Anhydriitti
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 Anhydriittilohkare. |
|
|
|
|
| Kemiallinen kaava | CaSO4 |
|
|
|
| Väri | valkoinen tai väritön |
| Kidejärjestelmä | rombinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 3–3,5 |
| Ominaispaino | 2,9–3,0 |
|
|
|
| Viiru | valkoinen |
| Lähteet | |
|
Luhr, s. 70. [1] |
|
Anhydriitti on vedetön, tavallisesti massamainen kalsiumsulfaattimineraali, jota käytetään maanparannusaineena ja sementin valmistuksessa.[1][2] Vedettömyyteen viittaa myös sen nimi, joka on johdettu kreikankielisestä sanasta anudros eli ’ilman vettä’.
Anhydriittiä esiintyy usein kerrostuneena toisten evaporiittien kanssa.[1] Veden vaikutuksesta se muuttuu vesipitoiseksi kalsiumsulfaattimineraaliksi, kipsiksi,[2] josta sen erottaa helpoiten lohkeavuuden perusteella: anhydriittikiteissä on kolme lohkosuuntaa, jotka ovat suorassa kulmassa toisiinsa nähden[1].
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Luhr, James F. (päätoimittaja): ”Maapallo – Maapallon anatomia – Mineraalit”, Maapallo, s. 70. Anhydriitti. Suom. Heikkilä, Pasi. Helsinki: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, 2007. ISBN 978-951-593-040-8.
- ↑ a b Geologinen sanakirja (html) (Anhydriitti) Kiviopas. Suomen Kansallinen Geologian Komitea. Viitattu 6. maaliskuuta 2010.
