Keskustelu Wikipediasta:Merkityt versiot/Arkisto 3

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Tässä arkistossa ovat vuosina 2012–2013 käydyt keskustelut.

---

Arviointitasot

Tämä on lähinnä Pxosille,mutta pistän tämän tänne jotta muutkin kiinnostuneet löytävät tämän.

Merkittyjen versioiden artikkelitasot toimivat teknisesti seuraavasti. Varsinaisia artikkelitasoja on kolme. (Silmäilty, Laadukas ja Huippuluokkaa) Nämä tasot vaikuttavat käyttöliittymään; muun muassa käyttäjille näytettyihin teksteihin, listojen värityksiin jne.. Artikkelin taso puolestaan valikoituu sen mukaan täyttääkö artikkeli eri arviointiskaaloille asetetut ehdot.

Arviointiskaalat puolestaan voivat olla mielivaltaisen nimisiä ja asteikon pituus voi vaihdella ainakin 1-4 välillä. Suomenkielisessä Wikipediassa on nyt käytössä yksi arviointiskaala nimeltä paikkansapitävyys jolle voi antaa arvoja 1-3. Tätä hyväksikäyttäen laadukkaaksi on määritelty ne artikkelit jotka ovat arvioitu paikkansapitävyys-skaalalla tasolle 3. Jos paikkansapitävyyden lisäksi käytössä olisi toinen skaala vaikka vertaisarvioinnille, niin laadukkaaksi voitaisiin määritellä artikkelit jotka ovat arvioitu paikkansapitävyydessä vähintään tasolle 3 JA tasolle 2 vertaisarvioinnissa. Eli silloin laadukkuus-taso syntyisi kahden eri skaalan ehdon täyttymisestä.

Suomenkielisessä Wikipediassa artikkelissa näkyvä arviointitaso ja seulojien käytössä oleva paikkansapitävyys-arviointiskaala on lähestulkoon sama asia, mutta on hyvä muistaa että se on näennäistä ja, että artikkelin TASO muuttuu koska tasolle asetetut ehdot täyttyvät, eikä siksi että taso olisi sama asia arviointiskaalan arvo.

Toinen asia on että yksi noista varsinaisista arviointitasoista olisi hyvä säästää sellaiseksi ettei se ole automaattinen vaan että arviointi tapahtuisi aina käsin jolloin sitä pystyttäisiin hyödyntämään pidemmän aikavälin muutosten seurantaan. --Zache 3. helmikuuta 2012 kello 17.38 (EET)

Jee, mä tiesinkin tämän jo! Yritän käyttää tarkoituksella viesteissäni vain nykyisiä asetuksia pohjana, jotta lukijat pysyvät kärryillä ja minäkään en sotkeudu hevosten jalkoihin. Tuo Zachen kuvaama kaksitasojuttu on visualisoitu värikkäästi täällä. --Pxos 3. helmikuuta 2012 kello 18.05 (EET)

Monitasoisen arvioinnin käyttöönotto

Monitasoinen arviointi on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että arviointi on kolmitasoinen ja se on teknisesti käytössä. Arviointivalinnat ovat kuitenkin tällä hetkellä piilotettuna odottamassa sitä, että asetukset muuttuisivat myös siten että automaattinen arviointi pitäisi edellisen arvioijan asettaman tason. Nyt artikkeli tipahtaa automaattisesti aina tasolle 1 kun seulojaoikeuksilla varustettu käyttäjä muokkaa sitä. Pxos esitti keskustelusivullani Keskustelu_käyttäjästä:Zache#Sis.C3.A4ll.C3.B6narvioija.3F muun muassa ajatuksen siitä ettei se välttämättä ole kuitenkaan huono idea vaan tarkoittaa sitä, että välittömästi muokkaamisen jälkeen artikkelit ovat pääosin tasolla 1 ja hitaammalla syklillä niitä arvioitaisiin korkeammalle. Tai vaihtoehtoisesti muokkaaja itse voisi muokkausrupeamansa jälkeen arvioida artikkelin korkeammalle. En ole ihan varma toimiiko se noin kuin ajatellaan, mutta nyt kun asetukset eivät ole vielä muuttuneet olisi hyvä tilaisuus testata tuota.

Joten jos jengillä on kiinnostusta niin voitaisiin tehdä seuraavankaltainen operaatio:

1. Tehdään lista arvioiduista artikkeleista ja niiden korkeimmasta arviointitasosta (varmuuden vuoksi, jotta voidaan tarvittaessa palauttaa vanha tila)
2. Nostetaan sellaiset seulotut artikkelit jotka eivät ole huomiota kaipaavat sivut -luokassa ja ovat silmäiltyjä (taso 1) arviointi tasolle 2 (kunnossa)
3. Muutetaan arviointiohjetta sen verran, että jatkossa:
   1. Tasolle 1 (silmäilty) silmäilyyn riittää muutoksen katsominen
   2. Tasolle 2 (kunnossa) silmäilyyn riittää se, että on lukenut artikkelin läpi, artikkeli vaikuttaa kunnossa olevalta eikä se ole huomiota kaipaavat sivut -luokassa
   3. Tasolle 3 (hyvin lähteistetty) artikkeli on kunnossa ja se on lähteistetty (vrt Wikipedia:Tarkistetut artikkelit)
4. Muutetaan arviointivalinnat seuloja-käyttöliittymässä näkyviksi

Tämän lisäksi voitaisiin harkita kaikkien artikkeleiden asettamista tasolle 1, jolloin päästäisiin eroon siitä että sivuilla on arvioimaton sivu -laatikoita sekä samalla kaikista artikkeleista näkyisi yhteneväisesti odottavia muutoksia teksti mikäli niihin on tullut muutoksia. --Zache 3. helmikuuta 2012 kello 21.46 (EET)

Kommentoin kun pyydettiin. Mielestäni tämä nykyinen oletustaso (taso1, silmäilty) toimii loistavasti. Näistä artikkeleista tiedetään, että ne on ainakin kerran lukaistu läpi. Odottavat muutokset -teksti toimii myös hyvin näiden artikkelien kohdalla: tiedetään että tarvitsee tarkistaa vain odottavat muutokset, jonka jälkeen koko artikkeli on tällä tasolla arvioitu. Koska tämä toimii näin hyvin, en haluaisi madaltaa tämän oletustason vaatimuksia. Odottavat muutokset -teksti tuoreissa muutoksissa ja tarkkailulistalla kärsii inflaation, jos suuri määrä artikkeleita siirretään ilman arviointia tasolla ylöspäin. Jos halutaan tehdä uusi taso artikkeleille, joiden tuorein muutos on tarkistettu, se saisi mieluummin olla taso 0, siis oletustason alapuolella. Nythän artikkelien alareunassa näkyy vaihtoehto "puutteellinen", mutta artikkeleita ei voi hyväksyä sille tasolle? --Jisis 4. helmikuuta 2012 kello 00.21 (EET)

Jos nyt mennään Jisiksen mielipiteen mukaisesti, että nykyinen ykköstaso on loistava, niin kakkostason silmäilylle pitäisi määrittää jotain järkevää käyttöä. Taas uusi idea: mitäs jos kakkostaso ei olisikaan aivan suorassa arviointijatkumossa, vaan sitä voisi myös käyttää erikoistilanteissa osoittamaan, että joku tietty artikkeliversio on jossain projektissa tarkistettu, lähinnä mieleen tulee tuo Korjaamo2012. Kakkostaso tuottaa laatutasoksi (Wikipedia:Merkityt versiot#Arviointitasot) Silmäillyn Katsottu, mutta kun katsominen ei vielä kuvasta erikseen laatua, niin sitä voi käyttää erikoissilmäilytasona, karkeasti seuraavasti:

1. Paikkansapitävyys 1 (silmäilty): Nykyisen meiningin mukaisesti ilman muutoksia.

• Seulonnan tarkoitus: vandalismin torjunta. Osoittaa muille käyttäjille että versio on silmäilty.

2. Paikkansapitävyys 2 (katsastettu tms.): Tätä käytetään, kun artikkeli on esimerkiksi jossain projektissa merkitty erityishuomiota kaipaavaksi tai siihen on merkitty jotain korjattavaa (kieliasu, päivitettävä, rakenne, viitteistys). Sen voi merkitä 2-tasolle kun se on korjattu kohtuulliselle perustasolle. Tämän jälkeen siihen tehdyt odottavat muutokset uusi seuloja voi sitten arvioida tasolle 1, jos muutos on asiallinen, mutta sisältää joitain ongelmia, joita seulojalla ei ole aikaa/halua korjata, tai tasolle 2, jos muutos on kaikin puolin ongelmaton tai seuloja itse korjaa ongelman. Joka tapauksessa siis tasojen 1 ja 2 ero ei ole niin suuri, että 2-tason vaatimukset aiheuttaisivat joka kerta paljon työtä.

• Seulonnan tarkoitus: ongelmien peruskorjaus. Osoittaa muille käyttäjille, että kyseinen versio on silmäilty ja korjattu (eli katsastettu tai tarkistettu).

3. Paikkansapitävyys 3 (hyvin lähteistetty): Tämä on ainoa varsinainen laatumerkintä, jota käytetään kun artikkelin versio täyttää kolmostasolle asetetut laatukriteerit mm. lähteistyksen kattavuuden osalta. Tälle tasolle voisi merkitä versioita, jotka esimerkiksi täyttävät Thi-tarkistettujen artikkeleiden laatuvaatimukset. Tällä hetkellä Thi koekäyttää tätä laatutasoa muun muassa siten, että hän hyväksyy ensin version kolmostasolle, ja ehdottaa sen jälkeen artikkelia tarkistetuksi.

• Arvioinnin tarkoitus: laadunvarmistaminen. Osoittaa käyttäjille, että versio on silmäilty, korjattu ja laadukas (eli katsastettu ja lisäksi laadukkaaksi todettu).

