Kirjovaskiyökkönen
| Kirjovaskiyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Metalliyökköset Plusiinae |
| Tribus: | Plusiini |
| Suku: | Autographa |
| Laji: | pulchrina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Autographa pulchrina |
|
| Katso myös | |
Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina) on varsin yleinen, punertavankirjava keskikesän yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etusiipien pohjaväri vaihtelee vaalean punaruskeasta tumman violetinruskeaan ja ne ovat monimutkaisen sävykirjonsa vuoksi levottoman kirjavat. Siiven keskellä on pienehkö, valkoinen, kreikkalaista gamma-kirjainta muistuttava kuvio, joka on useimmiten jakaantunut kahteen erilliseen osaan. Kuvion takaa siipi on pieneltä alueelta ruosteenkellertävä. Munuaistäplän reunus on hopeisen vaalea ja täplä on takareunastaan musta. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleanruskeat, gamma-kuviota tummemmat ja ulommassa poikkiviirussa on pieni, terävä mutka sisäänpäin. Aaltoviiru erottuu tummana ja siinä on loivasti kaartuva, hieman w-kirjaimen muotoinen mutka. Siipiripset ovat alapinnalta täplikkäät ja niiden ruskea tyviviiru on hyvin himmeä. Takasiivet ovat tummanharmaat, ulkoreunaa kohti tummenevat ja niiden alapinnalla on viivamaiseksi venynyt keskipilkku. Siipiväli 36–42 mm.[1][2][3]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia tavataan laajalla alueella läntisimmästä Euroopasta Japaniin saakka.[4] Suomessa sitä tavataan lähes koko maassa etelärannikolta ainakin Keski-Lappiin saakka. Pohjoisesta havaintoja on kuitenkin huomattavasti etelää vähemmän. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun alkupuolelta elokuulle lennon ollessa huipussaan heinäkuun alussa.[5]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjovaskiyökkönen on yleinen laji, joka viihtyy sekä kosteissa että kuivissa ympäristöissä. Rehevien metsien ja metsänreunusten lisäksi se on runsaslukuinen erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat valolle. Ne myös käyvät kukilla. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja koteloituu kotelokopan sisään ravintokasvin yhteenpunottujen lehtien väliin.[3][4]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää erilaisilla ruohovartisilla kasveilla.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ ukmoths.org (englanniksi)
- ↑ a b c Mikkola K & Jalas I: Suomen perhoset. Yökköset 2.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1979. ISBN 951-1-04297-1. s. 204–205
- ↑ a b Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina)
- Suomen Perhoset: Kirjovaskiyökkönen
- Perhostutkijainseura: Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina) (Arkistoitu – Internet Archive)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Autographa pulchrina (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Autographa pulchrina, the Beautiful golden Y (englanniksi)
- Bestimmungshilfe des Lepiforums[vanhentunut linkki] (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)