Keskustelu mallineesta:Verkkoviite

Ei otsikkoa

Tätä pitäisi minusta muuttaa niin, että tekijän nimen jälkeen ei tule pilkkua vaan kaksoispiste. --Thi 31. joulukuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Muutin. Lehti- ja kirjaviitteessäkin on kaksoispiste, joten kannattaa pyrkiä kohti yhdenmukaisempaa ulkoasua. --Silvonen 7. toukokuuta 2007 kello 13.14 (UTC)

Mallineessa mätää?

Katsokaapa esim. MicroProse ja otsikko Lähteet. Ensimmäisessä viittauksessa jokin (www-osoite?) sotkee mallineen niin, että URL tulostuu sellaisenaan, eikä nätisti uudelleennimettynä kuten toisessa viittauksessa. --Jaakonam 1. tammikuuta 2007 kello 01.22 (UTC)

Virhe johtui osoitteessa olleesta ylimääräisestä rivinvaihdosta, mallineessa ei ole mitään mätää. --Mb 1. tammikuuta 2007 kello 01.30 (UTC)

Kas vain. Copy/pastella näitä tietysti tulee webbisivuista, kun copy onkin rich text copy eikä plain text copy. Muokkausikkunassa eroa vain näe. Kiitos. --Jaakonam 1. tammikuuta 2007 kello 11.20 (UTC)

Tuplasulkeet

Jeps jeps. Kun huomasin tuplasulkuongelman, lakkasin käyttämästä kielimallineita verkkoviitteissä. Nyt kun ongelma korjattiin, hävisivät sulut kokonaan niistä kohdista, joissa kielimallinetta ei ollut käytetty. Parempi kuitenkin näin. –Ejs-80 13. helmikuuta 2007 kello 12.26 (UTC)

Wiki-lähdeviitteen suomennos "Luettu" eikä "Viittattu"

Miksi ihmeessä suomenkielisen wikipedian internet-lähdeviitteissä lukee "Luettu pp.kk.vvvv" kun yleensä tieteellisessä tekstissä käytetään (IMHO) sanaa "Viitattu"? Kommentin jätti Tpheiska (keskustelu – muokkaukset). 3. toukokuuta 2007 kello 21.27

Joo, ilmeisesti SFS 5831:ssä käytetään sanaa ”viitattu” (ks. esim. Kotuksen viittausohje, jossa standardia on noudatettu). Mallineen ulkoasuahan voi helposti säätää, ja ainakin minun puolestani sanan voi muuttaa. --Silvonen 4. toukokuuta 2007 kello 07.30 (UTC)

Yritin muuttaa mallinnetta, mutta en saanut muutosta toimimaan, artikkelissa oleva esimerkkiviite menettää "Luettu"-kentän kokonaan kun muokkaan mallinnetta. -Tpheiska 4. toukokuuta 2007 kello 08.53 (UTC)

Muokkasin mallinetta niin että "Luettu" ja "Viitattu" ovat kummatkin vapaaehtoisia parametreja. Joku mallineguru voi varmaan korjata sen niin ettei kumpaakin voi käyttää yhtä aikaa. -- Jniemenmaa 4. toukokuuta 2007 kello 09.00 (UTC)

Voisiko pistää botin jossain vaiheessa töihin, jos kerran viitattu on "oikeampi" kuin luettu? Ja sitten jättää luettu-parametrin kokonaan pois mallineesta? --Jaakonam 4. toukokuuta 2007 kello 09.08 (UTC)

Sanoisin kyllä, että viitattu on parempi termi, ainakin TKK:lla. Viittaamisen opetuksessa käytetty esimerkki: Sloan, B. 2001. NetLibrary evaluates buyout proposal. ... [Viitattu 22.1.2002].--Tpheiska 4. toukokuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Tässähän olisi periaatteessa riittänyt käyttäjälle näkyvän tekstin muuttaminen, mutta parametrin nimen synkkaus sen kanssa helpottaa tietysti mallineen käyttäjien elämää. --Silvonen 4. toukokuuta 2007 kello 09.50 (UTC)

Vaihdoin mallinetta vielä niin että vaikka käyttäisi parametria "Luettu" niin lopputuloksessa lukee kuitenkin "Viitattu". -- Jniemenmaa 4. toukokuuta 2007 kello 09.51 (UTC)

Hieman fiksiä pitäs saaha

Mallineessa kenttä {{Julkaisija}} pitäisi saada myös vapaaehtoiseksi kentäksi. En itse kehtaa mennä sotkemaan. --Tve4 17. toukokuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Korjattu. --Agony (403) 17. toukokuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Selite

Vapaaehtoinen, vaikkapa selite-niminen, parametri oli kätevä. Sillä voisi tarkentaa lähteenä käytettyä kohtaa, jos kyseessä on kovin laaja sivu tai vaikkapa 500-sivuinen pdf. Nopeuttaisi yleistyttyään lähteiden tarkistamista huomattavasti. --Usp 28. toukokuuta 2007 kello 21.51 (UTC)

Tehty. --Agony (403) 29. toukokuuta 2007 kello 13.25 (UTC)

Päiväys

Wikipediassa on tapana kirjoittaa päivämäärät ”auki” (esim. 9. maaliskuuta 1982). Mielestäni näissä lähdemerkinnöissä riittäisi kuitenkin lyhyempi muoto (9.3.1982); viitteistä tulee muuten turhaan liian pitkiä. Mitä mieltä olette? Kannattaisiko tämä kirjata ohjeisiin? --Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Kannattaisin että kaikki päivämäärät merkittäisiin ISO-standardin mukaisesti (esim. tämä päivä muodossa 2007-07-15) jolloin Mediawikin oma funktion {{#time}} voisi hoitaa muotoilun miten tahdottaisiin. Esimerkiksi {{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | 2007-07-15}} tuottaisi ulosanniksi 15. heinäkuuta 2007, ja kompaktin muodon saisi aikaiseksi käyttämällä {{#time: j.n.Y | 2007-07-15}}, eli 15.7.2007. Osaisikohan AWB tai joku botti tehdä muutoksen (jos tähän muutokseen ryhdyttäisiin)? --Agony (403) 15. heinäkuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

Periaatteessa kannatettava idea, ongelma vain on, että suuri(n) osa Wikipedian kirjoittajista tuskin edes tietää kyseisen ISO-standardin olemassaolosta, joten noita viittauksia saisi todennäköisesti olla korjaamassa jatkuvasti. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Toisaalta voisi myös luottaa siihen että suurin osa wikipedisteistä tarkistaa ulosannin ennen tallentamista, jolloin joko a) {{#time: j.n.Y | [[15. heinäkuuta]] [[2007]]}} tuottaisi tuloksen tai mallineen voisi ohjelmoida kirkumaan virhetilanteissa "Päivämäärä virheellinen, muodon tulee olla yyyy-mm-dd (esimerkiksi 2007-07-15) mallineen toiminnallisuuden varmistamiseksi!". Veikkaisin että pahastikin aamupöhnäinen wikipediaani havahtuisi tuohon jälkimmäiseen tapaan :) --Agony (403) 15. heinäkuuta 2007 kello 18.26 (UTC)

Olkoon päiväysmalline: esim. {{Pvm|2007-07-15}}. Tyylinhän voi määrittää asetuksissaan. Jos mahdollista, malline saisi sieltä arvon muuttujaan "päiväyksen tyyli". Tuollaista 26202430am024 020204UTC k202420242602am pu30k02 pä02vä2404 ei olisi kovin yksinkertaista kirjoittaa. -tKahkonen 15. heinäkuuta 2007 kello 18.43 (UTC)

Tällainen oli nimenomaan tarkoitus: että ei tarvitsisi mallinetta käyttäessä kuin muodon |viitattu = 2007-07-15 ja (verkko)viitemalline hoitaisi muotoilun. En usko että mallineet saavat kynnettyä käyttäjän asetuksia, kuulostaa tietoturvariskiltä. --Agony (403) 15. heinäkuuta 2007 kello 19.29 (UTC)

Voisikohan mahdollisesti olla ihan artikkeleissakin käytössä tuollainen? Jos asetuksista ei saa, saisiko omasta javascriptistä? -tKahkonen 15. heinäkuuta 2007 kello 21.45 (UTC)