Näin tasot 1 ja 2 tuottavat eri tavalla silmäiltyjä katsottuja artikkeleja, jolloin taso 2 voitaisiin myös antaa kohtuullisen nopeasti, mutta taso 3 varataan selvästi korkeimmaksi tasoksi, joka ainoana tuottaa ennalta määritetyn laadun mukaisia versioita. --Pxos 4. helmikuuta 2012 kello 05.47 (EET) Termien muutokset 4. helmikuuta 2012 kello 07.18 (EET)

Homman juju on siinä että ykköstaso ei ole loistava. Meillä kestää vuosia, että saadaan artikkelit käytyä läpi ja sitä pidempään kestää mitä tarkemmin me vahdataan että artikkelit oikeasti luetaan läpi. Ainakin itselläni on vähän sellainen fiilis ettei noita nykyäänkään hirveän syvällisesti katsota kun täpätään sitä silmäilty nappia. Toinen asia on, että ainakin Piisamson kahvihuoneessa on useampaan otteeseenkin ilmaisut että nykysysteemi on huonompi tuoreiden muutosten seurannankannalta kuin mitä aikaisempi muutosten tarkastaminen oli. En osaa arvioida paljonko tuosta on ollut haittaa kun en ole hirveästi tuoreita muutoksia seurannut ja vielä vähemmän käytin muutosten tarkistusta. Asia on kuitenkin tuotu esille. Kolmas ilmiselvä aukko joka tulee mieleen ovat sellaiset artikkelit jotka eivät ole kunnossa, mitä niiden arvioinnille tehdään? Luetaan läpi ja merkitään silmäillyksi tai jätetään pysyvästi arvioimattomiksi? Se, että jätettäisiin pysyvästi arvioimattomaksi ei minusta ole järjestelmän toimivuuden kannalta mikään vaihtoehto. Se että artikkelit korjattaisiin ja sitten merkittäisiin silmäillyiksi olisi jo jokin moinen mutta pahoin pelkään että senkin toteuttaminen on liian hidasta jos pelkästään artikkeleiden läpilukeminen vie vuosia. --Zache 4. helmikuuta 2012 kello 11.52 (EET)

Nyt on kahdessa kuukaudessa silmäilty 5% artikkeleista. Tällä tahdilla artikkeleista olisi puolet silmäiltynä vuoden loppuun mennessä, mikä on mielestäni hyvin. Ei tässä nyt niin jäniksen selässä olla ja nimensä mukaisestihan tässä on tarkoitus arvioida versioita. Jos artikkeli on täyttä roskaa, mutta siihen on tehty yksi hyväksyttävä tuore muutos, artikkelia ei tulisi arvioida samantasoiseksi kuin esimerkiksi uusia artikkeleita, joita nykyiset seulojat tuottavat. Keskivertoseulojan tekemä uusi artikkeli on mielestäni hyvä lähtökohta oletustasolle. Ehdotin yllä, että oletustason alapuolelle lisättäisiin uusia tasoja tuoreiden muutosten seuraamista ja puutteellisia artikkeleita varten. Eli jos on tarkastettu vain uusin muutos, tai artikkeli on luettu läpi ja todettu virheelliseksi, merkittäisiin puutteelliseksi muttei silmäillyksi. -Jisis 4. helmikuuta 2012 kello 21.59 (EET)

Korjaan tuota ennustetta sen verran, että nykyisellä tahdilla (20.1.2012 — 5.2.2012) ensiarvioidaan noin 286 artikkelia vuorokaudessa ja samalla myös artikkelien määrä (sisältää ohjaussivut) lisääntyy noin 75 kappaleella. Tästä ekstrapoloimalla saadaan arvio, että vuoden lopussa (eli 11 kk:n kuluttua!) noin 35 % kaikista artikkeleista olisi arvioitu. Vertailutietona voidaan sanoa, että jostain (en löydä enää) luin tiedon, että saksa-wikissä saatiin arvioitua heidän kaikki noin miljoona artikkeliaan kolmessa kuukaudessa aloituksesta. En tiedä, miten he sen tekivät (koneellisesti, käsin yötyönä, porttiteorian mukaisesti = mikä tahansa sen hetkinen versio arvioidaan silmät kiinni, koska siitä voi vain lähteä parempaan suuntaan).

Toinen asia on, että voi hyvin olla, että 1-tasoa alemmaksi ei pääse; "puutteellinen" on järjestelmän oma koodi sille, että versiota ei ole arvioitu. Zachen ehdotuksessa siis tuosta Jisiksen "oletustasosta" tehdään 2-taso, ja kaikki nykyiset 1-tasolla olevat korotetaan 2-tasolle automaattisesti, ja samalla kaikki silmäilykriteerit määritetään uudelleen 2-tasolle. Kakkonen on siis uusi ykkönen. Ykkönen voi olla sitten vaikka "vilkaisua". Tällä tavalla järjestelmästä saadaan pätevä muutostentarkastusväline, mutta se antaa samalla myös mahdollisuuden hieman tarkempaan silmäilyyn. Samalla laatutaso 1 (Katsottu, ent. Silmäilty) kertoo vain siitä, että muutoksen tai artikkelin on joku katsonut, mutta se ei nimenomaisesti ole mitään laatuarviointia. --Pxos 5. helmikuuta 2012 kello 01.18 (EET) Korjattu 5. helmikuuta 2012 kello 09.31 (EET).

Kuulostaa periaatteessa hyvältä. Pidän tärkeänä vain sitä, että nykyiset silmäillyt artikkelit eivät mene sekaisin artikkelien kanssa, joista on tarkistettu vain tuorein muutos. Ikävää olisi, että jos ylemmälle tasolle nostetut artikkelit tippuisivat alemmalle, kun seuloja tekee niihin muokkauksen. Näinhän käy nyt, ellei muokkauksen yhteydessä korkeampaa tasoa muista samalla valita. --Jisis 5. helmikuuta 2012 kello 13.51 (EET)

Porttiteoria ja arviontikone

Arvioinnin "porttiteoria" on Zachen keskustelussa 10. joulukuuta 2011 esittämä ajatus siitä, että arviointia voisi käyttää eräänlaisena porttina, josta artikkelin kehitys pääsee ensiarvioinnin jälkeen vain yhteen eli parempaan suuntaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että seulontaa voidaan käyttää muutostentarkastusvälineenä, jolloin arvioimattomiin artikkeleihin tehtävän ensimmäisen arvioinnin ei välttämättä tarvitsisi ottaa mitään kantaa version senhetkiseen sisältöön, vaan version voisi tarvittaessa merkitä arvioiduksi jopa koneellisesti (botilla), jonka jälkeen siihen tehtyjä muutoksia seulojat hyväksyvät tai hylkäävät. Nykyisten teknisten asetusten kannalta kyseessä olisi arviointitaso 1 (paikkansapitävyys: silmäilty).

• Hyviä puolia: Seulonnasta tulee kerralla tehokas muutostentarkastustyökalu, jolloin jokaiseen artikkeliin tehty vandalismi saadaan havaittua helposti ja kutakin muutosta katsomaan tarvitaan periaatteessa vain yksi seuloja. Mikäli tähän saakka käsin tehty ensiarviointi muutetaan koneellisesti arviointitasolle 2 (paikkansapitävyys:katsastettu), seulojien tekemä arviointityö ei mene hukkaan, ja lisäksi versiohistoriasta selvästi näkyy, mikä arviointi on tehty käsin ja mikä koneellisesti (historiassa lukee esimerkiksi [katsonut Arviointiautomaatti] tms.).
• Huonoja puolia: Koko artikkeliskaala suositelluista artikkeleista sekaviin minitynkiin tulee kerralla samantasoiseksi eikä "katsottu"-merkintä artikkelissa useaan vuoteen kerro siitä, onko ihminen sen katsonut vai kone. Seulottavia muutoksia tulee myös kerralla ehkäpä noin tuhat vuorokaudessa, jolloin seulojilla riittää töitä ja lisäksi työt voivat muodostaa pahoja jonoja. Versioita on sitten liikkeellä epäjohdonmukaisesti kahta laatua: koneen silmät kiinni katsomia, jotka on merkitty katsotuiksi sisällöstä huolimatta ja runsaasti odottavia muutoksia, joita ei ole kukaan seuloja ehtinyt käydä läpi ja jotka tämän vuoksi näkyvät yleisölle arvioimattomina ja ikään kuin huonompina kuin katsotut versiot.

--Pxos 5. helmikuuta 2012 kello 03.26 (EET)

Arviointikoneen (botti merkkaa kaikki) käyttöönotosta keskustelua ennen kannattaa vielä ehkä vaikka koko helmikuun ajan kerätä tilastotietoa arvioinneista. Kun tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että noin 70 seulojaa merkitsee odottavia muutoksia katsotuiksi, ja listalla on yleensä aina noin 5—10 muutosta odottamassa, niin tosiaan mikäli kaikki artikkelit olisivat arvioituina, on todennäköistä että nykyiset seulojat eivät selviäisi työmäärän äkillisestä moninkertaistumisesta. --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 21.17 (EET)

Hmm, voisin tehdä sellaisen rohkean vedon tuota bugzilla-muutosta odotellessa että nostetaan sivun lopussa olevan arviointilaatikon vakioarviointiarvo javascript-purkalla 2:ksi. Eli siinä vaiheessa kun käyttäjä tekee ensimmäisen arvioin niin artikkeli arvioituisi kakkoseksi. Arviointiboksi kuitenkin pidettäisiin piilossa. Tässä on se hyöty, että noin pystytään erottelemaan helposti ne artikkelit jotka on käsin arvioitu niistä jotka on vaikka botilla arvioitu tasolle 1. Jos homma toimii, niin voisi ottaa talteen aikaisemmin tasolle 1 arvioidut artikkelit vaikka ihan listaksi (jotta ne voidaan bugzilla-muutosten jälkeen ja sitten nostaa tasolle 2) ja arvioida botilla vaikka 10k artikkelia tasolle 1. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 23.03 (EET)

Noh, nyt ensiarviointien pitäisi mennä tasolle 2. Harmi vaan etteivät ne pysy siellä. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 23.16 (EET)

Ok. Ensin vähän pelästyin "rohkeaa muutosta", mutta täytyyhän tätäkin kokeilla. Nytpä saadaan kunnolla käyttöön myös tuo katsastettu-taso kertomaan siitä, että kyseessä on ihmisen tekemä version ensimmäinen arviointi nykyisten ohjeiden mukaan. Sopiihan tätä kokeilla. Tuosta bottiarvioinnista sen verran, että kun kerran sillä voidaan rajata arviointijoukkoa, mieluummin kuin 10 000 määrällisenä rajana ehdottaisin mieluummin jotain sisällöllisesti rajattua joukkoa kuten esimerkiksi luokkaa Elävät henkilöt. --Pxos 9. helmikuuta 2012 kello 04.36 (EET)

Arviointitasojen muuttumiset eri toiminnoissa

Mitens tämä käytännössä nyt (10.2.2012) tuntuu toimivan, keräsin vähän dataa:
Seulojien tekemät arvioinnit

• Seuloja katsoo arvioimattoman artikkelin ensimmäisen kerran ja hyväksyy version. = Taso 2 (katsastettu) [taso nousee 0→2]
  (Tämän on Zachen javascript tehnyt poikkeuksena kaavaan; oletusasetusten mukaan ensiarviointitaso on aina 1 silmäilty eli [taso nousee 0→1])
• Seuloja katsoo ja hyväksyy odottavan muutoksen laadukkaaksi arvioituun (taso 3) versioon = Taso 3 (laatu arvioitu) [taso 3 säilyy]
• Seuloja katsoo ja hyväksyy odottavan muutoksen katsastetuksi arvioituun (taso 2) versioon = Taso 2 (katsastettu) [taso 2 säilyy]
• Seuloja katsoo ja hyväksyy odottavan muutoksen silmäillyksi arvioituun (taso 1) versioon = Taso 1 (silmäilty) [taso 1 säilyy]

