Kungurin jääluola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jäätä Kungurin luolastossa.
Yksi luolaston järvistä.

Kungurin jääluola (ven. Кунгу́рская ледяна́я пеще́ра, Kungurskaja ledjanaja peštšera) on laaja karstiluolasto Permin aluepiirissä Venäjällä. Se sijaitsee Sylva-joen rannalla lähellä Kungurin kaupunkia.[1] Pohja- ja pintavedet ovat uurtaneet sen[2] kalkkikiven ja dolomiitin erottamaan kipsi- ja anhydriittikerrokseen[1] noin 10 000 vuotta sitten.[3]

Luolaston yhteispituus on 5,6 kilometriä. Se koostuu yli 50:stä kapeiden käytävien erottamasta salista, joissa on 60 järveä. Luolaston etuosassa on pysyviä jäämuodostumia. Peremmällä lämpötila kohoaa viiteen plusasteeseen. Katossa on yli 130 sylinterinmuotoista ”pilliä”. Saleissa on pieniä stalaktiittejä, kalkkisälpämuodostelmia ja kristalleja. Eläinkunnasta tunnetuin on suurimmassa järvessä elävä sokea äyriäinen.[1]

Ihmiset ovat tunteneet Kungurin jääluolan muinaisista ajoista saakka. Sen läheltä on löydetty Sylvan varsilla 800–1000-luvuilla asuneiden ugrien jättämiä esineitä. Siperian valloittaja Jermak talvehti luolaston suun vieressä vuosina 1578–1579. Nykyään Kungurin jääluola on suosittu matkailukohde.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Entsiklopedija Permi Viitattu 7.6.2010. (venäjäksi)
  2. Kungurskaja ledjanaja peštšera, s. 83–84. Perm: Permskoje knižnoje izdatelstvo, 1990.
  3. Kungurskaja ledjanaja peštšera, s. 89. Perm: Permskoje knižnoje izdatelstvo, 1990.
  4. Kungurskaja ledjanaja peštšera, s. 273, 289. Perm: Permskoje knižnoje izdatelstvo, 1990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]