Artikkeleita varten voi toki tehdä oman mallineen, esimerkiksi juuri {{Pvm}} joka nielaisisi päivämäärän ISO-standardina ja suoltaisi pitkää muotoa ulos. Lisäksi mallineeseen voisi tehdä triggeriksi toisen parametrin jonka avulla voisi valita esitysmuodon, esimerkiksi 16. heinäkuuta 2007 (oletus), 1 = heinäkuu 2007, 2 = 16.7.2007 jne. Lisäksi mallineessa voisi olla vielä kolmas (niin ikään valinnainen) parametri jolla voisi kytkeä linkityksen päälle ja pois. Pähkäilyn arvoinen idea. Mitä tulee mallineen käpistelyyn javascriptin osalta: kerran kokeilin, taoin päätä tunnin verran poydänkulmaan ja lopulta luovutin. Muuten olisi onnistunut todella mukavasti, mutta Mediawiki ei anna käyttää script-tagia (varmaankin <script type="text/javascript">alert('Juuuustoooooooooo!!!!!!!!!11111111111111.......,,,,,,,,,,,,,");</script> takia). --Agony (403) 16. heinäkuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

Olet oikeassa, ja ainakin Viitattu-parametrin osalta tuo varmasti toimisi aivan hyvin. Ajankohta-parametrin kohdalla pitää huomioida sekin, että se ei välttämättä ole päivämäärä (voi olla esim. pelkkä vuosi tai toisaalta sisältää myös kellonajan). Vai oliko alun perinkin tarkoitus tehdä muutos vain Viitattu-parametriin? – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Mäkään en välttämättä kannata ISO-standardia tässä yhteydessä. Kielitoimisto suosittelee yksiselitteisesti muotoa 9.3.1982. --Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 20.33 (UTC)

Tarkoitushan ei olisikaan, että päiväykset näkyisivät artikkeleissa ISO-standardin mukaisessa muodossa. Tarkoitus olisi, että mallineelle annettaisiin parametrina ISO-standardin mukainen muoto (2007-07-15) ja malline muokkaisi päivämäärän haluttuun, haluttuun muotoon ja tulostaisi päivämäärän tässä halutussa muodossa, olipa se sitten 15.7.2007 tai 15. heinäkuuta 2007. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Itse olen lyhentänyt vain toisen päivämäärän: julkaisun ajankohdan olen kirjoittanut auki (3. heinäkuuta 2004) ja viittauspäivämäärän olen pitänyt lyhyenä (12.7.2007). Jotenkin se näyttää nätimmältä viitemallineita käytettäessä. --Jaakonam 15. heinäkuuta 2007 kello 19.17 (UTC)

Käytäntö on siis sekava ja siihen pitäisi saada ohjeistus. :) Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 20.33 (UTC)

Päiväyksiin liittyen kirjoitan tähän ehdotukseni Ajankohta -kentän nimestä. Näin äkkiä ajateltuna voisi olla helpompaa ymmärtää kentän käyttö suoraan jos sen nimi olisi vaikka Päivitetty, eikö? Onko mahdollista tehdä mallineissa aliaksia kenttien nimille, ettei tule turhaa sotkua vanhojen käytäntöjen ja uuden muodon välille? LasseS 21. syyskuuta 2007 kello 10.10 (UTC)

Asiaan ei ilmeisesti vieläkään ole saatu ratkaisua. Asiaa on tiedusteltu myös sivulla lähdeohjeen keskustelusivulla. Se lieneekin sopivampi paikka tälle keskustelulle, koska asia koskee lähteiden merkitsemistä yleensä, ei vain verkkoviitemallinetta. – Apalsola ^{k • m} 11. marraskuuta 2007 kello 00.09 (UTC)

Julkaisu ja julkaisija

Mallineessa on käytössä parametri "Julkaisija", jossa ohjeen mukaan pitäisi ilmoittaa sivustoa julkaisijan, ei itse sivuston, nimi. Ohje on myös linjassa muiden viitemallineiden ({{Kirjaviite}}, {{Lehtiviite}}) kanssa. Käytännössä parametrissa on kuitenkin usein ilmoitettu sivuston (julkaisun) nimi ja julkaisijan nimi on jätetty kokonaan ilmoittamatta. Olisiko tässä paikallaan tehdä uusi parametri (Julkaisu tai Sivusto) samaan tapaan kuin {{Lehtiviite}}-mallineessa on? – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 20.51 (UTC)

Koska vastalauseitakaan ei kuulunut, lisäsin valinnaisen parametrin Julkaisu (tai Sivusto) sekä lisäksi valinnaiset parametrit Julkaisupaikka ja Tiedostomuoto. Lisäysten ei pitäisi rikkoa yhteensopivuutta olemassa olevien viittausten kanssa. – Apalsola 18. heinäkuuta 2007 kello 17.27 (UTC)

Vähän samaa aihetta liippaava kysymys: Mallineessa on mahdollista ilmoittaa sekä julkaisija että tekijä. Nämä ovat usein sama. Kumpi silloin pitäisi täyttää? (Molempia ei varmasti.) --Elena 15. heinäkuuta 2007 kello 21.01 (UTC)

En tiedä, onko tästä(kään) Wikipediassa selkeää käytäntöä, joten seuraava on vain oma mielipiteeni: Tekijä tarkoittaa aina (yhtä tai useampaa) luonnollista henkilöä. Jos tekijä-julkaisija siis on yritys, yhteisö tai vastaava, silloin ainakin pitäisi käyttää Julkaisija-parametria. Jos luonnollinen henkilö taas julkaisee omaa tuotostaan, on Tekijä-parametrin käyttö perusteltua. Toisaalta käyttäisin kyllä ennemmin Julkaisija-parametria myös luonnollisen henkilön tapauksesa, jos hän julkaisee jonkun muun (nimeämättömän tekijän) tuotosta. – Apalsola 15. heinäkuuta 2007 kello 21.13 (UTC)

Selite

Selite-kohtaa voisi minusta muokata niin, että sulkeita ei tulisi ja perään tulisi automaattisesti piste. Aiheesta muualla -linkit voitaisiin tällöin lisätä siististi mallinetta käyttäen. --Thi 18. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

Itse olen ainakin sitä mieltä, että sulkeiden käyttö antaa selkeämmän ulosannin lähteeseen viitatessa. Vastustan muutosta, koska kyseessä on ensisijaisesti viitemalline. –Ejs-80 18. heinäkuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Pdf-tiedostot, yms.

Käytetäänkö Pdf-tiedostoihin, yms. viitatessa verkkoviitettä vai kirjaviitettä? Asia nousi mieleen tästä tapauksesta.--Usp 14. syyskuuta 2007 kello 22.28 (UTC)

Mielestäni esim. pdf-tiedostot ovat kirjallisia tulosteita, joita haluttaessa voidaan julkistaa (ja paljon julkistetaankin) netissä. Koetin asiaa esittää kahvihuoneessa [1] : eli mielestäni: jos pdf-tiedosto on lähteenä --> kirjamaline + linkki jonkaa mukaan netistäkin asia löytyy. Parasta olisi tehdä uusi tietomuotovapaa malline (ellei sellaista jo ole?). Em. Uspin kanssa läpi käyty tapaus liittyy lähinnä tarkkuuteen: nettimallineessa ei tule merkittyä sivunumeroita, vaikka heittäisi parisataasivuisen pdf:n lähteeksi.--Riisipuuro 14. syyskuuta 2007 kello 23.05 (UTC)--

Ainakin niissä tapauksessa, jossa sama julkaisu on julkaistu sekä painettuna että verkkoversiona, on mielestäni syytä käyttää {{Kirjaviite}}-, {{Lehtiviite}}- tai {{Karttaviite}}-mallinetta. Samoin toimitaan, jos painetusta julkaisusta on julkaistu verkossa lyhennetty versio. (Tällöin www-teksti-parametriksi kannattaa toki kirjoittaa esimerkiksi "Teoksen lyhennetty verkkoversio", jotta lyhennettyä verkkoversiota ei sekoiteta täydelliseen versioon.) Vain verkossa julkaistut PDF:t ovat sitten vähän rajatapaus. Jos kyseessä on selkeästi "pysyväksi" tarkoitettu julkaisu, käyttäisin itse ennemmin {{Kirjaviite}}- tai {{Lehtiviite}}-mallinetta, vaikkei teosta painetussa muodossa olisikaan julkaistu. Tämä on tilanne ainakin silloin, jos verkkojulkaisulle on annettu ISBN- tai ISSN-numero. (Ne voidaan nykyisin antaa myös vain verkossa julkaistuille teoksille.) Jos kyseessä taas on normaaliin www-sivuun verrattava julkaisu, joka saattaa jossain vaiheessa poistua saatavilta, käyttäisin ennemmin {{Verkkoviite}}-mallinetta. Näin siksi, että {{Kirjaviite}}- tai {{Lehtiviite}}-mallineen käyttö viittaa siihen, että julkaisu on varmasti edelleen saatavilla pitkänkin ajan kuluttua. – Apalsola ^{k • m} 15. syyskuuta 2007 kello 00.08 (UTC)