Seulojien tekemät omat muokkaukset

• Seuloja tekee oman muokkauksen laadukkaaksi arvioituun (taso 3) versioon = Taso 1 (silmäilty) [taso putoaa 3→1]
• Seuloja tekee oman muokkauksen katsastetuksi arvioituun (taso 2) versioon = Taso 1 (silmäilty) [taso putoaa 2→1]
• Seuloja tekee oman muokkauksen silmäillyksi arvioituun (taso 1) versioon = Taso 1 (silmäilty) [taso 1 säilyy]
• Seuloja tekee oman muokkauksen arvioimattomaan versioon (arvioimaton) = Taso 0 (arvioimaton) [taso 0 säilyy]
• Seuloja tekee oman muokkauksen arvioimattomaan artikkeliin, jonka merkitsee hyväksytyksi ruksaamalla "Hyväksy tämä arvioimaton sivu" -kohdan oman muokkauksensa yhteenvedon ohessa.
  = Taso 1 (silmäilty) [taso nousee 0→1]

Seulojien tekemät kumoamiset

Tasolta 1 (silmäilty)

• Seuloja kumoaa silmäillyn muokkauksen (taso 1), jota edeltänyt versio on laadukas (taso 3) = Taso 1 [taso putoaa 3→1; viimeisimmän version taso on 1 silmäilty]
• Seuloja kumoaa silmäillyn muokkauksen (taso 1), jota edeltänyt versio on katsastettu (taso 2) = Taso 1 [taso putoaa 2→1; viimeisimmän version taso on 1 silmäilty]
• Seuloja kumoaa silmäillyn muokkauksen (taso 1), jota edeltänyt versio on silmäilty (taso 1) = Taso 1 [taso 1 säilyy; viimeisimmän version taso on 1 silmäilty]
• Seuloja kumoaa silmäillyn muokkauksen (taso 1), jota edeltänyt versio on arvioimaton (taso 0) = Taso 0 [taso putoaa 1→0; viimeisimmän version taso on 0 arvioimaton; sitä välittömästi edeltävän kumotun muokkauksen taso on edelleen 1 silmäilty, arviointi ei siis poistu]

Tasoilta 2 ja 3

• Seuloja kumoaa laadukkaaksi arvioidun muokkauksen (taso 3), jota edeltänyt versio on laadukas (taso 3) = Taso 1 [taso putoaa 3→1; viimeisimmän version taso on 1 silmäilty]
• Seuloja kumoaa katsastetun muokkauksen (taso 2), jota edeltänyt versio on katsastettu (taso 2) = Taso 1 [taso putoaa 2→1; viimeisimmän version taso on 1 silmäilty]

Seulojien tekemät hylkäämiset

• Seuloja hylkää odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on laadukas (taso 3) = Taso 3 (laatu arvioitu) [taso 3 säilyy; automaattisesti hyväksytty]
• Seuloja hylkää odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on katsastettu (taso 2) = Taso 2 (katsastettu) [taso 2 säilyy; automaattisesti katsottu]
• Seuloja hylkää odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on silmäilty (taso 1) = Taso 1 (silmäilty) [taso 1 säilyy; automaattisesti katsottu]

Palauttajien tekemät palauttamiset

Odottavat muutokset

• Palauttaja-seuloja palauttaa viimeisimmän odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on laadukas (taso 3) = Taso 3 (laatu arvioitu) [taso 3 palaa takaisin; automaattisesti hyväksytty]
• Palauttaja-seuloja palauttaa viimeisimmän odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on katsastettu (taso 2) = Taso 2 (katsastettu) [taso 2 palaa takaisin; automaattisesti katsottu]
• Palauttaja-seuloja palauttaa viimeisimmän odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on silmäilty (taso 1) = Taso 1 (silmäilty) [taso 1 palaa takaisin; automaattisesti katsottu]
• Palauttaja-seuloja palauttaa viimeisimmän odottavan muutoksen, jota edeltänyt versio on arvioimaton (taso 0) = Taso 0 (arvioimaton) [taso säilyy arvioimattomana; palauttajan aikaansaama versio odottaa arviointia]

Arvioidut versiot

• Seuloja virhearvioi odottavan muutoksen silmäilty (taso 1), jonka jälkeen palauttaja-seuloja palauttaa kunnollisen version, joka oli arvioitu silmäillyksi (taso 1) = Taso 1 [taso 1 palautuu; automaattisesti katsottu]
• Seuloja virhearvioi odottavan muutoksen laadukkaaksi (taso 3), jonka jälkeen palauttaja-seuloja palauttaa sellaisen kunnollisen version, joka oli arvioitu silmäillyksi (taso 1) = Taso 1 (silmäilty) [taso 1 palautuu; automaattisesti katsottu]
• Seuloja tekee oman muokkauksen laadukkaaksi arvioituun (taso 3) artikkeliin, mikä merkitään automaattisesti silmäillyksi (taso 1). Tämän jälkeen palauttaja-seuloja palauttaa seulojan muokkauksen aiempaan, laadukkaaseen versioon. = Taso 3 [taso 3 palautuu; automaattisesti hyväksytty]

--Pxos 10. helmikuuta 2012 kello 13.17 — 16.30 (EET)

Lisäätkös listaan vielä miten palauta-nappi toimii? --Zache 10. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)

Lisätty. En tosin osaa sanoa, toimiiko palauttaminen eri tavalla, jos palauttamisen tekee pelkkä palauttaja tai kun palauttajalla on myös kaikki seulojan oikeudet samalla. --Pxos 10. helmikuuta 2012 kello 16.35 (EET)

Seulojien maksimimäärä

Suomenkielisessä wikipediassa yli 100 muokkausta tehneitä käyttäjiä on noin 2700 (kaikki nimiavaruudet laskettuna). Yli 250 muokkausta tehneitä on noin 1500. Yli 500 mukkausta tehneitä on jo 1100 jne. Tämä siis koko suomenkielisen wikipedian historian aikana. Luvut on laskettu seuraavalla komennolla fi-wikin dumpista.

 gzip -dc ../fiwiki-20120127-stub-meta-history.xml.gz | grep username | sort | uniq -c |sort -n |tail -n 5000"

Eli tuosta varmaan näkee aika hyvin mitä suuruusluokkaa ovat ne seulojien määrät olisivat jos lähdetään siitä että seulojaoikeuksia jaetaan ainoastaan sellaisille käyttäjille joilla on jotain muokkaushistoriaa josta näkee etteivät he esimerkiksi sotke. --Zache 4. helmikuuta 2012 kello 12.21 (EET)

Työtehtävien ennakointia

Seulojia on tällä hetkellä 400 kappaletta, ja artikkeliavaruudesta on arvioituna noin 5,4 % (~ 15 600 artikkelia). Tällä hetkellä seulojat arvioivat noin kuusikymmentä odottavaa muutosta vuorokaudessa, eli toisin sanoen noihin 15000 arvioituun artikkeliin tulee vuorokaudessa 60 muiden kuin seulojien tekemää muokkausta. Suoraan ekstrapoloimalla annetuista tiedoista voi laskea, että mikäli koko artikkeliavaruus olisi nyt arvioituna, vuorokaudessa odottavia muutoksia kertyisi keskimäärin (60 / 0,054) noin 1 100 kappaletta vuorokaudessa eli noin 45 seulottavaa muutosta tunnissa.

Työjonovertailua muissa wikeissä: saksa-wikissä on nyt noin 7400 odottavaa muutosta, ja keskimääräinen arviointiaika niille on kuusi päivää; venäjä-wikissä odottavia muutoksia on satatuhatta ja viive on 171 vuorokautta; unkari-wikissä arviointia odottaa noin 1400 muokkausta ja viive on viikon mittainen. On melko varmaa, että samankaltainen jono muodostuu myös tänne.

Ajalla 22.1.2012 — 6.2.2012 odottavia tuoreita muutoksia (~950 kpl) enemmän kuin yhden kerran on katsonut 51 seulojaa (noin 300—400:sta), joten tästä voidaan myös päätellä, että ehkä vain 10—20 % olemassaolevista seulojista toimii aktiivisina tuoreiden odottavien muutosten valvojina, ja jos seulojia olisi maksimissaan tuhat, voitaisiin olettaa heistä parhaimmillaan vain noin sadan olevan käytettävissä muutosten seulontaan. --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 20.52 (EET) Korj. 6. helmikuuta 2012 kello 22.32 (EET)

45 on varmaan aika lähellä oikeaa. Kuitenkin koska merkityissä versioissa tsekataan deltoja, niin yksittäisiä seulottuja versioita oleellisempi luku on että montako artikkelia muuttuu tunnissa tai vuorokaudessa. Tuo edustaa paremmin sitä lukua kuinka monta seulontaa per päivä joudutaan oikeasti tekemään --Zache 6. helmikuuta 2012 kello 22.47 (EET)

No nyt meni pointti taas ohi minulta. Jos odottavia muutoksia tulee arviolta tuo tuhat vuorokaudessa, jotka kuitenkin pitää käsin seuloa, niin miten muuttuneiden artikkelien määrä on työmäärän kannalta oleellisempi ja miten sen voisi näistä pohjatiedoista arvioida? --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 22.56 (EET) Lisäys: Siis tosiaan nyt arvioituihin artikkeleihin tulee X määrä muutoksia vuorokaudessa, joista seulojat tällä hetkellä merkitsevät noin 60 kappaletta katsotuiksi siten, että katsominen voi sisältää useita muutoksia kerralla tai vain yhden. Mikäli tämän voi laajentaa suoraan, niin 1000 katsomista vuorokaudessa ymmärtääkseni tarkoittaa, että 1000 kertaa vuorokaudessa pitää teoriassa klo 24 mennessä saada viimeisin versio katsotuksi. --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 23.14 (EET)

Ei kun hetkinen sanoi putkinen. Unkari-wikissä on 549 automaattiseulojaa (=luotettua käyttäjää), 101 seulojaa, 210 000 arvioitua artikkelia ja 2 000 aktiivista käyttäjää, joten sitä voi kenties käyttää parhaiten suomi-wikiä vastaavana, ja kumma kyllä, siellä tehdään keskimäärin vain 210 muutosten seulontaa vuorokaudessa. Täh? Onko syynä se, että sinne eivät pahemmin juuri muut kuin luotettavat käyttäjät kirjoittele, vai onko siellä kehittynyt käytäntö, että jokaista muokkausta ei seulota vaan versioiden annetaan ensin muokkautua rauhassa, jonka jälkeen ne sitten hyväksytään tai korjataan ja arvioidaan vain harvakseltaan?

