Kirurgi
Sivulta puuttuu
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kirurgi on lääkäri, joka suorittaa leikkauksia. Kouluttautuakseen kirurgiksi Suomessa ensin tulee suorittaa 6-vuotinen lääketieteen lisensiaatin (LL) tutkinto, ja sen lisäksi erikoislääkärin kuusi vuotta kestävä tutkinto.
Erikoistumisaloja Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa ovat:
- gastroenterologinen kirurgia (eli maha-suolikirurgia)
- käsikirurgia
- lastenkirurgia
- plastiikkakirurgia
- suu- ja leukakirurgia (Yhteinen erikoisala hammaslääketieteen kanssa)
- sydän- ja rintaelinkirurgia
- verisuonikirurgia
- yleiskirurgia (vanhentunut erikoistumisala)
- ortopedia (tuki- ja liikuntaelimistön kirurgia)
- neurokirurgia (eli aivojen ja hermoston kirurgia)
- traumatologia (Suomessa sisältyy ortopedian opetukseen)
- urologia
Erikoislääkäritutkintoon kuuluu yhdeksän kuukautta kestävä perusterveydenhuollon jakso, kahden vuoden ja kolmen kuukauden mittainen kirurgian runkokoulutusvaihe, sekä kolme vuotta kestävä eriytyvä koulutus. Runkokoulutusvaihe palvellaan pääsääntöisesti yliopistosairaalan ulkopuolisissa sairaaloissa käytännön työssä sairaalalääkärinä, eri kirurgian osa-alueilla. Runkokoulutuksen jälkeen suoritettava eriytyvä koulutusosio palvellaan pääsääntöisesti yliopistosairaalassa, yhteensä kolmen vuoden ajan.
Neurokirurgiaan erikoistuminen ei sisällä kirurgian runkokoulutusta, vaan erikoistuminen tapahtuu Helsingin yliopistossa täysin erillisenä koulutusohjelmassa.
Suu- ja leukakirurgiaan erikoislääkärit ovat suorittaneet joko hammaslääketieteen, tai lääketieteen lisensiaatin tutkinnon, sekä 1999 lähtien kuuden vuoden kirurgisen erikoistumisjakson. Suu- ja leukakirurgian erikoistuminen hammaslääketieteen puolelta sisältää valikoidusti kolme vuotta yleislääketieteen opintoja (mm. sisätaudeista, mutta ei gynekologiasta) sekä kolme vuotta kirurgian opintoja. Yleislääkärin erikoistuminen Suu- ja leukakirurgiaan sisältää hammaslääketieteen yleisiä opintoja sekä kirurgian opintoja. Hammaslääketieteen lisensiaatti voi suu- ja leukakirurgiaan erikoistuessaan opiskella opintosuunnitelmansa lisäksi vielä yhden vuoden lisää, jolloin hän saavuttaa erikoistumisensa lisäksi myös lääketieteen lisensiaatin tutkinnon.
Lääketieteen ja kirurgian tohtorin (LKT) tutkinto on Helsingin yliopiston nykyisen lääketieteen tohtorin (LT) tutkinnon vanha tutkintonimike, joka ei välttämättä tarkoita, että lääkäri olisi koulutukseltaan kirurgi.