Useat kirjoittajat

Keksitäänkö suositus miten useat kirjoittajat merkitään, vai onko suositus kenties jo olemassa jonkin muun lähdemallineen yhteydessä? Itse laitoin nyt vain brutaalisti ';' sinne väliin (se kun sattuu olemaan käyttämäni RefWorks verkkoviitekannan käyttämä muoto). Voidaanko käyttäjälista muotoilla sitten jotenkin erikseen paremmin? LasseS 21. syyskuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Suositusta ei taida (edelleenkään) olla, mutta asiaa on aiemmin sivuttu kirjaviitemallineen keskustelusivulla. Itse kannattaisin siis &-merkkiä käyttöä standardin SFS 5342:1992 mukaisesti. – Apalsola ^{k • m} 21. syyskuuta 2007 kello 13.24 (UTC)

Hei, kopioin tämän keskustelun sivulle Keskustelu_Wikipediasta:Malline/Viitemallineet niin voidaan keskustella suhteessa kaikkiin lähdeviitteisiin! LasseS

Parametrien merkitseminen: yhdelle riville vai rivivaihdoilla erotettuna

Kahvihuoneessa oli vähän aikaa sitten keskustelua viitemallineiden merkitsemistavasta. Käyttäjä ML ehdotti, että viitemallineiden parametrit pitäisi merkitä samalle riville, mutta käyttäjä Lab-oratory puolusti tapaa, jonka mukaan parametrit erotettaisiin rivinvaihdolla. Käyttäjät Muu-karhu ja Piisamson kannattivat käyttäjän ML ehdotusta. Mitä mieltä ollaan, voiko kahvihuonekeskustelun tulosta pitää konsensuksena sen puolesta, että parametrit tulee merkitä ilman rivinvaihtoja? Jos asiasta on konsensus, se pitäisi mainita mallineen ohjeissa. Tämä asia koskee myös mallineita Malline:Elokuvaviite, Malline:Karttaviite, Malline:Kirjaviite ja Malline:Lehtiviite. – Kuohatti 2. elokuuta 2008 kello 19.44 (UTC)

Ilmoittaudun vielä yhdeksi ML:n ehdotuksen kannattajaksi, mikäli se ei keskustelusta käynyt ilmi. Lähdeohjeessa ja mallineen ohjeissa on nyt jo esitetty muoto, millä viitteet tulee merkitä, vieläpä korostettuna normaalista leipätekstistä. Samassa muodossa mallineen sisältö tulostuu muokkauspainikkeita käyttäessä. --Jaakonam 2. elokuuta 2008 kello 19.53 (UTC)

Samalle riville. --Jisis (keskustelu) 2. elokuuta 2008 kello 19.57 (UTC)

Unohdin laskea Jaakonamin, ja sanonpa omankin kantani: kannatan ML:n ehdotusta. Mielestäni tämä onkin nykyään de facto käytäntö, mutta koska Lab-oratory erottaa viitemallineiden parametrejä yhä rivinvaihdoilla eikä katso käytännön sanovan päinvastaista, asiasta pitäisi erikseen mainita. – Kuohatti 2. elokuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

Kyse on tosiaan de facto -käytännöstä, jonka muuttamiseen tarvittaisiin konsensus. En vastusta ohjeen täsmentämistä, sen sijaan vastustan sellaista ajattelutapaa, jonka mukaan jokainen hölmöily ja sooloilu on sallittua jos sitä ei ole erikseen kielletty. Ohjeet on tarkoitettu noudatettaviksi, ja erityisesti tämänkaltaisten mallineiden käytössä on syytä pysyä yhdenmukaisessa käytännössä. -- Piisamson 2. elokuuta 2008 kello 20.13 (UTC)

Tässä tapauksessa vaikuttaa vain siltä, että sooloilu ei lopu ellei sitä erikseen kielletä. Se on tietenkin harmi ja olen kanssasi teoriassa samaa mieltä. – Kuohatti 2. elokuuta 2008 kello 20.37 (UTC)

Lab-oratoryn perustelu omalle merkintätavalleen on että se on hänestä parempi. Oikea menettely on tällöin pyrkiä muuttamaan mallineen käyttöohjetta, mutta asiaa koskeva keskustelu tyssäsi siihen, ettei kukaan kannattanut Lab-oratoryn merkintätapaa. Tällaisessa tilanteessa merkintätavan jatkaminen on selvästi häiriköintiä. -- Piisamson 2. elokuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Minä en vastusta kumpaakaan, kumpaakaan ei mielestäni tulisi kieltää, mutta itse käytän samalle riville merkitsemistä. --Juusomoro 2. elokuuta 2008 kello 21.10 (UTC)

Miksi mallineelle tarvitaan useampi merkitsemistapa? Malline toimii melko anarkistisestikin merkittynä, kunhan kohdat ovat suurin piirtein oikein - kannatatko kaikkien oikean lopputuloksen merkintätapojen käyttämistä? Oliko tämä turha muokkaus? -- Piisamson 2. elokuuta 2008 kello 21.19 (UTC)

Yksikään muokkaus ei ole turha (tai ehkä vandalismi, joka kumotaan). Kun tyhjät kohdat poistetaan, viitehäkkyrät eivät ole kerrostalon kokoisia, varsinkin, jos ei täytä kaikkia valinnaisia kohtia. --Juusomoro 2. elokuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Jos muokkaus ei ollut turha, se siis ilmeisesti paransi artikkelia? Miksi siivousta kaipaava merkintätapa pitäisi olla sallittu? Nythän kyse ei ole esimerkiksi laiskuudesta, sillä on täsmälleen yhtä suuri tai jopa suurempi vaiva täyttää malline lisäten siihen ylimääräisiä rivinvaihtoja. Usein mallineissa saatetaan (tai ainakin pitäisi) täyttää lähes kaikki kohdat, jolloin ne pysyvät kerrostalon kokoisina vaikka tyhjiä kohtia ei poistettaisikaan. -- Piisamson 2. elokuuta 2008 kello 21.36 (UTC)

Artikkelissa tekstissä näkyvissä mallineissa täytän kaiken, minkä saan selville, mutta onko vaivan arvoista lisätä erittäin hyvin viitteistettyyn artikkeliin 150 kerrostaloa? Mielestäni ei, eikä niinkään tekstin sekaan piilotettuinakaan viitteitä. Mielestäni riittää aivan hyvin, kun kertoo pakolliset kohdat, viittauskielen (jos ei suomi) ja päivämäärän. --Juusomoro 3. elokuuta 2008 kello 17.23 (UTC)

Nyt täytyy sanoa etten oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat. Haluaisin kuitenkin kuulla perustelusi, miksi meidän pitäisi sallia useampia merkintätapoja ja mitkä kaikki merkintätavat sinusta pitäisi olla sallittu? Mitä hyötyä siitä olisi, jos jokainen alkaisi merkitsemään viitteitä "omalla tavallaan"? Viitteistähän ei tule mitään kerrostaloja, jos ne merkitään oikein ja ohjeenmukaisesti. -- Piisamson 3. elokuuta 2008 kello 17.29 (UTC)

Plussaa siitä Labbikselle, että kokeili ennakkoluulottomasti uutta merkitsemistapaa. Kummassakin on hyvät ja huonot puolet, mutta vanha (yhdelle riville) on huomattavasti selvempi muille muokkaajille (ennen kaikkea satunnaisille/uusille). Rivinvaihdoilla kappalejako jää epäselväksi jos niitä lyö kappaleen sisään. Jos Labbis olisi käyttänyt uutta tapaansa vain kappaleitten lopussa olisi siitä pikkuhiljaa tullut hyväksyttyä. Mutta nyt se on syytä kieltää, koska kyseinen käyttäjä ei ymmärrä puhetta. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 3. elokuuta 2008 kello 17.35 (UTC)

Tämä on väärä paikka tälle keskustelulle, sillä asia koskee kaikkia mallineita. Ei pelkkää verkkoviite-mallinetta. Lab-oratory 3. elokuuta 2008 kello 07.48 (UTC)

Kannatan Lab-oratoryn mallia, eli erotellaan eri riveille. —kallerna™ 4. elokuuta 2008 kello 08.48 (UTC)

