Kinnassammalet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kinnassammalet
Lehtokinnassammal (Scapania nemorea)
Lehtokinnassammal (Scapania nemorea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Sammalet Bryobionta
Kaari: Maksasammalet Marchantiophyta
Luokka: Aitomaksasammalet Jungermanniopsida
Alaluokka: Aitomaksasammalet Jungermanniidae
Lahko: Aitomaksasammalet Jungermanniales
Alalahko: Cephaloziineae
Heimo: Kinnassammalet Scapaniaceae
Suku: Kinnassammalet Scapania
(Dumort.) Dumort.[1]
Katso myös
 Commons-logo.svg Kinnassammalet Commonsissa

Kinnassammalet (Scapania) on aitomaksasammaliin kuuluva suku. Kinnassammalien kylkilehdet ovat kaksiliuskaiset ja pienempi selkäliuska on taipunut kinnasmaisesti suurempaa vatsaliuskaa vasten. Ne ovat kaksikotisia.[2]

Suomessa esiintyvät kinnassammallajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Scapania aequiloba - törrökinnassammal Erittäin uhanalainen.[3]
  • Scapania apiculata - kantokinnassammal Erittäin uhanalainen.[3]
  • Scapania calcicola - kalkkikinnassammal
  • Scapania carinthiaca - kourukinnassammal Äärimmäisen uhanalainen.[3]
  • Scapania compacta - etelänkinnassammal Hävinnyt.[3]
  • Scapania crassiretis - pahtakinnassammal Vaarantunut.[3]
  • Scapania curta - ojakinnassammal Ojakinnassammal on pieni (0,2 - 1,5 cm) ja sen itujyväset ovat vaaleita. Se ei ole vaatelias kasvupaikkansa suhteen ja viihtyy ojissa, rannoilla ja kostealla paljaalla savisella maalla.
  • Scapania cuspidulifera - pärskekinnassammal
  • Scapania gymnostomophila - loukkokinnassammal
  • Scapania hyberborea - lapinkinnassammal
  • Scapania irrigua subsp. irrigua - rantakinnassammal Rantakinnassammal on vihreä tai ruskehtava ja pienehkö (0,5 - 5 cm). Se on yleinen koko Suomessa ja kasvaa monenlaisilla märillä paikoilla esim. järvien ja lampien rannoilla ja ojissa.
  • Scapania irrigua subsp. rufescens - vuorikinnassammal
  • Scapania kaurinii - paljakkakinnassammal
  • Scapania lingulata - kielikinnassammal
  • Scapania mucronata - suippukinnassammal Suippukinnassammalen kuvat: ks. aiheesta muualla
  • Scapania nemorea - lehtokinnassammal Lehtokinnassammal on isokokoinen (10 cm). Selkäliuska on soikea, teräväkärkinen ja vartta peittävä ja vatsaliuska 2-3 kertaa niin iso ja kapealti johteinen. Sillä ei ole vatsalehtiä ja molemmat kylkilehtien liuskat ovat hammaslaitaiset. Itujyväset ovat punaruskeita. Esiintyy Etelä-Suomessa ja on harvinainen.
  • Scapania obcordata - herttakinnassammal Vaarantunut.[3]
  • Scapania obscura - tummakinnassammal Vaarantunut.[3]
  • Scapania paludicola - suokinnassammal
  • Scapania paludosa - hetekinnassammal Hetekinnassammal on kookkaanpuoleinen (5 - 8 cm) ja väriltään vihreä tai punaruskea. Sen köli eli lehden taitekohta on ahtaan puoliympyrän muotoinen. Lehtien reunat ovat pienihampaiset. Se on yleinen pohjoisessa, mutta harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa. Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
  • Scapania praetervisa - norokinnassammal
  • Scapania scandica - kalliokinnassammal
  • Scapania spitsbergensis - napakinnassammal Vaarantunut.[3]
  • Scapania subalpina - pohjankinnassammal Pohjankinnassammal on isokokoinen (5 - 15 cm) ja sen lehtien liuskat ovat lähes samankokoiset. Selkäliuska on munuaismainen, pituuttaan leveämpi ja sen yläreuna on hieman hampainen. Vatsaliuska on pyöreähkö, leveälti johteinen ja kauttaaltaan hampainen. Sen itujyväset ovat vaaleanvihreitä. Esiintyy koko Suomessa, etelässä se on harvinainen, mutta pohjoisessa yleinen.
  • Scapania uliginosa - tunturikinnassammal Tunturikinnassammal on keskikokoinen ja väriltään likaisen viininpunaisen harmahtava. Sen lehdet ovat molemmin puolin voimakkaasti johteiset ja hampaiset. Se on silmälläpidettävä.
  • Scapania umbrosa - polkukinnassammal Polkukinnassammalen lehdet ovat voimakkaasti hampaiset ja sen itujyväset ovat punaruskeita.
  • Scapania undulata - purokinnassammal Purokinnassammal on isohko (2 - 8 cm), alustanmyötäinen tai koheneva. Sen lehdet ovat tiheässä ja ne ovat kuivina aaltopoimuiset. Vatsaliuska on johteinen ja selkäliuska on selvästi vatsaliuskaa pienempi. Sillä ei ole vatsalehtiä ja kylkilehtien liuskat ovat ehytlaitaiset. Itujyväset ovat vaaleanvihreät. Esiintyy koko Suomessa.

[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stotler & Crandall-Stotler: Liverwort Classification Viitattu 30.7.2010. (englanniksi)
  2. Rikkinen Jouko: Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22221-7.
  3. a b c d e f g h Laaka-Lindberg, S; Anttila, S & ja Syrjänen, K (toim.): Suomen uhanalaiset sammalet (Lajikuvaukset S) Viitattu 9.4.2010.
  4. Ulvinen, T ja Syrjänen, K: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
  5. Jahns, Hans Martin: Sanikkaiset sammalet jäkälät. Otava, 1982. ISBN 951-1-06854-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.