viettävät osan ajastaan hiekkaan tai karikkeeseen hautautuneena. Jotkin huonosti tunnetut pienet boat elävät maan alla.

Saalistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmiselle boakäärmeet ovat yleensä vaarattomia. Varmuudella tunnetaan vain muutama tapaus, jossa kookkaat boakäärmeet ovat surmanneet ja syöneet lapsen. Kiinniottoa yritettäessä tai vangittuja boakäärmeitä varomattomasti käsiteltäessä ne kuitenkin puolustautuvat. Kookkaan boakäärmeen purema on tehokkaiden hampaiden vuoksi epämiellyttävä ja mahdollisen verenmyrkytyksen vuoksi joskus jopa hengenvaarallinen.

Kaikki boakäärmeiden heimon lajit ovat myrkyttömiä ja surmaavat saaliin kuristamalla. Ne eivät murskaa saalistaan, vaan puristavat tätä niin kauan että uhrin sydän pysähtyy. Mitä enemmän saalis rimpuilee, sitä kovempaa käärme puristaa. Boakäärmeiden kita on täynnä pitkiä, kaarevia hampaita, jotka takaavat saaliin kiinnipysymisen. Eräillä boakäärmeillä on huulissaan samantapaisia lämpöaistielimiä kuin kuoppakyillä. Näiden avulla ne pystyvät havaitsemaan tasalämpöiset saaliseläimet.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mauritiuksenpytoneita lukuun ottamatta kaikilla boakäärmeillä on jäänteitä lantion ja takaraajojen luustosta. Reisiluiden surkastumat näkyvät tavallisesti ainakain koirailla kynsimäisinä, viemärisuolen aukon molemmin puolin olevina lisäkkeinä. Näiden uskotaan olevan avuksi parittelussa. Vasen keuhko on oikeaa pienempi. Alaleuassa on jäljellä muilta käärmeiltä surkastunut koronoidiluu. Boakäärmeiden pääkallon luut liittyvät toisiinsa löyhemmin kuin muiden kynsikäärmeiden, ja ne pystyvätkin nielemään kehittyneempien käärmeiden tavoin myös kookkaita saaliseläimiä.

Pytonit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pytonien alaheimoon kuuluu seitsemän sukua, joita kaikkia tavataan vain vanhassa maailmassa. Muista kynsikäärmeistä pytonit eroavat siten, että ne munivat. Kaikki muut kynsikäärmeet synnyttävät eläviä poikasia. Pytonnaaraat myös hautovat muniaan kiertymällä niiden ympärille. Pytonien välileuanluu on hampaallinen, alaheimossa boat se on hampaaton. Kookkaimmat pytonlajit ovat kaakkoisaasialainen verkkopyton, jonka tiedetään saavuttaneen lähes yhdeksän metrin pituuden, ja kalliokäärme, joka voi kasvaa 7,5 metrin mittaiseksi. Eräät muutkin pytonlajit voivat kasvaa yli viisi metriä pitkiksi.

Boat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaheimoon boat kuuluu kaikkiaan 15 sukua, jotka neljää lukuun ottamatta elävät uudessa maailmassa. Euroopan ainoat boat ovat Kreikassa, Bulgariassa ja Romaniassa tavattava hietaboa sekä Kaspianmeren luoteispuolen aroilla elävä aroboa. Nämä "jättiläiskäärmeet" ovat tavallisesti 50–80 cm pitkiä. Kookkain boa ja samalla maailman painavin käärme on eteläamerikkalainen anakonda, jonka tiedetään kasvaneen 8,5 metriä pitkäksi ja 200 kg painavaksi.