Kannatan nykyistä käytäntöä: malline samalle riville. Esitetty tapa haittaa pahasti artikkelitekstin muokkaamista, joka on pääasia ja jota tehdään enemmän. Viitteisiin taas ei niiden luonnin jälkeen pahemmin tarvitse koskea.--Riisipuuro 4. elokuuta 2008 kello 09.04 (UTC)--

Viitemallineiden parametrien erottamista rivinvaihdoilla kannattaa kaksi henkilöä ja vastustaa kahdeksan. Lisään nyt viitemallineisiin seuraavanlaisen ohjeistuksen: "Tämän mallineen parametrit voidaan selkeyden vuoksi erottaa toisistaan niin, että parametrien väliin lisätään yksi välilyönti. Muilla tavoin, esimerkiksi rivinvaihdoin, parametrejä ei kuitenkaan saa erottaa toisistaan, sillä muuten artikkelien raakateksteistä tulee epäselviä." Piisamson ja minä totesimmekin yllä, että tämä on de facto käytäntö, ja on mielestäni tullut aika myös kirjata se ylös. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 16.13 (UTC)

Laita vain. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.15 (UTC)

Laitettu: [2], [3], [4], [5] ja [6]. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Tämä on väärä paikka keskustella useita mallineita koskevista kielloista ja käytännöistä. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

Jaa, mutta keskustelu on kai jo käyty ja ratkaisu saatu. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.41 (UTC)

Käsittääkseni tällä keskustelusivulla ei voida päättää muista mallineista. Verkkoviitemallineeseen saitte näköjään haluamanne kiellon, mutta muihin mallineisiin tehdyt kiellot ovat yllättävä valinta. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.42 (UTC)

Siltä osin kuin muut mallineet ovat identtisiä verkkoviitemallineen kanssa, niitä koskee samat ohjeet. – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

Kyse on de facto käytännöstä, josta oltiin kahvihuoneessa varsin yksimielisiä. Kun asia tuli kahvihuoneessa käsiteltyä, se olisi pitänyt heti merkitä mallineisiin. Näin ei kuitenkaan tehty, joten tein sen jälkeenpäin. Ajattelin kuitenkin kysäistä lisäämisestä etukäteen mallineen keskustelusivulla, yksinomaan reiluudesta sinua kohtaan. Jos haluat muuttaa käytäntöä, voimme siirtyä toki takaisin kahvihuoneeseen (jossa ML:n keskustelunaloitus yhä on). – Kuohatti 4. elokuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

Kannattaa varmaan merkitä mallineohjeisiin, että ohjeistuksen rikkominen on käytännönvastaista, jos se on rangaistavaa. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Lab-oratorylle: Jos tämä on väärä paikka keskustelulle, miksi keskustelet täällä? --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.47 (UTC)

Koska keskustelu halutaan välttämättä pitää täällä. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Koskeeko kielto vain tekstissä olevia viitteitä vai myös lähdekohdassa olevia merkintöjä? Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Sitä voidaan kysyä, mutta omasta mielestäni lähdekohdassakin pitäisi olla ilman rivinvaihtoa. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.52 (UTC)

Perustelu: artikkelien raakateksteistä tulee epäselviä. ei voi ainakaan lähteet-otsikon alla pitää paikkaansa. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.53 (UTC)

No, jos lähteitä on monia? Jos tekstissä on esim. neljä lähdettä, jotka kaikki ovat mallineissa, ja teet ne rivinvaihtoa käyttäen, ja täytät kaikki kohdat, muodostuu jo aikalainen torni. --Juusomoro 4. elokuuta 2008 kello 16.56 (UTC)

Se ei silti sotke artikkelien raakatekstiä. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.57 (UTC)

Katso tämä. Lab-oratory 4. elokuuta 2008 kello 16.59 (UTC)

Mielestäni rivinvaihtokiellon tulisi koskea vain leipätekstiä, ja muualla Lab-oratoryn malli voitaisiin sallia. --Jisis (keskustelu) 4. elokuuta 2008 kello 17.23 (UTC)

On kiinnostavaa huomata, että mallineen ohjeissa rivinvaihdot kielletään, mutta kaikki sivun esimerkit ovat kuitenkin nimenomaan rivinvaihdoilla. Eittämättä selvyyden vuoksi, joka panee hieman epäilemään epäselvyys-argumenttia. – OttoMäkelä (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 16.46 (EET)

Kontekstointi - juttutyyppi

Mielestäni pitäisi mainita sekä lehti- että verkkojulkaisuviitteissä juttutyyppi. Juttutyyppejä ovat ainakin uutinen, artikkeli, kolumni, arvostelu, haastattelu, mielipide (eli yleisönosaston juttu). Hankaluutena on se, että käyttäjät eivät aina osaa erottaa näitä journalismin lajeja toisistaan ja se, että niitä ei aina voi selvästi määritelläkään. Esim. arvostelussa saattaa olla haastattelu, artikkelissa uutinen jne. Mutta juttutyyppi mukaan viitteseen, jos se vaan on selvästi osoitettavissa. --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 12.29 (EEST)

Kannatan. Vaihtoehdot olisi hyvä pitää minimissään, esimerkiksi esittämissäsi (ja ohjeista että blogi=mielipide). Kirjaamasi tyypit sopivat journalistisiin lähteisiin, verkkoviitteeseen kaipaisin jonkinlaista merkintää siitä jos verkkosivusto on yksityishenkilön julkaisema. Tämä liippaa nimittäin vähän samaa asiaa eli lähteen arviointia. Nyt jonkin arvostetun instanssin sivut ovat usein samalla viivalla luotettavan näköisten yksityishenkilöiden sivustojen kanssa. Itse olen joskus kirjannut asiasta jotain selite-osaan, esim. yksityishenkilön sivusto tms. Löytyisikö asialle jotain parempaa termiä? --Riisipuuro 4. syyskuuta 2008 kello 18.05 (EEST)--

Verkkoviitteessä on kohta "julkaisija". Siihen voi laittaa julkaisijan. Lab-oratory 4. syyskuuta 2008 kello 18.06 (EEST)

No, kirjoitan ja tallennan tämän tekstin tässä. Tiedän, että Wikipediaa ei voi käyttää tietolähteenä Wikipediassa, mutta oletetaan hetkisen aikaa, että näin voitaisiin tehdä ja kirjoittamani olisi jotenkin arvokasta tietoa. Kuka tai mikä on sen julkaisija? --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 18.22 (EEST)

Jeps, mutta julkaisijan miellän verkkosivuston esille asettajaksi, joka olisi esimerkiksi Wikipedian tapauksessa Wikimedia Foundation. Usein yksityishenkilöiden sivut voivat olla arvostetun julkaisijan saitilla, huolimatta tiedon mahdolisesta epäluotettavuudesta. Arvostetun julkaisijan kirjaaminen siis vain lisää mahdollisuutta että yksityishenkilön kirjoittama soopa mielletään faktaksi. --Riisipuuro 4. syyskuuta 2008 kello 19.56 (EEST)--

Kolumnia tai mielipidettä en hyväksy. Molemmissa on kyse kirjoittajien mielipiteistä, jolloin väitteille pitäisi löytää toisia lähteitä. Eri asia on, jos Vanhanen kirjoittaa kolumnissa jotakin, niin asioita voi tietysti esittää hänen mielipiteinään. --qWerk 4. syyskuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

Eli kuten kerroit se mielipidekin voi siis olla lähteenä jos tukena on toisia lähteitä, tai asiantuntija kirjoittaa tuntemastaan asiasta. Nimen omaan siksi olisi kuitenkin lukijan tärkeää mieltää että kysymys on mielipiteestä.--Riisipuuro 4. syyskuuta 2008 kello 20.09 (EEST)--

Lisäsin jonkun aikaa sitten sivun Nisäkkäiden evoluutio muutamaan lähteeseen kenttään "selite" kuvauksen lähteen laadusta (koululaisten toimintasivusto ja amateur paleontologist). Minusta selite-kenttä on omiaan tällaisillekin kommenteille. --Tappinen 4. syyskuuta 2008 kello 20.15 (EEST)

Tein verkkolähteiden kontekstoinnin artikkeliin Banksy. Kontekstointi on tässä tapauksessa mielestäni perusteltu, koska taiteilijan anonyymiteetin takia hänestä liikkuu kaikenlaisia tietoja. Seliteosaan laitoin seuraavia: uutinen, artikkeli, ilmoitus, haastattelu, lakiteksti, reportaasi, kolumni, henkilön verkkosivu, kriitkon blogi. (viimeksimainitussa on kuuluisa Jonathan Jonesin lausunto asiasta). Joissakin kohti oli vaikea määritellä artikkelin ja uutisen eroa (uutinen on tavallisesti lyhyt, nimettömästi julkaistu ja tavallisesti kekisttyy yhteen aiheeseen, kun taas artikkeli on nimetyn henkilön kirjoittama ja moniaiheinen juttu). Eräässä tapauksessa katsoin parhaaksi nimetä jutun reportaasiksi, parempaa en keksinyt. Mitä mieltä olette? --Kulttuurinavigaattori 4. syyskuuta 2008 kello 23.17 (EEST)