Ei kun joo, siellä IP-muokkaajat tekevät vain noin 250 muokkausta vuorokaudessa, joista keskimäärin 210–220 arvioidaan ja loput jäävät työjonoon. Mutta ei voi olla niinkään, että kirjautuneista käyttäjistä ylivoimaisesti suurin osa olisi noita "luotettuja käyttäjiä". Äh, ei tämä näillä lihaksilla nyt aukene tämä matopurkki, antaa olla. --Pxos 6. helmikuuta 2012 kello 23.45 (EET)

Nyt on lepakoita tapulissa. Unkari-wikissä tehdään (11.1.2012 – 6.2.2012) keskimäärin 197 odottavien muutosten seulontaa vuorokaudessa, IP-käyttäjät tekevät (24.1.2012 - 6.2.2012) keskimäärin 213 muokkausta vuorokaudessa, jonka lisäksi siellä on epämääräinen joukko käyttätunnuksia, joiden muokkaukset tulevat myös seulonnan piiriin. Kirjautuneet käyttäjät tekivät (6.2.2012) noin 3200 muokkausta vuorokaudessa, ja samassa ajassa automaattisesti seulottuja muokkauksia on noin 2350, joten noin 850 muokkausta näistä teknisesti on odottavia muutoksia vuorokaudessa. Silti jonossa on vain noin 1000—1500 muutosta eli jono ei ole kasvanut hallitsemattomasti. Toisin sanoen noin (850 + 213 =) 1050 odottavaa muutosta kertyy unkari-wikiin vuorokaudessa (210 000 artikkelille), mutta arvionteja vuorokaudessa on noin 200. Pisto-otannalla kuitenkin selviää, että muutoksia arvioidaan kerralla vain 1—2, ei siis viittä, jonka kaava 1050/200 antaisi tulokseksi. Mitä minä en nyt ymmärrä? --Pxos 7. helmikuuta 2012 kello 00.21 (EET)

Jos pitäisi arvata, niin jonossa olevat muutokset kerääntyy samoihin artikkeleihin jolloin tarkistettavana olevien artikkelien määrä ei kasva yhtä nopeasti tarkistettavien muokkausten kanssa. Tms. muokkaamisessa pätisi kanssa L-käyrä. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 08.11 (EET)

Helmikuun uudet suomenkieliset termit

Suomenkielisiin termeihin on tehty tarvittavat muutokset 5. helmikuuta 2012 ottaen huomioon sekä nykytilan, monitasoarviointimahdollisuuden ja ennakoivasti myös tulevaisuuden.

• Englanninkielinen laatutaso Checked on nyt suomeksi Katsottu (entinen Silmäilty). Sana silmäilty on käytössä enää ainoastaan paikkansapitäyystaso 1:n kuvauksena.
• Paikkansapitävyystason 2 uusi nimi on katsastettu (entinen tarkistettu).

Perusteena se, että silmäily ja katsastus ovat toisiaan lähellä olevia toimintoja, jotka antavat versioille yleisen laatutason Katsottu. Tämä laatutaso kertoo, että seuloja on enemmän tai vähemmän tarkasti katsonut version tai odottavan muutoksen, ja mikäli yllä esitetty idea koneellisesta arvioinnista toteutetaan, tasoilla voidaan erotella konesilmäily ja ihmisen tekemä katsastus. Lisäksi nämä tasot antavat myös mahdollisuuden kahdentasoiseen seulontaan odottavien muutosten osalta riippumatta siitä, onko konearviointia toteutettu vai ei: silmäily ottaa kantaa vandalismiin eikä vaadi kovin kirkkaita silmiä, ja toisaalta katsastus ihan tarkoituksellisesti viittaa autojen katsastamiseen siten, että katsastuksessa otetaan tarkemmin kantaa muutoksen hyväksyttävyyteen ja mahdollisiin ongelmiin sen kuitenkaan olematta mikään liian työläs paikkansapitävyyden tarkistus tai erityinen laatumerkintä, jossa laadukkuudesta päättäisi ainoastaan satunnainen seuloja yksin. Myös mahdollisen konearvioinnin jälkeen tasoja voi käyttää ilmoittamaan, että konesilmäily on jälkeenpäin ihmisen katsoma, ja nostaa arviointi tasolle kaksi. --Pxos 5. helmikuuta 2012 kello 05.26 (EET)

Mietin yhä, että olisiko parempi sitoa arviointitermi artikkelin tilaan. Tyyliin, 1. voisi olla silmäilty, mutta 2 ja 3 olisivat sellaisia tiloja jotka kertoisivat ihan jo tilan nimillä sen mitä artikkelilta odotetaan. 2 = kunnossa, pitää sisällään sen että se pintapuolisesti näyttää olevan kunnossa, eikä sinä korjattava-mallineita. Tämän arvioiminen itsessään pitäisi sen sisällään, että artikkeli on luettu 3 = hyvin lähteistetty; kuten 2 mutta artikkeli olisi myös hyvin lähteistetty. Tällöin kaikki ne artikkelit joita ei ole arvioitu tai joissa on ongelmia olisivat tasolla 1. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 08.32 (EET)

Se että tasolle 2 menisi automaattinoston yhteydessä artikkeleita jotka eivät varsinaisesti kuulu sinne ei ole ongelma, koska se tasapainottuu kuitenkin ajan kanssa. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 08.38 (EET)

Kun teit muutoksen, jolla ensiarviointi nykyisten ohjeiden mukaan merkitään suoraan tasolle 2 (katsastettu), mielestäni enää ei voi ajatella, että tason 2 nimi olisi "kunnossa". Tasot 1 ja 2 tarkoittavat tästä lähtien samaa, kyseessä on vain arviointitapahtuman ero. Kun nyt on keskustelua artikkelien laatuarvioinnista, niin ehkä tämä merkityt versiot -tekniikka soveltuukin paremmin vain tekniseen puuhaan, jolloin sitä ei käytettäisi sisällönarviointiin lainkaan vaan muualla tehdyn sisällönarvioinnin tukena muutosten seuraamiseen. Tasoa 3 voisi nykyisen sijaan käyttää siten, että sillä merkitään vain laatuarvioidut (SA/HA/LA/TA)-artikkelit vahvistamaan sitä, että tietty versio on laadukas, mutta sitä ei itsenäisesti käytettäisi laadunarviointityökaluna. Arviointitason nimi "hyvin lähteistetty" pitäisi muuttaa paremmaksi, esimerkiksi muotoon "laatu arvioitu", ja seulontaohjeissa olisi selitetty tämä taso siten, että se viittaa juuri muualla tehtyy arviointiin eikä itsessään merkitse mitään. --Pxos 9. helmikuuta 2012 kello 05.20 (EET) Lisäys: teen translate-wikiin muutoksen, jolla tason 3 nimi muutetaan. --Pxos

Olet oikeassa tuosta, että tuo taso 2 ei voi olla kunnossa. Näin , koska tasoa kaksi ei voi käyttöliittymällisesti erottaa missään tasosta 1. Esim historialistoissa, advancedreview logissa sun muuta tekstit, väritykset ovat tismalleen samanlaisia taso 1:llä ja 2:lla ja ainoa järkevä käyttötarkoitus tasolla 2 on ainoastaan silloin jos järjestelmä muistaa tason. Mitä tulee, sillä että sidottaisiin hirveän tiukasti taso muualla tehtyyn laadunarviointiin, niin en ole ihan varma onko sekään hirveän mielekästä. Se voisi toimia, että tason kriteeri olisi että tietyt asiat pitäisi olla toteutuneena, esimerkiksi tasolla X pitäisi artikkelin olla arvioitunua mutta silti koko ajan pitäisi olla mahdollisuus arvioida artikkeli alemmillekin tasoille. Toinen on, että fiwikissä ei välttämättä tarvita enempää arvioitujen artikkeleiden tueksi olevia arviointimenetelmiä vaan juuri sellaisia jotka mahdollistavat massamuotoisen artikkeleiden arvioinnin. (Tms. TA ja sitä tasoa vastaavat huonosti lähteistetyt artikkelit) --Zache 11. helmikuuta 2012 kello 10.13 (EET)

Tuon "Laatu arvioitu" -tekstin tilalle voisi vaihtaa jotain parempaa. Ensinnäkin se näyttää vähän yhdyssanavirheeltä, ja toisekseen tasojen 1-3 laatu on arvioitu jollain tapaa, joten se ei oikein kerro mitään. EDIT: Nyt vasta luin yltä Pxosin kommentin että sillä merkittäisiin vain (SA/HA/LA/TA)-artikkelit, mutta mielestäni tämän arviointiskaalan pitäisi olla riippumaton siitä. Esim nyt suuri osa suositelluista artikkeleista on arvioimattomia, ja mielestäni ne tulisi nostaa tälle tasolle vasta kun statuksen saamisen jälkeen tehdyt muutokset on tarkistettu. --Jisis 11. helmikuuta 2012 kello 15.15 (EET)

"Katsottu" ja "katsastettu" ovat sanoina aivan liian lähellä toisiaan, niitä ei voi käyttää kuvaamaan kahta eri tasoa. Missä muuten on päätetty näiden arviointitasojen lukumäärä yms.? --ML 11. helmikuuta 2012 kello 15.21 (EET)

Ei niistä ole mitään lopullista päätetty missään, mutta kokeiluvaiheessahan tämä vielä on. --Jisis 11. helmikuuta 2012 kello 15.25 (EET)

Varsinaisen sivun puolella kohdassa "Tiivistelmä kevään 2011 keskustelusta" puhutaan vain yhdestä silmäilty-tasosta. Nyt niitä on jostain pelmahtanut useampia. Itse kannatan homman pitämistä simppelinä, eli vain yhtä arviointitasoa. Useammat vain sekoittuvat arviointikategorioiden kanssa, ja koko homman tarkoitus hämärtyy. Vähintäänkin näistä pitäisi keskustella laajemmin. --ML 11. helmikuuta 2012 kello 15.41 (EET)

Olen samaa mieltä siitä, että tärkeintä on että on yksi selkeä oletustaso, joka tarkoittaa sitä että koko artikkeli on luettu kertaalleen läpi selvästi havaittavan vandalismin varalta. En silti vastusta, jos muita tasoja tulee ikään kuin kaupan päälle, ilman että niistä on kohtuutonta haittaa. Esimerkiksi jotkut haluaisivat käyttää merkittyjä versioita tuoreiden muutosten arviointiin, siten että alimmalla arvioidulla tasolla vain tuorein muutos olisi tarkistettu. --Jisis 11. helmikuuta 2012 kello 16.55 (EET)

Kats-sanojen läheisyys ei haittaa; kyseessä ovat erityyppiset tasot. Kun "paikkansapitävyys" on katsastettu, versio on katsottu. Samoin kun "paikkansapitävyys" on silmäilty, versio on katsottu. Katsottu on laatutaso, ilmoittaa että version on joku katsonut. Luulisin, että asian hahmottamista voisi auttaa järjestelmän oma kokeilu; jos lukee vain näitä keskusteluja, ei paljoa kostu – tai katso. --Pxos 11. helmikuuta 2012 kello 15.37 (EET)

Sanojen samanlaisuus haittaa juurikin silloin, kun samanlaiset sanat yrittävät kuvata eri asioita. --ML 11. helmikuuta 2012 kello 15.41 (EET)

Haluaisitko yrittää ehdottaa parempia? --Zache 12. helmikuuta 2012 kello 02.56 (EET)

Katsottu ja tarkistettu. --ML 12. helmikuuta 2012 kello 12.41 (EET)

Voisiko joku jolla on translatewikiin tunnukset vaihtaa tuon "laatu arvioitu" tilalle vaikka "laadukas". Laatuhan voi olla arvioitu, vaikka se olisi surkea. --Jisis 12. helmikuuta 2012 kello 19.50 (EET)

Palautin edeltävän termin "hyvin lähteistetty" (well sourced), joka myös kieltämättä sopii paremmin "paikkansapitävyys"-skaalan kanssa. Muutoksen pitäisi näkyä maanantaina heti aamusta. --Pxos 12. helmikuuta 2012 kello 21.03 (EET)

