Kiinansaippuamarja
| Kiinansaippuamarja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
| Alaheimo: | Sapindoideae |
| Suku: | Saippuamarjat Sapindus |
| Laji: | mukorossi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sapindus mukorossi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kiinansaippuamarja eli mukurossi (Sapindus mukorossi) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva lehtipuulaji. Puu tunnetaan alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Nepalissa nimellä ritha tai reetha.[2] Puun hedelmä tunnetaan yleisesti "Kiinansaippuamarjana" tai "pesupähkinänä". Puu kasvaa Himalajan vuorten juurilla aina 1200 metrin (4000 jalan) korkeuteen asti.[3] [4] Puu kasvaa ravinneköyhässä maassa ja Nepalissa sitä istutetaan usein maanviljelijöiden kotien ympärille. Yksi puu voi tuottaa 30-35 kiloa hedelmiä vuodessa.[5][6]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puun hedelmiä käytetään mm. puhdistusaineena sekä lääkeaineena.
Puhdistusaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesupähkinä sisältää saponiinia, joka toimii saippuan tavoin puhdistavana aineena. Pesupähkinöitä käytetään hiusten, ihon ja vaatteiden luonnonmukaiseen puhdistamiseen. Saponiini toimii myös hyönteiskarkotteena, ja sillä voidaan esimerkiksi karkottaa täitä hiuspohjasta.
Lääkekäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Upadhyay:n ja Singh:in mukaan mukaan pesupähkinät toimivat luontaislääkkeenä moniin eri vaivoihin. Niillä hoidetaan migreeniä ja päänsärkyä sekä iho-ongelmia, kuten finnejä ja ihottumia.
Tensidi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinansaippuamarjan hedelmästä uutettu öljy toimii luontaisena tensidinä, eli pinta-aktiivisena aineena, ja sitä on käytetty mm. arsenikin puhdistamiseen rautapitoisesta maaperästä.[7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Plummer, J.: Sapindus mukorossi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Orwa C. A., Mutua, K. R., & Jamnadasss R. S. A. (2009) Agroforestree Database: a tree reference and selection guide (version 4.0). Retrieved from http://www.worldagroforestry.org/treedb/AFTPDFS/Sapindus_mukorossi.pdf
- ↑ "Chemical constituents and bio activities of genus Sapindus" (PDF) (2011). International Journal of Research in Ayurveda & Pharmacy 2 (2): 403–409. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "Extraction of saponin from soapnut" (1939). Industrial and Engineering Chemistry 31 (6): 712–713. doi:.
- ↑ Forestry Nepal (2014). Sapindus mukorossi. Retrieved from http://www.forestrynepal.org/resources/trees/sapindus-mukorossi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Poudel, K. L. (2011). Trade potentiality and ecological analysis of NTFPs in Himalayan Kingdom of Nepal. Himalayan Research Papers Archives, 61 . Retrieved from http://hdl.handle.net/1928/3300
- ↑ "Comparison of a plant based natural surfactant with SDS for washing of As(V) from Fe rich soil" (2013). Journal of Environmental Sciences 25 (11): 2247–2256. doi:.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kiinansaippuamarja (Sapindus mukorossi)
- ITIS: Sapindus mukorossi (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Flora of Pakistan: Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Upadhyay, & Singh, D.K.: Pharmacological effects of Sapindus mukorossi. Rev. Inst. Med. Trop. Sao Paulo, 54(5): 273-80, 2012. (pdf) (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinansaippuamarja Wikimedia Commonsissa