Olisko parempi kuin "yksityshenkilön sivusto" esim. tuossa käyttämäni "henkilön verkkosivu"? --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 00.34 (EEST)

Henkilöstä tulee mieleen poliisikieli, "yksityinen sivusto" -ilmaisua on joskus käytetty. Voisikohan määritelmä olla periaatteessa vapaamuotoinen, koska kuten sanoit, määrittely on vaikeaa, ja vapaamuotoisuus antaisi mahdollisuuden vään selittävämpään ilmaisuun tai ainakin tiukka rajaus tuo mukanaan enemmän vääriä valintoja. Hyvä ajatus muuten tämä luonnehdinnan lisäys. --Ulrika 5. syyskuuta 2008 kello 01.51 (EEST)

Kannatan vapaamuotoisuutta. Omaan mieleeni taas sanasta "yksityinen verkkosivu" tulee mieleen joku Breshnevin ajan Neuvostoliitto. Eikö Nokian verkkosivukin ole yksityinen? --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 21.08 (EEST)

Vapaata tai ei, olisi hyvä löytää sujuva termi. Oikeastaan yksityinen on huono termi julkiseksi tarkoitetusta internetsivusta, samaten on henkilökohtainen. "Yksityishenkilön sivusto" olisi eksakti mutta virkamieskieltä. "Mielipidesivu"? Parasta tosiaan jättää muotoilu vapaaksi jos ei löydy killeritermiä. --Riisipuuro 5. syyskuuta 2008 kello 22.08 (EEST)--

Tuota Banksyn lähdeluokittelun tekemistäni kun muistelen, hankaluus on siinä, että perinteiset journalistiset juttutyypit eivät kaikissa tapauksissa riitä verkkolähteisiin. Esim. Banksyn viitteissä merkitsin Johathan Jonesin viitteen sanoilla taidekriitikon blogi, joka viittaa The Guardianin tunnetun taidekriitikon blogiin, jonka julkaisija on lehti. Se ei ole ihan kolumnikaan, eikä mielipidesivu, vaan alan asiantuntijan kirjoitus. Itse asiassa sana blogikin on varsin monimutotonen käsite, onhan esim. kaupoilla ja yrityksilläkin blogeja. Aineistossa on pari jotka ovat lähellä yksityishenkilön sivustoa. Sopisiko henkilön oma sivusto tai NN:n omat sivut? No eipä taida nekään kaikkiin tapauksiin sopia. Äh, jätettänee siis avoimeksi. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 23.06 (EEST)

Tekijän nimi

Onko joku erityinen syy, miksi verkkoviittessä pitää olla sivun sisällön tekijä muodossa sukunimi, etunimi? Esim. artikkelilähteissä se on toisinpäin. Mielestäni sukunimi, etunimi järjestys on skientistinen ja koulumainen, tai ainakin se muistuttaa jotain opinnäytetyötä, eikä sovi jokakodin tietosanakirjan tyyliin. Ehdotan muuttamista etunimi, sukunimi muotoon kaikissa tietolähteiden ja viitteiden merkintäohjeissa. Jos sukunimi, etunimi järjestystä taas voidaan puoltaa jostain indeksointi tai luettelointi ym. syystä, sitten siinä voidaan pitäytyä, mutta muutettakoon ohje kummassakin tapauksessa yhdenmukaiseksi. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

Monikohan tuon eron on huomannut? Itse olen erosta tietämättömänä säännönmukaisesti vetänyt Etunimi Sukunimi kaikkiin mallineisiin. Olisi kyllä järkevää yhdenmukaistaa mallineet, esimerkiksi aakkostettussa lähdeluettelossa samankin tekijän eri tyyppisissä lähteissä nimet käytännön mukaan tehtynä risteilevät edes takaisin. --Riisipuuro 5. syyskuuta 2008 kello 22.16 (EEST)--

Varmaan kaikki ovat sen huomanneet, mutta kukaan ei ennen minua tullut huomauttaneeksi. No, sillä ei ole merkitystä, yhdenmukaiseksi käytäntö pitäisi saada. Itsekin olen kirjoitelut Etunimi Sukunimi malliin. Sekakäyttö särähtää silmään varsinkin yhden artikkelin, pahimmillaan yhden lähdeluettelom sisällä. --Kulttuurinavigaattori 5. syyskuuta 2008 kello 23.12 (EEST)

[7] tekijät olen tottunut lisäämään aakkostusta silmälläpitäen. En tiedä pitäisikö artikkeliviitteen nimenomaan poiketa tästä viitteiden erottamiseksi toisistaan. Mutta jos Sukunimi Etunimi on yleisin käytäntö Wikipedian ulkopuolella, sitä kannattaa käyttää minusta täälläkin, vaikka esimerkin vuoksi. Kuten Vesa Sisättö kirjoittaa: ”Voin kuvitella itseni parinkymmenen vuoden kuluttua kävelemässä poikani kanssa Yliopistonkatua. Kävelemme hiljaisuudessa kunnes tokaisen äkkiä: 'Poika! Muista sitten aina laittaa lähdeviitteet kuntoon!'” --Thi 5. syyskuuta 2008 kello 23.32 (EEST)

Kyllä kaikissa tärkeimmissä viitemallineissa (lehti-, kirja-, verkko-, kartta- ja elokuvaviite ks. tarkemmin Luokka:Viitemallineet) ohjeistetaan "Tekijä"-parametri laittamaan muodossa 'Sukunimi, Etunimi', eli käytännön pitäisi jo olla yhdenmukainen. Viitemallineita tosin viilattiin viime vuonna melkoisella tohinalla, jolloin kaikkia muutoksia ei edes kerrottu missään yleisesti. Muun muassa muokkauspainikkeisiin uudet mallineet tulivat pienoisella viiveellä, ja jos viitemallineen kopioi vanhasta artikkelista, saattoi parametrejä jäädä helpostikin uupumaan. Ohjeistuksen ilosanomaa tässä lähinnä pitäisi nyt levittää. --Jaakonam 5. syyskuuta 2008 kello 23.58 (EEST)

No jestas. Itse olen ollut siis täysin väärässä käsityksessä, ja tosiaan käytän about vuosi sitten selaimen muistiin kopioituja mallineita. Olen noita merkintöjä korjaillutkin, eli siis rikkonut. Näemmä Apalsola on määrätietoisesti määritellyt tekijänimikuvauksen 15-16.7.2007 ainakin verkko-, lehti ja kirjaviitteisiin. Kuvittelisin että aika harvalla on mallineitten sivut tarkkailtavina, ja tuollainen joka ikistä wikimuokkaajaa koskeva asia on sitä myöten lipsahtanut ohi muiltakin kuin itseltäni. Pitäisikö meillä olla esim. yksi koottu sivu mallinemuutoksista, ihan helpompaa huomioimista varten? --Riisipuuro 6. syyskuuta 2008 kello 00.52 (EEST)--

_o/ Syyllinen ilmoittautuu. ;-) Ennen ohjeen kirjoittamista siitä kyllä jonkin verran keskusteltiin kirjaviitemallineen keskustelusivulla, joten aivan hatusta en tuota kirjoittanut. Se on tosin totta, että kaikkia viitteitä koskevat asiat pitäisi keskustella jossain muualla (esim. Keskustelu Wikipediasta:Merkitse lähteet) kuin yksittäisten lähdeviitemallineiden keskustelusivuilla. (Tämä koskee myös nyt täällä verkkoviitemallineen keskustelusivulla käytävää keskustelua.) Itse asiasta olen edelleen sitä mieltä, että oikea muoto olisi "Sukunimi, Etunimi". Tämä on suositeltu muoto kaikissa näkemissäni lähdeviittausohjeissa. Jos Wikipedia valitsisi "Etunimi Sukunimi" -käytännön, poikkeaisi se selvästi yleisestä linjasta. --Apalsola ^{k • m} 6. syyskuuta 2008 kello 19.05 (EEST)

Onktää äänestys? Sukunimi, Etunimi on minusta paras. Ei poiketa yleisestä linjasta. --albval (keskustelu) 8. syyskuuta 2008 kello 09.54 (EEST)