Muutin arviointiboksissa näkyneen skaalan nimelle tila. Aikaisemmin nimi oli paikkansapitävyys, joka ollakseen järkevä olisi vaatinut muidenkin skaalojen käyttöönottoa eikä fiwikissä varsinaisesti arvioida tuolla paikkansapitävyyttä. Nimen tila valitsin, koska se on jokseenkin neutraali termi ja jos jollakulla on parempia ehdotuksia niin niitä saa ehdottaa. Paikalliset muutokset tuohon nimeen tehdään Revreview-accuracy-järjestelmäviestiin. --Zache 13. helmikuuta 2012 kello 04.07 (EET)

Hyvä ja kauan työn alla ollut muutos. Näin arviointi ei ohjaa seulojia arvioimaan erikseen abstraktia käsitettä paikkansapitävyys, vaan sen sijaan arviointia ennemminkin ohjaavat mitäänsanomattoman tila-sanan jäljessä olevat arviointitasojen nimet, jos seuloja eivät jaksa ohjeita lukea. Käy minulle. --Pxos 13. helmikuuta 2012 kello 12.27 (EET)

Käyttöliittymäpurkkaa

Lisäsin kehittynyt arviointiloki, arviointitilastot, odottava muutokset ja tarkista muutokset sivujen oikeaan reunaan navigaatiolinkkejä. Jos ne on huono juttu niin ilmoitelkaas ja osa noista linkeistä vois olla kontekstisidonnasia. Tms. odottavat muutokset linkkiä ei näytettäisi muulloin kuin silloin jos muutoksia on oikeasti odottamassa. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 06.24 (EET)

Hyviä ovat. Käytän itse usein noita sivuja, joten liikkuminen on nyt paljon helpompaa. --Pxos 8. helmikuuta 2012 kello 13.54 (EET)

Tein myös sellaisen muutoksen, että nyt tuoreet muutokset -sivulla näkyy odottavat muutokset-linkin yhteydessä montako muutosta on odottamassa. Yksi tähän liittyen mitä voisi harkita on, että pitäisikö tuoreet muutokset -linkin yhteydessä olla myös odottavat muutokset linkki. Vielä sille ei ole tarvetta koska arviointi sujuu nopeasti ilmankin. --Zache 8. helmikuuta 2012 kello 08.11 (EET)

Kone ei ymmärrä kymmentä suurempaa lukua. Katso vaikka nyt (10 vs. 20). --Pxos 11. helmikuuta 2012 kello 14.05 (EET)

Joo, se luku tulee siten että se pyytää listan arvioinnissa olevista sivuista ja pyydetty maksimipituus on 10 riviä/vastausta. Muutin tekstiä siten, että nyt tekstiksi tulee "10+" jos vastauksia on 10. Itse vastausten lukumäärää ei ole mielekästä kasvattaa, koska verkon yli tehdyt kyselyt ovat pääsääntöisesti hitaita ja tuon halutaan toimivan mahdollisimman nopeasti = siirrettävän tiedon määrä pidetään minimaalisena. --Zache 12. helmikuuta 2012 kello 02.50 (EET)

Talteen tänne, että muistetaan korjata. Kaikista ilmoitusboksesta (artikelissa on odottavia muutoksia, boksit) pitäisi käydä linkit läpi ja katsoa että jos siellä on linkki nimellä vakaa versio tai tuorein versio, että ne todella johtavat vakaisiin ja tuoreimpiin versioihin. Nyt osa linkeistä johtaa mm. ohjeisiin ja osa taas tuoreimpiin ja vakaisiin. --Zache 14. helmikuuta 2012 kello 07.40 (EET)

Satunnaispoikkeamia

• Automaattiseulonta ei toiminut [1]. Käyttäjä on seuloja, mutta muokkaus kirjautui silti odottamaan arviointia. –Kommentin jätti Pxos (keskustelu – muokkaukset) 10. helmikuuta 2012 kello 17.48 (EET)

Joo, Urjanhai valitti tästä joskus. Pitäisi tehdä bugzillaan bugirapsa. Toinen tunnettu bugi on se, että välillä arvioinnin jälkeen muokatessa järjestelmä ilmoittaa päälekkäisestä muokkauksesta. --Zache 11. helmikuuta 2012 kello 10.06 (EET)

• Ensiarviointi ei javascriptistä huolimatta antanut näille versioille tasoa 2 (katsastettu): [2] & [3]. --Pxos 10. helmikuuta 2012 kello 22.58 (EET)

Ach, voi olla, että tässä on kyse vaan siitä ettei Tomniella ole javascript-tiedostot päivittyneet. Tuolla oli muitakin, esiemrkiksi Abc10 jonka ensiarvioinnit menevät tasolle 1.--Zache 11. helmikuuta 2012 kello 10.06 (EET)

Ylläpitäjät ja seulojat

Lisäsin ylläpitäjät myös seulojaryhmään, koska sitä kautta ne saavat samat tyyli- ja javascript-tiedostot kuin seulojatkin. Aikaisemmin asia oltiin hoidettu "näytä merkityt versiot" -käyttöliittymä pienoisohjelmalla mutta koska se poistui niin asia hoituu jatkossa noin. --Zache 19. helmikuuta 2012 kello 12.50 (EET)

Väriohjeet listasivuille

Eli jos väsätään ohjeita noille listasivuille niin pitäisi varmaan olla tiedossa mitä ja mihin niitä tarvitsee pistää. Nyrkkisääntönä voidaan tässä pitää, että se mitä voidaan pistää järjestelmäviesteillä on aika rajallista. Kaikilla sivuilla ei ole sopivia järjestelmäviestejä joita tunkata ja ne voivat olla hankalassa paikassa. Jos tekstejä lisäillään javascriptillä niin ne järjestelmällisesti lisätään sivun loppuun jolloin ei haittaa se että ne ilmestyvät vasta sen jälkeen kun sivu on latautunut. (Tms. fiwikissä javascriptit ajetaan vasta sivun latautumisen jälkeen)

Teen tähän listaa alle siitä mitä listoja meillä on (taulukkoa saa täydentää ihan vapaasti):

Listat

Nimi	Järjestelmäviesti	de-wikin järjestelmäviesti
Uudet sivut
Tuoreet muutokset
Tarkkailulista
Käyttäjän muokkaukset
Linkitettyjen sivujen muutokset
Artikkelihistoria	Järjestelmäviesti:Histlegend	de:MediaWiki:Histlegend
Odottavat muutokset

--Zache 20. helmikuuta 2012 kello 10.16 (EET)

Laitan tähän nyt hyvin sekavasti tekstimuodossa selville saamiani värikoodeja, jotka tosiaan voisi kunnolla selittää auki. Tästä voi poimia/korjailla värikarttaa.

• Uudet sivut: Listalla olevat uudet sivut näkyvät värittöminä kaikille muille käyttäjille paitsi muutosten tarkastajille (patroller), jotka näkevät sivulla kaksi väriä: a) keltainen = uusi sivu, jota ei ole merkitty tarkastetuksi tai jotain sinne päin b) väritön = uusi sivu, joka on merkitty tarkastetuksi (patrolled) tai jonka on luonut joku hyvä tyyppi. Tämän lisäksi, mikäli käytössä on Zachen hideUsersButton-pienoisohjelma, listalla on myös vihreää väriä, jolla on merkitty Zachen valitsemat luotettavat käyttäjät seulojat. Vihreä väri tulee ilmeisesti nimenomaan värittömän päälle lisänä.
• Tuoreet muutokset -listalla kaikki on perusasetusten mukaan väritöntä. Listalla näkyy seulojille erikseen, onko sivu [arvioimaton] tai onko siinä [odottavat muutokset]. Mikäli hideUsersButton on käytössä, sivulle tulee lisäksi vihreä, punainen ja sininen väri. Vihreällä on merkitty joko Zachen listalla olevat luotettavat käyttäjät tai seulojat, enpä tiedä. Punaisella korostetaan sellaiset muutokset, jotka ovat tarttuneet väärinkäyttösuodattimeen. Sininen tarkoittaa, että punaisen muutoksen on joku luotettava käyttäjä käynyt kumoamassa tai muuten muokkaamassa vissiin tai ainakin sinne päin. Niille, jotka eivät halua seulontatekstejä, tarjolla on vielä vaaleanbeige väri, joka kertoo arvioimattomat sivut, mutta vihreä väri ei sitten vissiin sovi päällekäin tuon vaaleanbeigen kanssa tai sopii, en tiedä.

En jatka enää pitemmälle, olen tosiaan tämän verran saanut selville itse, mutta tuo värimaailma pitää kyllä kirjoittaa kunnon ohjeeksi, jotta ne eivät jää turhiksi koristeiksi. --Pxos 21. helmikuuta 2012 kello 00.47 (EET)

Päivitän tuon vanhan hideusersbutton-pienoisohjelman jossain välissä samaksi kuin mitä tuo seulojia käyttävä uudempi versio on. Eli jatkossa se värjää ainoastaan seulojia vihreäksi. Sen vihreän/sinisen tarkoitus on kertoa mitä muutoksia ei todennäköisesti tarvitse tarkistaa joten se on ihan ok, että se uudelleenvärjää beigejä rivejä. Kolmas pienoisohjelma muuten joka värjää juttuja on LinkClassifier joka sitten tekeekin sitten Wikipediasta sateenkaareen värisen sen perusteella missä luokissa kohdeartikkelit ovat. Sille kuitenkin on Ohje eikä sen värejä tarvitse minusta avata muualla. --Zache 21. helmikuuta 2012 kello 07.38 (EET)

Seulojaoikeudet botille

Käyttäjä:MerlIwBot on lisännyt interwikin muutamaan kielimallineeseen, jonka takia tarkkailulistani on räjähtänyt, koska niin monella sivulla on odottavia mallinemuutoksia. Voisiko ko. botti saada seulojaoikeudet ? --Tappinen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 11.46 (EEST)

Bottien muokkaukset ovat automaattisesti seulottuja. Mallinemuokkauksista tulee merkintä sen takia, että botti on muokannut sivua jota ei ole vielä silmäilty. Jos näkee tällaisia niin ei muuta kuin käyt ensiarvioimassa mallineen (tämä käy keskivertomallineen kohdalla huomattavasti nopeammin kuin artikkelien silmäily), minkä jälkeen bottimuokkausten ei enää pitäisi aiheuttaa ilmoitusta. Jafeluv (keskustelu) 4. huhtikuuta 2012 kello 12.59 (EEST)

Koekäytöstä vakiovarusteeksi

Merkityt versiot -tekniikan käyttönotosta keskusteltaessa päätettiin, että koekäytön pituus on puoli vuotta (katso täältä ja täältä), jonka loppupuolella toukokuussa pitää, Gopase+f:a lainaten, "järjestää keskustelu seulonnan tuloksista ja päättää seulonnan jatkamisesta. Tällöin voidaan tarvittaessa äänestääkin." Tekniikka tuli käyttöön 30.11.2011 ja siitä käytiin paljon keskustelua aina huhtikuun alkupuolelle saakka, jonka jälkeen ei juurikaan, eli näyttää siltä että käyttöliittymä on saavuttanut melko vakiintuneen tilan. Nyt tätä mielipidetiedustelua täytyisi valmistella, joten laitan ohimennen jotain asioita, mitä varmaan on syytä käydä läpi. --Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Pohdittavaa

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

1. Otetaanko Merkityt versiot (seulonta) pysyvästi käyttöön suomenkielisessä Wikipediassa, vai luovutaanko siitä kokonaan?
2. Jos seulonnasta tehdään pysyvä, onko nykyinen järjestelmä tarpeeksi hyvä, vai pitääkö siihen tehdä vielä suuria muutoksia?
   • Termien suomenkieliset nimet, laatutasot, arviointitasot, käyttäjäryhmät, seulonnan kriteerit, ohjesivut. Hyvä näin vai ei?
   • Laitetaanko seulontatietoja näkymään kaikille lukijoille kuten saksa-wikissä vai jatketaanko piilotusta kuten tähän mennessä?

