Kissanhännät

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kissanhännät
Isokissanhäntä (Acalypha hispida)
Isokissanhäntä (Acalypha hispida)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Kissanhännät Acalypha
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kissanhännät Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kissanhännät Commonsissa

Kissanhännät (Acalypha) on runsaslajinen trooppinen tyräkkikasvisuku (heimo Euphorbiaceae). Lajeja on yli 400, ja eräitä niistä pidetään huonekasveina.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvumuodoltaan kissanhännät ovat pensaita tai varpumaisia.[1] Joukossa on muutama pieneksi puuksikin kasvava laji. Kukat ovat yksineuvoisia, ja kasvit ovat tavallisesti yksikotisia (hede- ja emikukat samassa yksilössä). Heteiden ponnet ovat pitkät ja taipuneet, emiön luottiliuskat sulkamaisesti haarovia.[2]

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kissanhäntiä viljellään koristekasveina pääasiassa niiden pitkien, ohuiden ja tiheiden emikukintojen takia. Lehdet ovat ohuita ja tavallisesti sahalaitaisia. Yhtä lajia eli kirjokissanhäntää (Acalypha wilkesiana) ja lajikeryhmää (Wilkesiana-ryhmä) pidetään koristeena kirjavien lehtiensä takia.[1] Kissanhännät tarvitsevat valoisan kasvupaikan, tuoreen, voimakkaan mullan ja runsaasti lämpöä. Paria lajia (esim. Acalypha indica) käytetään paikallisesti rohdoskasveina.[2]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Botanica. The illustrated A - Z of over 10000 garden plants and how to cultivate them. 1999, Könemann, Cologne. ISBN 3-8290-3068-1 (engl.)
  • Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 2. Keuruu 1980. ISBN 951-1-05492-9
  • Räty, E. & Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja n:o 328. ISBN 951-8942-57-9

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Botanica, s. 43.
  2. a b Kasvien maailma 2, s. 812.
  3. Räty ja Alanko 2004, s. 16.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]