Sukunimi, Etunimi merkintää käytetään kirjastoissa, kirjojen indeksiluetteloissa sekä joskus tutkimusten alaviitteissä. Tapa on käytössä varmaan siksi, että henkilöiden nimien löytäminen pitkistä listoista on helpompaa. Lähde- ja kirjallisuusluetteloissa esimerkiksi Ensyclopedia Britannica Onlinessa tai Kansallisbiografiassa käytetään Etunimi Sukunimi merkintää. Sukunimi, Etunimi merkintää käytetään usein tutkimuksissa ja jos halutaan Wikipedian näyttävän ikäänkuin tutkimuksen tuloksilta, silloin käytettänee sitä. Mutta kun Wikipedia ei ole tutkimusta, se ei sellaiselta myöskään saisi näyttää. Mielestäni Sukunimi, Etunimi käytäntö on myös jotenkin luonnoton ja armeijamainen. Eli mainitun esimerkin mukaan ajattelusaan paikallen jämähtynyt akateeminen isä (pojan etunimi kuviteltu) sanoisi: "Muista sitten laittaa lähdeviitteet aina kuntoon, Sisättö, Matti!" --Kulttuurinavigaattori 6. syyskuuta 2008 kello 09.58 (EEST)

Lähdeviitteen tiedot saa usein kopioitua ihan kuttapastalla kätevästi esim. kirjaston tai vastaavasta hakemistosta, jossa tyypillisesti käytetään Sukunimi, Etunimi -muotoa. Itselläni on kuva että tuota järjestystä tulee vastaan enemmän. Toisaalta aakkostettu lähdeluettelo selkiytyy. Tämän vuoksi tuo Sukunimi, Etunimi olisi mielestäni parempi, niin virkamiesmäinen kuin se onkin. --Riisipuuro 8. syyskuuta 2008 kello 10.08 (EEST)--

Voisko etu- ja sukunimet laittaa omiin sarakkeisiinsa?

Moi, ei liene varmaan liian suuri vaiva, jos ne voisi kirjoittaa omiin sarakkeisiinsa? Esim. englanninkielisessä Wikipediassa on sarakkeet first ja last. Tällä systeemillä Wikipedian kaikkien sivujen viitteiden nimijärjestyksen saisi yhdellä muutoksella muutettua muotoon suku/etu tai etu/suku, miten sitten ikinä tulevaisuudessa päätetäänkään. (Edellyttäen tietenkin, että kaikilla mallinetta käyttävillä sivuilla olisi pilkottu nimi eri sarakkeisiin.) Tällä hetkellä voisi tietysti säilyttää Tekijä-sarakkeen, mutta sitä käyttävät sivut voisi laittaa piiloluokkaansa, josta ne voisi sitten helposti nähdä ja alkaa siivoamaan.

Tällainen nimen pilkkominen...

A) ei aiheuttaisi käytännössä ollenkaan lisävaivaa mallineen käyttöön
B) vähentäisi työnmäärää suunnattomasti, jos nimijärjestystä joskus vuosien päästä joskus muutettaisiin.

Voisko pistää keskustelun pystyyn ja kuinka kauan odotetaan kommentteja, ennen kuin aletaan äänestämään? -- Frous 9. helmikuuta 2012 kello 19.42 (EET)

Entä jos on nimimerkki tai taiteilijanimi kuten Outsider, kumpaan tuo kuuluu silloin laittaa? Entä eri kielien käytännöt kuten kiina, korea, japani jne.? Monessa tapauksessa pitää olla myös keskimmäinen nimi erottamaan henkilöt joilla on sama etu ja sukunimi jne. "Pieni" muutos tuokin yllättäen paljon enemmän vaivaa.. Plus että nykyisin on käytössä paljon sekä "sukunimi, etunimi" että "etunimi sukunimi" muotoja, ei vain jompaa kumpaa. Henkilöiden nimet on loputon riesa monista eri tavoista johtuen. Ainakin tällä hetkellä molemmat järjestykset ovat mahdollisia: Ohje:Merkitsemiskäytännöt#Tekijöiden_nimet_viitteissä. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2021 kello 15.25 (EEST)

Vanhentuneet linkit

Ehkä pitäisi tehdä parametri, jolla Verkkoviite saataisiin Malline:Vanhentunut linkki -tyyppiseksi ja automaattisesti haku archive.org'iin tai jotain --Pasixxxx 9. maaliskuuta 2011 kello 20.56 (EET)

Mallineeseen voisi mielestäni lisätä englanninkielisessä vastineessa käytettävät parametrit archiveurl, archivedate ja deadurl, suomeksi vaikka arkisto, arkistoitu ja vanhalinkki. Ensimmäinen sisältää osoitteen arkistoituun versioon esim. Archive.orgissa tai WebCite.orgissa, toinen arkistointipäivämäärän ja viimeisellä ilmaistaan, onko alkuperäinen linkki kuollut vai ei (jos on, arkistoitu linkki näytetään alkup. linkin paikalla ja mainitaan, että kyseessä on "arkistoitu versio alkuperäisestä"). Tuo olisi hyvä tapa ehkäistä linkkikuolemia jo varhaisessa vaiheessa, koska WebCiten avulla voi arkistoida olemassa olevan sivun välittömästi ja lisätä sen viitteeseen tulevaisuutta varten. Näin ei tarvitsisi jälkeenpäin etsiskellä vastaavaa lähdettä ja turhautua jos Archive.org ei olekaan ehtinyt arkistoida sitä. Veikk0.ma 6. tammikuuta 2012 kello 13.27 (EET)

Oih, tuota olen ODOTTANUT! :) Esim. kun muokkaa singlejen artikkeleita, niin tulee aika ongelman eteen USA:ssa topkympin ulkopuolelle yltäneiden biisien kanssa, koska Billboard näyttää koko satapaikkaisen listan vain kuluvalta viikolta ja näyttää menneisyydestä vain topkympin ja vaatii niiltä viikoilta muiden sijojen näkemiseen kirjautumista. -- Frous 9. helmikuuta 2012 kello 19.50 (EET)

Tämä olisi hyvä muutos — ei, vaan loistavan upea muutos! Korjailen enkkuwikiä kutakuinkin yhtä vähän tai paljon kuin suomiwikiä, ja enkkupuolella arkistoviitehommeli toimii mainiosti.--Micraboy (keskustelu) 26. elokuuta 2016 kello 10.35 (EEST)

Koska tarpeellisia parametreja ei kukaan ole mallineeseen lisännyt ja linkkimätä on paha ongelma, olen tässä hiljattain alkanut käyttää Selite-kenttää arkistoitujen linkkien säilömiseen. Tähän tyyliin: "|Selite = [https://web.archive.org/web/20140826125533/http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/1442054/Gillette-accused-of-taking-too-big-a-cut-from-its-customers.html Arkistoitu versio] alkuperäisestä." Toimii hyvin, en muutenkaan käytä kyseistä kenttää melkein koskaan joten tämä on ihan toimiva putkiteippiratkaisu ongelmaan. Jos kenttää haluaa myös käyttää suunniteltuun tarkoitukseensa niin voihan sen tehdä arkistolinkin jälkeen. --Veikk0.ma (keskustelu) 3. syyskuuta 2016 kello 22.15 (EEST)

Juu, olen käyttänyt vastaavaa tapaa. Olisi vaan hienoa, jos merkinnöillä olisi yhtenäinen muoto: laitetaanko kuollut linkki vai arkistolinkki ekaksi ja mikä sanamuoto arkistolle laitetaan jne. Nyt näkyy monenlaista: "Wayback Machine", "Archive.org", "Arkistoitu versio", ... On niin selkeä tuo enkkuwikin "Archived from the original on yyyy-mm-dd".--Micraboy (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Mielestäni voitaisiin seurata pitkälti en-wikin esimerkkiä sana- ja linkitysmuodon osalta, eli linkin ollessa vielä elossa "Arkistoitu versio alkuperäisestä" tai vaikka pelkästään "Arkistoitu versio", ja alkuperäisen linkin ollessa kuollut päälinkiksi vaihdetaan arkistoitu linkki ja selitteeseen laitetaan "Arkistoitu versio alkuperäisestä.