   (Nykyisiä värikoodeja voi katsoa kirjautumattomana esimerkiksi tältä sivulta)

3. Seulonnan tuloksia: hyödyt ja haitat.

--Pxos (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.51 (EEST)

Ainakin seuraavia teknisiä ratkaistavia asioita on vielä:

1. Yksi iso asia on, että Google hakutuloksissa näkyy yhä arvioimattomien artikkeleiden kohdalla tekstejä "artikkeli on arvioimaton ja tämä viesti näytetään vain seulojille" jne. Tuo haittaa Wikipedia-artikkeleiden löydettävyyttä ja hakukonetulokset ovat yksi pääasiallinen väylä fiwikiin. Tosin ongelma ratkeaa sitten kun artikkelit ovat kertaalleen arvioitu, mutta siihen menee vielä jokunen vuosi.
2. Seulojaoikeuksien jakoa pitäisi saada aktiivisemmaksi. Nyt suurimman osan oikeuksista olen antanut minä ja Pxos. Jotenkin pitäisi saada tilanne sellaiseksi, että muutkin antavat niitä aina sopivan muokkaajan tullessa vastaan. Tätä varten kriteerejä pitäisi ehkä avata ja mahdollisesti tehdä työkalu tai raportti joka listaisi potentiaalisia käyttäjiä joille voisi antaa seulojaoikeudet.
3. Silmäilyn viive kasvaa. Tämä vaatii jotain teknologista parannusta joka keventäisi silmäilyä edelleen. (paremmat diffit, sen että ei erikseen tarvitse tarkistaa onko silmäilyjonossa odottavia artikkeleita)

--Zache (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 16.25 (EEST)

Näkemykseni seulonnasta:

1. Wikipedian luotettavuus (ja laatu) muodostuu kahdesta seikasta: käytettyjen lähteiden laadusta ja lähteistä referaatin tehneen käyttäjän luotettavuudesta. Käyttäjien luotettavuus on ns. hiljaista tietoa, jota ei ole pyritty millään tavalla viestittämään satunnaiselle lukijalle. Käytännössä seulonnassa pyritään vähentämään ei-luotettavien käyttäjien muokkausten näkyvyyttä. (eli jonkun luotettavan muokkaajan pitää seuloa vähemmän luotettavien käyttäjien muokkaukset ennen kuin ne näkyvät artikkeliavaruudessa.
2. Tavallisen "luotettavan" muokkaajan (automaattiseulontaoikeuksilla varustettu) näkökulmasta on ihan sama onko seulonta käytössä vai ei. Omat muokkaukset näkyvät artikkelissa heti ja seulonnan käytöstä ei ole mitään haittaa. Myöskään seulonnalla ei ole luotu mitään ylimääräisiä lisävelvoitteita käyttäjille.
3. "Epäluotettavan" muokkaajan (ei seulontaoikeuksia) näkökulmasta seulonta on perseestä. Omat parannukset eivät näy artikkelissa heti, ja niitä ei välttämättä oteta koskaan käyttöön, vaan kumotaan EDIT: saatetaan kumota seulonnan yhteydessä. Kukaan ei ole ilmeisesti tiedustellut näiden käyttäjien kokemuksia seulonnasta ja sen vaikutuksista.
4. Seulojan näkökulmaa en juuri tunne, koska itse olen seulonut vain muutaman sata artikkelia. Jotain kuitenkin voidaan päätellä siitä, että seulontaviive kasvaa, ja vähemmänkiinnostavien pop- viihde-, hömppä- ja urheiluartikkeleiden viiveet voivat olla joskus sietämättömät +10 tuntia. [4]

Oma mielipide: periaatteessa seulonta on perseestä, koska hiljaisen tiedon kertomisen sijaan (käyttäjien luotettavuusero) jaetaan käyttäjät a- ja b-luokkaan, ja käytännössä estetään b-luokan käyttäjien vapaa kirjoittaminen wikipediaan. Lisäksi uusien aktiivisten muokkaajien pitäisi nimenomaan nousta b-luokasta, mutta seulonnalla on tod näk negatiivinen vaikutus b-luokan käyttäjien aktiivisuuteen. Mun puolesta halukkaat voivat jatkaa seulontaa, mutta seulojien pitää pyrkiä pitämään seulontaviive kohtuullisena (onko tästä jotain parempaa aikasarjaa kuin [5]?). jos seulontaviive joskus tulevaisuudessa nousee liian pitkäksi kannattaa seulonnasta luopua pika-pikaa. Gopase+f (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 16.05 (EEST)

Seulontaviiveestä täytyy nyt vähän oikaista Gopase+f:n väärää käsitystä muutosten näkyvyydestä. Täällä meillä on nimenomaisesti valittu seulonnassa sellaiset näkyvyysasetukset, että kaikki arvioituihin artikkeleihin tehdyt muutokset näytetään kaikille aina heti. Kun vaikkapa IP-osoitteesta tehdään muokkaus arvioituun artikkeliin, siitä syntyy kaksi versioita: ns. uusin versio, joka on arvioimaton ja sitä edeltävä "arvioitu versio", jota käyttöliittymä kutsuu vakaaksi versioksi siitä huolimatta, onko sivu erityisesti vakautettu vai ei.

Kaikki muokkaajat ja muut lukijat näkevät oletusarvoisesti heti tuon uusimman version, eli sitä ei ole mitenkään piilotettu edes minkään nappulan taakse. Vain jos ylläpitäjät ovat jostain syystä erityisesti vakauttaneet jonkun sivun, niin silloin lukijoille näytetään oletusarvoisesti vain arvioitu versio ensin, mutta uusimman version saa aina näkyviin erilliseltä välilehdeltä, ja sivun alussa on myös ohjelaatikko, jossa kerrotaan että muutoksia sivuun on tehty ja millä tavalla uusimman version saa näkyviin. Sitä paitsi jopa vakautuksesta huolimatta kaikki kirjautuneet käyttäjät, vaikka olisivatkin "b-luokan ei-seulojia", näkevät aina uusimman version. Tällaisia erityisesti vakautettuja sivuja on tätä kirjoittaessani 45 kappaletta eli alle promillen kaikista arvioidusta sivuista, joita on nyt yli 47 tuhatta. Seulonta ei siis varsinaisesti juuri näy tavallisille lukijoille toisin kuin saksa-wikissä, jossa on valittu päinvastainen tie (siellä sivusta näkyy vain vakaa versio oletuksena). Seulontaviive ei siis vaikuta muutosten näkyvyyteen ja viiveestä on lähinnä haittaa vain seulojille, joiden työmäärä kasvaa koko ajan.

Perusseulonta eli muutosten arviointi ei minun mielestäni poikkea juuri mitenkään esim. tuoreiden muutosten seurannan yhteydessä tehtävistä kumouksista. Vaikka muokkaus on tehty, ei silloinkaan mikään takaa sitä että se säilyy eli ettei joku sitä kumoa hyvästä tai huonosta syystä. Perusseulonta ei takaa siis laatua yhtään enempää kuin ennenkään. Minä en itse näe mitään erityisen hyvää keinoa tiedustella satunnaisten muokkaajien tai ei-seulojien kokemuksia seulonnasta, ja jolleivat tällaiset vastaa laajasti johonkin erityisesti järjestettyyn mielipidekyselyyn, niin valitettavasti heidän näkemyksiään ei tule esille. Kommentoinnin vähäisyys johtuu luullakseni pääosin tuosta ylläolevasta, eli seulonta ei näy lukijoille ja muokkaajille juuri millään lailla. Jos seulontaviive kasvaa useissa artikkeleissa useiden päivien mittaiseksi, niin ehkä yksi käyttäjä viidestäkymmenestä saattaa kahvihuoneessa kysyä, mikä ihme on "vakaa versio".

--Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 17.52 (EEST)

Suurin ongelma minulle on ollut perinteiseti hyvien wikikäyttäjien asenne, jonka takia lopetin tuoreiden muutosten seulomisen. Aiemmin kuittasin punaisen huutomerkin pois aika huolettomasti, nykyään nimeni jää lokiin joten olen erityisen tarkka, mutta nokkela wikikaveri vittuilee aiheesta. Systeemi toimii tosi hyvin, asenteet eivät. Mielestäni tämä on ainut tapa saada perusvandalismi kuriin. Your choice.--Opa (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 20.22 (EEST)

Harmillista, mutta kyllä niistä muutostentarkistuksistakin jäi lokiin merkintä – nimittäin muutostentarkistuslokiin. –Ejs-80 5. toukokuuta 2012 kello 20.30 (EEST)

Joo epäilin samaa asiaa kun tänään kattelin IP:lläni seulomista odottavia artikkeleita. Eli fi-wikissä näytetään seulomattomat artikkelit oletuksena kaikille käyttäjille. Siltä osin huomioni siis perustuivat vain oletukseen. Gopase+f (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 04.09 (EEST)

Kohtaan 1 sen verran, että tuskin systeemin hylkääminen on enää vaihtoehto. Ensisilmäilyjä on nimittäin tehty massiivinen määrä: viimeksi kun katsoin, silmäiltyjen osuus oli 15% kaikista artikkeleista. Kaikki se työ menisi hukkaan jos MV hylättäisiin. Mitään ongelmia merkityt versiot ei ole aiheuttanut. --ML (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 20.33 (EEST)

Lisäänpä tähän keskusteluun sellaisen huomion, että itse olen jo useita kertoja löytänyt havaitsematta jäänyttä vandalismia merkityt versiot -järjestelmän avulla. Aiemmin artikkeliavaruudessa käytettyä muutostentarkistusjärjestelmää hyödynsi niin harva käyttäjä, että ei-niin-tuoreiden muutosten valvomiseen siitä ei ollut niin paljon apua kuin olisi toivonut. Merkityistä versioista on siis mielestäni apua vandalismin jäljittämisessä, mutta hyöty on suoraan verrannollinen siihen, kuinka moni jaksaa seulontaan osallistua. Joka tapauksessa pidän ihmissilmin tapahtuvaa, järjestelmällistä lähestymistapaa parempana kuin kikkailua vandalismintorjuntabottien (näitä ei meillä ainakaan vielä ole käytössä) ja/tai väärinkäyttösuodatinasetusten kanssa. Jälkimmäisissä kun on suurempi vaara siihen, että rakentavat muokkaukset hylätään. –Ejs-80 5. toukokuuta 2012 kello 20.53 (EEST)

