Anhydriitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anhydriitti
Anhydriittilohkare.
Anhydriittilohkare.
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava CaSO4
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen tai väritön
Kidejärjestelmä rombinen
Kovuus Mohsin asteikolla 3–3,5
Ominaispaino 2,9–3,0
Optiset ominaisuudet
Viiru valkoinen
Lähteet

Luhr, s. 70. [1]

Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.

Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi,[2] josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella: anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. Anhydriitti. Suom. Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8.
  2. a b Geologinen sanakirja (html) (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6. maaliskuuta 2010.