Mutta taas toisaalta, kuka noita linkkejä ja selitetekstejä jaksaa alkaa käsin vaihtelemaan aina kun linkki kuolee? Tuonhan takia se enkkuwikin automaattinen malline on niin kätevä. Ehkä olisi parasta antaa alkuperäisen linkin olla ja laittaa selitteeseen vain "Arkistoitu versio alkuperäisestä, tallennettu pp.kk.vvvv". Jos linkki on kuollut niin käyttäjä saa itse sen huomattuaan avata arkistoidun linkin. Ainakin ylläpidon osalta olisi realistisempi näin. --Veikk0.ma (keskustelu) 5. syyskuuta 2016 kello 19.34 (EEST)

Arkistointi webcitation.org'iin

Jos käyttäjä arkistoi sivun webcitation.org'iin, niin ehkä riittää vain että ilmoittaa sen Verkkoviitteen Selite-kentässä? Engl. wikipediassa on ohjeita (w:Wikipedia:Using WebCite) Tässä on testiä että miltä näyttää:

Sitten kun linkki ei enää toimi sen voi korvata Webcitation.org'in linkillä. --Pasixxxx (keskustelu) 13. toukokuuta 2012 kello 21.04 (EEST)

Eikun sen voisi paremminkin ilmoittaa näin <ref>{{Verkkoviite ...}} {{WebCite ...}} </ref> WebCite-malline pitäisi tehdä --Pasixxxx (keskustelu) 14. toukokuuta 2012 kello 18.32 (EEST)

Määrityskehotukset

Tuossa ohjeessa mainitaan Viitattu-parametrin olevan valinnainen, joten ohjetta pitäisi joko päivittää tai ilman Viitattu-kohdan määrittämistä tuleva automaattinen määrityskehotus poistaa. Periaatteessa minulle ihan sama, miten päin tehdään, koska pyrin ko. parametrin aina täyttämään. –Ejs-80 24. heinäkuuta 2012 kello 17.23 (EEST)

Hmm, niin. Tässä on tietty se ongelma, että nyt kun siinä on kehoitus niin varmaan monessa artikkelissa lukee, että määritä viitattu. Mutta toisaalta, verkkoviittauksissa pitäisi aina käyttää päivämäärää. Korjasin ohjeen vastaamaan mallinetta. - linnea (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 17.38 (EEST)

Mallinetta on käytetty myös muuhun kuin lähteiden merkitsemiseen, jolloin viitattukohtaa ei ole täytetty. Poistin huomautuksen sittenkin. - linnea (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 17.44 (EEST)

Isot ja pienet alkukirjaimet parametreissä

Nykyisellään malline toimii vain esimerkiksi Osoite-parametrilla, muttei osoite-parametrilla, eli jos ei tajua laittaa isoa alkukirjainta, niin ei pelitä. En tiedä onko se teknisesti mahdollista, mutta olisi hyvä jos molemmat toimisivat. Mikäli se ei ole mahdollista, olisi ohjeeseen hyvä laittaa huomautus asiasta. Palosirkka (keskustelu) 18. elokuuta 2012 kello 23.25 (EEST)

Piste nimekkeen lopussa

Miksi nimekkeen loppuun ei lisätä automaattisesti pistettä, niin kuin esimerkiksi mallineissa Kirjaviite ja Lehtiviite (”otsikko”) tapahtuu? Pieni nuolikuvio ei riitä päättövälimerkiksi. --Mlang.at.elisanet.fi (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 18.03 (EEST)

Esimerkki rikki?

Tuolla ohjeessa oleva ensimmäinen esimerkki ("Verkkoviite| nimeke = Climate Change 2007..") pitäisi kait korjata koska siinä nimike ja osoite ovat väärässä järjestyksessä eikä se siten copy/pastettuna tunnu toimivan. --333jiata (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 01.37 (EEST)

Uudet parametrit linkkimädän torjumiseen: arkisto ja arkistoitu

Kurkistin pari päivää sitten mallineen lähdekoodiin ja hupsista, siellähän on ollut vuodesta 2012 lähtien archiveurl- ja archive-date -parametrit. Laitoin suomennoksen kuntoon mallineen muuta koodia apinoimalla ja nyt mallineessa on toimivat parametrit arkisto ja arkistoitu joita käyttämällä voi varmentaa että artikkelien lähteet pysyvät paremmin saatavilla. Käyttöohjeittenkin pitäisi olla kunnossa. En tehnyt en-wikin kaltaista ehtolausetta joka näyttää arkistolinkin vasta sitten kun alkuperäinen linkki on merkitty kuolleeksi enkä tiedä onko se edes kovin tarpeellinen. Tämä suomiwiki on kuitenkin verrattain pieni joten kuka alkaa tarkistelemaan artikkelien lähteiden saatavuutta ja vaihtelemaan ehtoparametreja arkistolinkin näkyviin saattamiseksi tarvittaessa? Mielestäni on parempi että arkistoitu linkki on varmuuden vuoksi heti näkyvissä jolloin käyttäjä voi klikata sitä heti huomatessaan että alkuperäinen linkki ei toimi.

Toisaalta, jos jotakuta huvittaa väsätä mallineeseen ehtolause niin en pane vastaan, en omaa erityisen vahvoja mielipiteitä suuntaan taikka toiseen.

Jos on kehitysehdotuksia vaikka esim. mallineen sanamuodon suhteen niin antaa paukkua. --Veikk0.ma (keskustelu) 23. tammikuuta 2017 kello 05.05 (EET)

Olen juuri alkanut lisäillä arkistolinkkejä ja mietin, että mikä olisi paras tapa ilmaista ne artikkelissa. Jos oikein ymmärsin en-wikin mallineen ohjetta, niin siellä sekä alkuperäinen että arkistolinkki näytetään aina (jos siis on arkistolinkki olemassa), mutta niiden paikkaa voi vaihtaa dead-url -parametrillä niin, että oletuksena arkistolinkki näytetään ensin ja alkuperäinen linkki sen jälkeen. Nythän täällä arkistolinkki näytetään aina vasta alkuperäisen linkin jälkeen, ja jos tiedän ettei alkuperäinen linkki toimi, en halua jättää sitä lukijan kiusaksi heti ensimmäiseksi linkiksi.

Tämän takia en ole käyttänyt vielä arkisto-parametrejä, vaan olen vaihtanut (kuolleen) alkuperäisen linkin tilalle arkistolinkin, ja ilmaissut sen olevan arkistolinkki Selite-parametrillä. Sekään ei ole optimaalinen ratkaisu, koska voi olla syitä miksi alkuperäinen linkki olisi hyvä olla talletettuna. En-wikin mallineessa on myös otettu huomioon, että joskus linkki on voitu esim. kaapata eikä sitä pidä näyttää lukijalle, mutta se voidaan silti säilyttää mallineessa. -kyykaarme (keskustelu) 31. tammikuuta 2017 kello 18.22 (EET)

Hm, olin jostain syystä ymmärtänyt en-wikin mallineen arkistoparametrin väärin. Luulin että siinä arkistolinkki näytetään vasta sitten kun dead-url -parametri on asetettu mutta arkistolinkki näkyykin joka tapauksessa ja kuten sanoit, parametrin avulla voi vaihtaa alkuperäisen linkin ja arkistolinkin paikkaa. Tätä silmällä pitäen tässäkin mallineessa saisi olla dead-url -parametri jossa olisi mahdolliset arvot kyllä, ei, sopimaton ja kaapattu. Kaksi viimeistä piilottaisi alkuperäisen linkin kokonaan. Koitan josko saisin opeteltua mallineohjelmointia sen verran että saisin tehtyä tuon.

Ajattelin myös vaihtaa nykyisen sanamuodon muotoon "Arkistoitu versio tallennettu 31.1.2017". Olisi mielestäni selkeämpi. --Veikk0.ma (keskustelu) 2. helmikuuta 2017 kello 06.33 (EET)

Jos niitä dead-urleja alkaa lisäillä, niin pitäisikö sitä ennen kysyä kommentteja kahvihuoneessa? Ainakin kannattaisi mielestäni tehdä aluksi se, että jos mallineessa on arkistolinkki, niin se näytetään viitteessä ensin ja alkuperäinen linkki vasta sen jälkeen, koska luultavasti suurin osa alkuperäisistä linkeistä on kuolleita siinä vaiheessa, kun joku on lisännyt mallineeseen arkistolinkin.