(vastaus ML:n kommenttiin) Viimeisessä mielipidetiedustelussa sovittiin, että Merk.Vers. otetaan testikäyttöön ja että koekäytön päätteeksi järjestetään kysely siitä, miten jatketaan vai eikö jatketa. Kyllä wikidemokratian kannalta myös koko hommasta luopumisen tulee tässäkin nykytilanteessa olla todellinen vaihtoehto vaikka paljon työtä menisikin hukkaan, eli kyllä seulonnasta luopumista tulee voida kannattaa ihan realistisena, toteutettavissa olevana vaihtoehtona jos haluaa. Muuten voi tulla kitkeriä kommentteja tyyliin "vastustan, vaikka tiedän ettei mielipiteelläni ole mitään merkitystä kun kerran koneisto on jo liian pitkälle edennyt ja juna ei enää pysähdy". --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 20.50 (EEST)

Wikipedia ei ole demokratia. En tosin usko, että MV:tä tullaan äänestyksessä hylkäämään jos kyseessä on enemmistöäänestys tai vastaava. --ML (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 11.12 (EEST)

Ei tännekään ole tullut juuri vastustavia kommentteja. Jos niitä ei keskustelun aikana käytännössä tule, niin mielestäni mitään äänestystä ei tarvitsekaan edes järjestää vaan tällöin tosiaan todetaan, että seulonnan jatkamisesta on saavutettu konsensus. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 16.43 (EEST)

Niin ja ainakin nykyisellään MV on lähinnä vandalismintorjunta/muutostenvahtimissysteemi niille, jotka sitä haluavat käyttää. Se ei juurikaan kosketa ulkopuolisia sen enempää kuin jokin muokkaamista helpottava pienoisohjelma. Ei liene tarpeellista äänestyttää koko yhteisöllä sitä, että jotkut haluavat käyttää hyväksi havaitsemaansa muutostenvahtimistyökalua. Toinen asia on, jos halutaan esim. että, että rekisteröitymättömille käyttäjille näkyvät vain seulotut versiot, mikä koskettaa paljon laajempaa muokkaaja- ja lukijakuntaa. --ML (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

Minä en kannata sitä, että vain vakaat versiot näytettäisiin lukijoille. Siitä on juuri Gopase+f:n yllä kuvaamat (yliviivatut) haitat, ja seulontaviive aiheuttaisi saman tilanteen kuin saksa-wikissä, jossa IP-käyttäjien muokkaukset eivät näkyisi artikkeleissa pahimmillaan yli kolmeen viikkoon. Saksa on suuri kieli, ja siellä lienee varaa menettää IP-muokkajien panos, mutta suomi-wikin muokkausmäärät ovat laskussa, ja jos IP-muokkaajat turhautuvat samalla kun muutosten seulontaa edes joskus tekevät noin 100 seulojaa väsyvät, homma menee ihan mahdottomaksi. --Pxos (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 00.02 (EEST)

Zachen kakkoskohtaan seulojaoikeuksista: minulla ei ole aavistustakaan, mitkä ovat automaattiseulojan kriteerit. Käytännössä olen itse jakanut pääosin vain automaattiseulojaoikeuksia, koska a) ne tulivat käyttöön maaliskuun alussa ja b) vain noin 25 - 40 % nykyisistä seulojista tekee yhtään manuaalista arviointia työkalusta huolimatta, jolloin mun mielestäni, vaikka seulojaoikeuksien jakamisen kynnyksen tuleekin olla matala, voi myös ajatella sitä että periaatteessa kaikenlaisia lisätyökaluja pitäisi itse pyytää tarpeen ja aktiivisuuden mukaan, jolloin "automaattisesti annetut oikeudet", kuten esimerksi vanha muutostentarkastusoikeus, voivat jäädä täysin hyödyntämättä. Mulla on myös sellainen käsitys, että tällä hetkellä suurin osa seulojaoikeuksista luotettaville ja aktiivisille käyttäjille on jo saatu jaettua, jolloin uusia oikeuksia annetaan vain yksitellen sitä mukaa kun uudet muokkaajat ehtivät saada sen noin kuukauden ajan tehtyä 100–200 kunnollista muokkausta, joista näkee, että oikealla asialla ollaan. Esimerkkinä nostaisin uudelleen aktivoituneen vanhan ylläpitäjän Linnean, joka varmaan halutessaan pääsisi takaisin jopa ylläpitäjäksi, mutta hän saattaa kenties olla ihan tyytyväinen pelkkiin automaattiseulojaoikeuksiin, jolloin mitään "pakkotyötä" ei vahingossakaan tule :) --Pxos (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

Olen ollut tyytyväinen merkittyihin versioihin. Se on tervetullut apu vandalismintorjuntaan. Yksi kehittämistä kaipaava kohta on systeemin kehittäminen automaattiseulojan ja seulojan oikeuksien jakamiseksi. Automaattiseulojan oikeudet pitäisi napsahtaa puoliautomaattisesti kaikille asiallisille käyttäjille, jotka eivät sotke, vandalisoi tai pelleile. Ne pitäisi voida myös menettää, jos vandalisoi. Seulojan oikeudet taas ovat suurin piirtein rinnasteisia palauttajan oikeuksille joten niitä voisi jakaa suurin piirtein samoin perustein kuin palauttajan oikeuksia jaeltiin vuonna 2011. Seulojan oikeudetkin pitää voida menettää jos käyttää seulontatyökalua muokkaussotimiseen tai vandalismiin. Tässä kehittämistä. --Alcedoatthis 6. toukokuuta 2012 kello 01.38 (EEST)

Suomensin saksasta parhaani mukaan heikäläisten kriteerit automaattiseulojan oikeuksista tälle sivulle. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 02.30 (EEST)

Mielestäni noihin Alcén esittämiin kriteereihin tulee lisätä myös tekijänoikeusasiat. Vaikka käyttäjä olisi muutoin asiallinen, mutta jos häntä on toistuvasti jouduttu huomauttamaan tekijänoikeuksia loukkaavan sisällön lisäämisestä (teksti tai esimerkiksi puutteelliset tiedot lisätyissä kuvissa), niin automaattiseulojan tai seulojan oikeuksia ei silloin pitäisi myöntää. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 15.53 (EEST)

Kiits uudesta lempinimestä. : ) Tuota, saksalaisten automaattiseulojakriteerit vaikuttavat suurin piirtein oikeilta. Noin 100-200 asiallista artikkelimuokkausta riittäisi mulle, en vain jaksaisi käyttää aikaa sen vahtimiseen, koska määrä tulee uusilla käyttäjillä täyteen. Automatiikka olisi hyvä juttu tähän jos se saadaan toimimaan. Oikeuksien myöntö- ja poistokriteerit on sellainen yksityiskohta jota voidaan säätää myöhemminkin. --Alcedoatthis 7. toukokuuta 2012 kello 16.01 (EEST)

Puoliautomatiikka olisi paras: ohjelmisto tarkkailee kriteereiden täyttymistä ja ilmoittaa sitä ihmiselle, joka sitten katselee muokkauksia ja käyttäjän keskustelusivun sisältöä ja päättää oikeuksien myöntämisestä. Jos homma olisi täysin automaattista, niin sitten tulisi ikäviä tilanteita kun koneen antamia oikeuksia pitäisi kuitenkin joiltain tunnuksilta poistaa jälkikäteen. Täällä on joitakuita useita satoja tai yli tuhat muokkausta tehneitä käyttäjätunnuksia, joiden uudet muokkaukset on kuitenkin hyvä pitää edelleen seulonnan piirissä varmuuden vuoksi. Toisaalta saksalainen automaatti ei myönnä oikeuksia käyttäjille, jotka ovat monta vuotta sitten olleet uusina käyttäjinä yhden päivän estettyinä muokkaussodan vuoksi, vaikka asialla ei ole enää mitään merkitystä. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 16.22 (EEST)

Sellainen kuriositeetti tähän vielä, että kun Merkityt versiot on tullut käyttöön, niin kukaan ei ole enää hakenut palauttajan oikeuksia erikseen tämän vuoden puolella siitä huolimatta, että seulojan oikeuksiin ei kuulu palautustyökalu. Mielenkiintoista. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 16.39 (EEST)

Mitäs jos todetaan, että seulonta otetaan käyttöön toistaiseksi nykyisillä periaatteilla. Jos perusperiaatteita muutetaan merkittävästi (mitä artikkeliversiota näytetään kenellekin ja mitä seulotaan / seulonta tuottaa lisävelvollisuuksia) järjestetään uusi keskustelu. Gopase+f (keskustelu) 10. toukokuuta 2012 kello 08.00 (EEST)

Sopii minulle ainakin, mielestäni seulonta on tähän mennessä toiminut aika mukavasti.--Tanár 10. toukokuuta 2012 kello 19.03 (EEST)

Koska Gopase+f:n yllä esittämää ehdotusta on kannatettu (Tanár) eikä kukaan ole vastustanut sitä kahden viikon aikana esittämisestä, todetaan konsensus ehdotuksen mukaisena saavutetuksi. Seulonta on siis otettu suomenkielessä Wikipediassa toistaiseksi käyttöön nykyisillä periaatteilla, joilla tarkoitetaan seulonnan ja sivujen arvioinnin ohjeita ja käytännön toimintaa toukokuussa 2012. Jos periaatteita muutetaan merkittävästi, järjestetään uusi keskustelu. --Pxos (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 16.48 (EEST)

Muutostentarkastamisharavasta

Samalla voisi päättää, mitä muutosten tarkastamiselle tehdään. Keskustelun siitä voisi käydä sen kapineen omalla keskustelusivulla, koska kyseessä on kuitenkin seulontaan liittymätön asia. --Pxos (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 21.03 (EEST)

Käännöksestä

Tällä hetkellä tarkastamista odottavia muutoksia odotetaan seuraavilla linkeillä:

• 1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia. (artikkelisivulla oleva laatikko)
• [odottavat muutokset] (tuoreet muutokset)
• [odottaa arviointia] (Artikkelin historiasivu)
• [odottavat muutokset] (tarkkailulista)
• (arvioi) (Sivut joissa on arviointiodottavia muutoksia)

Nämä tekstit voitaisiin yhtenäistää vaikka siten, että kaikissa lukisi "odottaa arviointia" (artikkeliboksin teksti voisi ollaa nykyisellään). --Zache (keskustelu) 8. toukokuuta 2012 kello 22.41 (EEST)

Näytä diffeinä -pienoisohjelma

Liittyen siihen, että seulontaa pitäisi saada vaivattomammaksi, niin muutin wiked-diff pienoisohjelmaa sen verran, että nyt se lisää muutosten arviointisivuille automaattisesti wikeddiff-vertailun josta on helpompi vilkaista mikä artikkelissa on todellisuudessa muuttunut. Ominaisuuden saa käyttöön valitsemalla päälle pienoisohjelmista kohdan Lisää muokkaushistorioiden yhteyteen ”näytä diffeinä” -painike, ( Asetukset → Pienoisohjelmat → Käyttöliittymä → Lisää muokkaushistorioiden yhteyteen ”näytä diffeinä” -painike, ... ) Jos lisäys tuntuu toimivalta niin sen voisi lisätä vakio-ominaisuudeksi seulojille. --Zache (keskustelu) 10. toukokuuta 2012 kello 07.10 (EEST)

