Kristina Schulgin

Kristina Schulgin (s. 23. syyskuuta 1945 Helsinki) on suomalainen dokumenttielokuvien ohjaaja, leikkaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja. Hän valmistui Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osastolta vuonna 1971. Kristina Schulgin on työskennellyt valmistumisestaan lähtien TV-yhtiöissä sekä kymmenissä elokuva-alan yhtiöissä sekä ohjaajana että leikkaajana. Oma tuotantoyhtiö Kristalli-Filmi Oy perustettiin vuonna 1988.

Elokuvatyönsä lisäksi Schulgin nimitettiin ensimmäiseksi dokumenttielokuvalinjan lehtoriksi Taideteolliseen korkeakouluun vuonna 1999. Hän toimi dokumenttielokuvan ensimmäisenä vt. professorina 2001–2003. Vuosina 2004–2007 hän toimi Helsingin dokumenttielokuvafestivaali DocPointin taiteellisena johtajana. Hän sai Jussi-kunniakirjan elokuvastaan Emmi (1982). Vuonna 1994 hän voitti elokuvallaan Miksi en puhu venäjää (1993) sekä Tampereen elokuvajuhlien parhaan suomalaisen dokumenttielokuvan palkinnon että Tutkivan Journalismin Yhdistyksen Lumilapio-palkinnon. Vuonna 2004 hänet palkittiin valtionpalkinnolla elokuvasta Kasvoista kasvoihin (2003). Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2020^[1].

Hänen pitkiä palkittuja dokumentäärisiä elokuviaan ovat mm. Miksi en puhu venäjää (1993) Dicipline, Tie tanssijattareksi (1996) ja Kasvoista kasvoihin (2003).

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1969: Tanssijatar
1970: Vaalit 1970 – suomalaista parlamentarismia
1971: Finlandia-talo 1971
1975: Tervahanhi, musiikkinäytelmä, TV-teatteri
1975: Työläisvaimo, tanssiteatteri Raatikko, TV-teatteri
1976: Carolyn Carlson tanssii, TV-teatteri
1975–76: Toreilta ja turuilta, kabareesarja, TV-teatteri
1975–76: Teitä Tervehtii Sergei Jesenin, pienoisnäytelmä, Tv-teatteri
1975–76: En minä muualle juurru, pienoisnäytelmä, TV-teatteri
1977: Ihmisiä työnsä äärellä, dokumentti
1979: Salka Valka, tanssinäytelmä, TV-teatteri
1981: Emmi Jurkka, 50 vuotta suomalaista teatteria, dokumentti
1984: Taylor Hackfordin Valkeat yöt, Second Unit Director, dokumenttiosuudet Leningradissa
1984: Huomenna, leikkaus, pitkä elokuva ohj. Juha Rosma
1985: Harmageddon, leikkaus, pitkä elokuva ohj. Jussi Parviainen
1985: Tähdenlento, leikkaus, TV-fiktio 80 min, ohj. Juha Rosma
1986: Rauhan kaipuu, dokumentti
1987: Funkkiksen liekki, leikkaus, dokumentti Kaisa Blomstedtista
1988: Muodin tekijät, 5-osainen dokumenttisarja
1990: Talo, arkkitehtuuridokumentti Kalliosta
1993: Miksi en puhu venäjää?, dokumentti
1993: Maaottelu, dokumentti
1996: Discipline, tie tanssijattareksi, dokumentti
2003: Kasvoista kasvoihin, dokumentti
2018: Koditon koti

Palkinnot ja kunniamaininnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi-Kunniakirja dokumenttielokuvasta Emmi (1982)
Tutkivan Journalismin Yhdistys ry: Lumilapiopalkinto dokumenttielokuvasta MIKSI EN PUHU VENÄJÄÄ (1994)
Tampere International Short Film Festival, kotimainen kilpailu, paras suomalainen dokumenttielokuva, MIKSI EN PUHU VENÄJÄÄ (1994)
Pietarin kans.väl. Dokumenttielokuvafestivaali / pääpalkinto Golden Centaur, elokuvasta I Don´t Speak Russian, Why? (1994)
Minskin elokuvafestivaalit, dokumenttisarjan pääpalkinto elokuvasta I Don´t Speak Russian, Why? (1995)
Nordic Glory, vuoden paras elokuvaohjaus, Kasvoista kasvoihin (2003)
Valtionpalkinto dokumenttielokuvasta Kasvoista kasvoihin (2004)
Second Unit Director / White Nights / Baryshnikov-Rosselini, pitkä elokuva/ ohj.Taylor Hackford / tuotanto Colombia Pictures dokumenttiosuudet Leningradissa / 35m (1984)