Nyt viite näyttää tältä, eikä lukija näe mistään että ensimmäinen linkki ei toimi:

Zimmerman, Thomas: Plessy v. Ferguson American Culture Studies Program. Bowling Green State Univ. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 14.11.2009. -kyykaarme (keskustelu) 3. helmikuuta 2017 kello 22.08 (EET)

No eipä tietysti lukija helposti mitään sellaista näe, mitä hänelle ei vaivauduta kertomaan. Esim. seuraavassa on samalla mallineella asia kerrottu, jopa kahteen kertaan ja "huomiokorostuksella": Zimmerman, Thomas: Plessy v. Ferguson (kuollut linkki) American Culture Studies Program. Bowling Green State Univ. HUOM: Vanhentunut linkki. Arkistoitu 2.2.2017. Viitattu 14.11.2009. Tästä mielestäni näkee jo hyvin, että ensimmäinen linkki ei (oletettavasti) toimi. ¬Antilope 4. helmikuuta 2017 kello 02.04 (EET)

Erinomaisen yksinkertainen ratkaisu. Ja ensimmäinen huomautus varmaan riittää. -kyykaarme (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 00.01 (EET)

@Veikk0.ma: Lisäsit "tallennettu"-tekstin mallineeseen, niin se näkyy myös silloin kun mallineessa ei ole tallennuspäivämäärää, joka on valinnainen. Vanhassa versiossa luki vain "arkistoitu" tai sen perässä "arkistoitu 2.2.2017", jos siinä on päivämäärä. Nyt ilman pvm lukee "arkistoitu versio tallennettu ." -kyykaarme (keskustelu) 4. maaliskuuta 2017 kello 00.26 (EET)

Nimekkeiden välimerkkien muotoilu

Pikkujuttu, mutta onko ok tehdä nimekkeisiin omia välimerkkimuutoksia vai jätetäänkö otsikot tismalleen sellaisiksi kuin ne lähteissä ovat? Tämänkaltaisia kielenhuolollisia muutoksia näkee usein tehtävän verkkoviitteiden välimerkkeihin:

...haluavat muutoksen turvallisuus­tilanteeseen - "Nyt tuntuu kuin Texasille"

->

...haluavat muutoksen turvallisuus­tilanteeseen – ”Nyt tuntuu kuin Texasille”

Ylempi on siis alkuperäinen, suora copypaste-otsikko ja alemman välimerkkejä on muokattu (muutettu yhdysmerkki ajatusviivaksi ja suorat lainausmerkit kaareviksi). 88.113.105.249 9. syyskuuta 2018 kello 21.00 (EEST)

Olen itsekin muuttanut lähdeviitteiden yhdysviivoja ajatusviivoiksi. Tuollaiset muutokset ovat puhtaasti typografisia ja siksi minusta sallittuja. Tilanne on vähän vastaava, että kirjan kannessa ja nimiösivulla kirjan nimi on saatettu kirjoittaa kokonaan suuraakkosin, mutta lähdeviitteissä sen saa kuitenkin kirjoittaa kielioppisääntöjen mukaisesti vain ensimmäinen kirjain ja erisnimet isolla alkukirjaimella. ––Apalsola ^{k • m} 10. syyskuuta 2018 kello 15.20 (EEST)

sivusto-parametri

Lisäsin mallineeseen ominaisuuden, että mikäli mitään seuraavista parametreista ei ole määritelty Julkaisu, Sivusto,work, julkaisu, sivusto, Julkaisija, publisher, julkaisija, niin malline lukee sivuston urlista. --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 05.22 (EEST)

Tämä on periaatteessa ihan hyvä muutos, mutta ensisijainen vaihtoehto pitäisi edelleen olla ilmoittaa julkaisun ja/tai julkaisijan nimi, jos ne eivät ole sama kuin sivuston URL. ––Apalsola ^{k • m} 22. lokakuuta 2018 kello 14.52 (EEST)

Lähinnä tein tämän siksi, että enevässä määrin jengi muokkaa visuaalisella muokkaimella ja sen automaattinen viitteiden täyttö täyttää tuon julkaisukentän ainoastaan siinä tapauksessa, että Zotero osaa lukea sen. Käytännössä silloin jos www-sivusto kertoo nuo tiedot suoraan koneellisesti luettavassa muodossa tai sitten Zoterossa on sopiva parseri sivustolle (ks. mw:Citoid/Creating_Zotero_translators). Tilanne molempien suhteen pikkuhiljaa paranee, mutta silloin kun sieltä ei tule tuota julkaisun nimeä, niin tämä toimii edes jonkinnäköisenä vakioarvona joka näytetään. --Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2018 kello 15.16 (EEST)

Jep. Minua vain häiritsee suuntaus sisällyttää väkisin sivuston url julkaisu/julkaisija-parametriin, vaikka käsittääkseni yksikään (varteenotettava) ohje lähdeviitteiden laatimisesta ei edelleenkään tällaista suosittele. Siksi mallineen ohjeen ei pitäisi tähän kannustaa.

Sen sijaan tavoite saada ko. tiedot automaattisesti oikein on tietysti erittäin kannatettava. ––Apalsola ^{k • m} 22. lokakuuta 2018 kello 21.59 (EEST)

Arkistolinkin teksti

Arkistolinkin tekstiksi tulee Artikkelin verkkoversio", mutta siinä pitäisi lukea esimerkiksi "Arkistoitu artikkeli". Nehän ovat eri asioita. --Abc10 (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 19.57 (EET)

Jos syynä tämä, niin tuossa kohtaa on käytössä {{lehtiviite}} jossa arkistolinkki-mahdollisuutta ei ole. --Anr (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 20.29 (EET)

Jaaha, enpäs katsonut riittävän tarkasti. Viitemallineita käytetään niin monella tavalla, että saa koko ajan olla valppaana. --Abc10 (keskustelu) 8. tammikuuta 2019 kello 20.57 (EET)

Englanninkieliset parametrit

Voisi asettaa englanninkieliset synonyymit parametreille, siis "Title" kelpaisi siinä missä "nimeke"? Myös suuret ja pienet alkukirjaimet molemmissa. Mieluiten sama kaikille mallineille. Tällöin ei tarvitsisi työstää koko mallinetta uusiksi. Myös malline "Cite web" saisi toimia Verkkoviitteen synonyyminä, jolloin tarvitsisi vain suomentaa sisällöt, kuten päiväykset. Tämä säästäisi erittäin paljon vaivaa, myös kääntötyökalua käytettäessä, koska nyt se hukkaa ja rikkoo mallineet ihan pilalle, niin että melkein jokaisen joutuu kopioimaan käsin ja suomentamaan. --Forp (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 13.19 (EEST)

Miksipä ei. Olethan varmasti lukenut kaikki lisäämäsi lähteet?--MAQuire (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 13.29 (EEST)

Tuo on siinä mielessä hyvä ehdotus, että sen toteuduttua enkkuviitteistettyjä tekstejä voidaan kohdella lähteettöminä, vain wikistä käännettyinä teksteinä, ja ne voidaan poistaa tai korvata myöhemmin oikeiden lähteiden pohjalta kirjoitetuilla teksteillä. Tällä hetkellä enkkuwikistä käännettyjä tietoja on vaikeampi tunnistaa, jos viitteet on suomennettu. --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 13.36 (EEST)

Pitäisi vain saada lukijallekin selkeäksi, että kyseessä ei ole oikea lähteistys. Eli jos englanninkielisen mallineen perään saisi jonkin varoitustekstin.--MAQuire (keskustelu) 4. heinäkuuta 2021 kello 15.24 (EEST)

Ohjeesta

Voisikohan ohjeesta poistaa tuon järjestyksen sukunimi etunimi. Viitteet eivät kuitenkaan tule Viitteet-luetteloon aakkosjärjestykseen vaan sen mukaan miten ne ovat artikkelissa, Muissa luetteloissa useinkin aikajärjestyksessä. Monet ovat keskusteluissa harmitelleet tätä järjestystä, ja pari käyttäjää käy niitä kääntelemässä. --Abc10 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 10.35 (EEST)

URLien käsittely

Tässä (ja muissa URLeja ottavissa viitemallineissa) voisi olla käsittely tiettyjen merkkien enkoodaukselle. Lisäksi nimikentässä risuaita tulkitaan herkästi luettelon aluksi, jonka käsittelyn voisi automatisoida myös. Löytyykö viitseliästä henkilöä käsittelyn lisäämiseen? Vai onko parempi idea napata jostain toisesta wikistä valmista koodia (jos on)?. Ipr1 (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 11.49 (EEST)

Nimeke / lyhentäminen

Voiko nimekkeestä jättää osan pois? Esimerkiksi ajatusviivan jälkeisen osuuden? Case: https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:MobileDiff/20153373&variant=fi Mun Tilit (keskustelu) 11. joulukuuta 2021 kello 23.36 (EET)

Aikavyöhyke

Mitä aikavyöhykettä tulisi käyttää parametreissä, joihin merkitään aika? Onko esimerkiksi suositeltavaa käyttää UTC-aikavyöhykettä? NeonItem (keskustelu) 13. maaliskuuta 2022 kello 17.42 (EET)