Kuha-luokan miinanraivaaja
| Miinanraivaaja Kuha | |
|---|---|
 Miinanraivaaja Kuha 26 |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 150 tonnia |
| Pituus | 31,6 m |
| Leveys | 6,9 m |
| syväys | 2 m |
| Nopeus | 11 solmua |
| Miehistöä | 8+10 |
| Aseistus | MG-97 ja AK-97 IT: 1 x 23 mm ja 1 x 12,7 mm |
Kuha-luokan miinanraivaajat rakennettiin korvaamaan A-veneiden poistumisen aiheuttama raivaajavaje. Aluksissa otettiin huomioon Ahven-luokasta saadut kokemukset. Ensimmäiset kuusi Kuha 1-6 valmistuivat 1941, seuraavat 7-14 valmistuivat 1945, Kuhat 15-18 1946 ja lopulta Kuhat 21-26 1974-1975.
Kuhat 21-26[muokkaa]
Alusten erikoisuus on runkorakenne ja koneisto; runko on tehty lujitemuovista. Alukset ovatkin suurimpia tästä materiaalista rakennettuja. Koneisto on hydraulinen; konehuone on sijoitettu normaalista poikkeavaan paikkaan aluksen kannelle kansirakenteen takaosaan ja se on eristetty rungosta kumijoustimien avulla. Pääkoneiston tuottama voima siirretään kahteen erilliseen 360 astetta kääntyvään potkuriyksikköön hydrauliletkuja pitkin; näin aluksista on saatu mahdollisimman hiljaisia ja vaikeasti vaimennettavat, hyvin magneettiset ja herkästi miinaräjähdyksissä vaurioituvat potkuriakselit on voitu jättää kokonaan pois. Kuha-luokan miinanraivaajat modernisoitiin vuosina 1998-1999, jolloin niitä pidennettiin ja niiden heräteraivauskalusto uusittiin. Kuha-luokan alukset kuuluvat Saaristomeren Meripuolustusalueen 4. Miinalaivueeseen ja niiden tukikohta on Turussa.
Miinantorjunta[muokkaa]
Kuha-luokan miinanraivaajat on varustettu seuraavilla miinantorjuntajärjestelmillä:
- Raivauksenhallintajärjestelmä RHJ97
- Magneettinen heräteraivauskalusto MG97
- Akustinen heräteraivauskalusto AK97
- Kosketusraivauskalusto
Lähteet[muokkaa]
- Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä, s. 87,134. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
- Suomen puolustusvoimat: Kuha-luokka