Pienoisohjelma on kätevä. Kuitenkin mielestäni käyttäjille pitäisi aina jättää valinnanvaraa erilaisten toimintojen käytössä eli ennemmin kuin vakio-ominaisuudeksi tuon voisi laittaa ohjesivulle, jotta halukkaat saavat sen käyttöön. Näin kukin voi rakentaa itselleen sopivimman seulontakäyttöliittymän. --Pxos-test1 (keskustelu) 10. toukokuuta 2012 kello 14.06 (EEST)

Seulonta-ajasta

Tein (testitunnuksellani Pxos-test1) kokeen, jossa arvioin 24 odottavaa muutosta putkeen. Tämä vei minulta aikaa noin 40 minuuttia, kun korjailin muutoksia samalla ja hieman tarkistin lähteitä. Jos oletetaan, että yhden odottavan muutoksen arviointi vie ajatuksella seulottuna ja tarvittaessa korjattuna työaikaa noin minuutin, niin mikäli koko artikkeliavaruus olisi ensiarvioitu, vuorokaudessa tulevien noin 750 muutoksen arviointi veisi aikaa yhteensä noin 750 "wikipedistityöminuuttia" eli noin 12,5 tuntia. Ahkeria odottavien muutosten seulojia täällä on noin 40–50 käyttäjää, joten seulonta veisi heidän aikaansa keskimäärin 15–20 minuuttia joka päivä, ja tämä aika on pois artikkelien muokkaamisesta ja muusta mukavammasta. Melko paljon. --Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 00.39 (EEST)

Mitäs asioita tuossa voisi nopeuttaa? Arviointimääristä niin koulujen tiukemmalla bännimisellä kumousten määrä tippuu nykytilanteesta 25-50:llä päivässä (jolloin niitä ei tarvitse euloa). Tuo perustuu siihen mikä kumousten määrä oli silloin kun pidin tiukempaa linjaa oppilaitosbänneissä. Nyt estot ovat taas pikkuhiljaa rauenneet ja kumousten määrä on kasvanee siihen saakka että kesälomat alkaa. Seuloja- ja automaattiseuloja oikeuksia lisäämällä saataisiin arvioilta 50-100 tarkistettavaa muokkausta per päivä pois. Talvella kun jaoin noita seulojaoikeuksia ja lisäsin suurin piirtein kaikille sopiville niin noin 70% muokkauksista tuli automaattisesti seulotuiksi, nyt luku on tällä hetkellä 64% kun kirjoittelijat vaihtelevat ja muokkaamaan on tullut sellaisia käyttäjiä jotka eivät ole seulojaryhmässä. --Zache (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 08.35 (EEST)

Kuinka paljon tällä hetkellä kumotaan uusista muokkauksista? Gopase+f (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 10.12 (EEST)

Artikkelimuokkauksista noin 4% eli noin 70kpl päivässä. Vuosi sitten kumousten määrä oli pahimmillaan kaksinkertainen. --Zache (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 12.24 (EEST)

Nopeuttamisesta. Jaa-a, seulonnan nopeus riippuu tietenkin paljon seulojasta. On nopeita seulojia, jotka kriteereiden mukaisesti merkitsevät muutokset silmäillyksi jos ne eivät ole vastoin ohjeita, ja sitten hitaampia, jotka jäävät miettimään yksittäistä muokkausta kauan ja hartaasti (itse olen molempia, riippuen vähän mielentilasta ja väistämättä artikkelin aiheesta, tätä ei voine välttää). Jos yleisesti hyväksytään, että seulonnan tarkoituksena ei ole eikä voi olla juuri muu kuin ilmiselvän sotkemisen torjuminen, niin silloin seulonta on nopeaa toimintaa ja silloin kaikille seulojille myönnetään automaattisesti synninpäästö, vaikka seulan läpi menisikin lähteettömyyksiä ja kirjoitusvirheellistä mutu-tietoa. Muuta mahdollisuutta ei taida olla, jos tavoitteena on kaikkien artikkelien saaminen seulonnan piiriin ja niiden muutosten seuranta.

Wikipediaan kuitenkin voivat tehdä muokkauksia miljoonat suomea osaavat ihmiset ja muutama muukin, joten ei mitenkään voi olettaa tai velvoittaa muutaman sadan seulojan kykenevän tai jaksavan jäädä korjailemaan muutoksia, jotka ovat teknisesti tai sisällöllisesti heikkoja. Täytyy vain kylmästi todeta, että seulonnassa määrä korvaa laadun, koska nopeakin ihmisten tekemä seulonta tehdasmaisesti parantaa kuitenkin kokonaisuudessaan artikkelien laatua suuressa mittakaavassa. En-wikissä käydään taas paraikaa keskustelua heidän Pending Changes -laitteiston uudesta käyttöönotosta, mutta kuten ennenkin, kommentteja on niin paljon, ettei tiedä mistä päästä aloittaisi niiden lukemisen vai aloittaisiko ollenkaan.

--Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 23.13 (EEST)

Eniten mietin tässä niitä asioita joihin pystytään helposti vaikuttamaan. Esimerkiksi nyt seulontaworkflow on seuraava

1. Tuoreet muutokset sivu, josta käydään erikseen tarkistamassa onko katsottavia artikkeleita 1 klikkaus "odottavat muutokset" -linkkiin
2. Odottavat muutokset sivu (lista katsottavista artikkeleista), 1 klikkaus "arvioi" -linkkiin
3. Artikkelin arviointisivu. 1 klikkaus hyväksymiseen / hylkäämiseen. 1 klikkaus palatakseen odottavat muutokset -listalle. yhteensä 2 klikkausta.

Käytännössä yhden yksittäisen artikkelin arvioimiseen odottavat muutokset listalta vaatii neljä klikkausta ja sen, että käy erikseen tarkastamassa onko odottavia muutoksia. Sinänsä koko homman pystyisi supistamaan indikaattoriin joka näkyisi ilman että sitä pitää erikseen käydä tarkistamassa ja jota klikkaamalla saisi näkyviin pisimpään tarkistamattomana oleen muutoksen jolloin koko tuo tarkistamisen ja neljän klikkauksen rumba supistuisi kahteen klikkaukseen. (tarkistettavan muutoksen näkeminen ja hyväksyminen) --Zache (keskustelu) 12. toukokuuta 2012 kello 08.14 (EEST)

Lisäsin nyt järjestelmäviesti:group-editor.js (diff) ominaisuuden jossa arviointisivuille tulee oikeaan reunaan linkki "arvioi vanhin" josta pääsee suoraan vanhimpaan odottavaan muutokseen. Toinen muutos on, että mikäli on kulunut 12 tuntia siitä, kun odottavia muutoksia on ollut käyttäjän selatessa 0 ja odottavia muutoksia on yli 5, niin vasemman reunan "Tuoreet muutokset" -linkin alle tulee linkki "Tarkista muutos (odottavien muutosten määrä)" jota klikaamalla pääsee suoraan vanhimpaan odottavaan muutokseen. Idea tuossa on nyt se, että se hajauttaisi tarkistamista useammalle eri käyttäjälle.

Tätä jälkimmäistä ominaisuutta voisi periaatteessa varioida myös siten, että se olisi opt-in ominaisuus niille ketkä haluaa tarkistaa muutoksia ja se näkyisi aina jos odottavia muutoksia on jonossa. --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 05.38 (EEST)

Lisätään vielä, että nyt pienoisohjelmissa testattavien alla on pienoisohjelma joka "Lisää arviointisivulle listan muokkauksista jos arvioitavia muokkauksia on useampia.". --Zache (keskustelu) 23. toukokuuta 2012 kello 14.31 (EEST)

Unkari-wiki

Unkarinkielinen wikipedia voisi olla erinomainen tiedonlähde ja tulevaisuudenkuva seulonnasta, koska se on hyvin samankaltainen kuin fi-wiki. Siellä on noin 216 000 artikkelia, 12 miljoonaa muokkausta ja noin 2000 aktiivikäyttäjää, mikä on melkein sama kuin täällä. Tosin siellä on seulojien ja "luotettavien käyttäjien" lukumäärä täsmälleen käänteinen meihin verrattuna: seulojia 105 (meillä 495) ja luotettavia käyttäjiä 553 (meillä automaattiseulojia 98). Seulonnan tilastoista näkee, että siellä on nyt noin 2 900 odottavaa muutosta, joiden keskimääräinen viive on 16 päivää ja pisin viive 41 päivää. Siellä on valittu saksa-wikin malliin lukijoille ensin näytettäväksi vain vakaa versio, joten pahimmillaan arviointia odottavat muutokset eivät yli kuukauteen näy artikkelissa suoraan, jolloin seulontaviiveestä on todellista haittaa tai ainakin harmia. Merkityt versiot -tekniikka on ollut siellä käytössä kolme ja puoli vuotta, joten kokemusta on kertynyt. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä siellä ajatellaan seulonnasta ja miten siellä suhtaudutaan kohtuuttoman pitkiin seulontaviiveisiin.

Minulla on kyllä sellainen tunne omien vähäisten saksa-wikistä saamieni tuntemuksien perusteella, että on erittäin turhauttavaa, kun hyvässä tahdossa tehty tärkeä korjaus artikkeliin jää viikkokausiksi odottamaan arviointia. Olen myös siinä uskossa, että tavallinen Wikipedian lukija ei ryhdy välilehtiä juuri klikkailemaan, vaan lukee juuri sitä versiota, jonka hän saa ensimmäiseksi näkyviin, ja jos karkeasti ottaen IP-muokkauksista 80–90 % on hyviä ja vain 10–20 % huonoja, niin vakaiden versioiden oletusnäkymällä saadaan aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Meidän tapa näyttää heti kaikki on mielestäni hyvä juttu, eikä ole syytä muuttaa näkyvyysasetuksia saksalaiseen tyyliin.

--Pxos (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 15.59 (EEST)

Seulontamiete

(Siirretty käyttäjä Zachen keskustelusivulta muillekin tiedoksi)

Ihmettelin Sofi Oksanen artikkelissa havaitsemaani ilmiötä: Arviointia odottavien listalla lukee [Laadukas], ja artikkelin arviointilokissa pari bottia oli vaihdellut hassusti statusta 10.2 ja 23.2 "Tila: Hyvin lähteistetty" ja "Paikkansapitävyys: Laatu arvioitu". Ihan irrallinen ihmettely/huomio. --Opa (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 22.24 (EEST)

Arviointitason "hyvin lähteistetty" nimenä ja tekstinä oli "laatu arvioitu" kolmen päivän ajan 10.2.–12.2.2012. Lisätietoja koekäytön aikana monesti muuttuneista termeistä löytyy tästä osiosta. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 22.42 (EEST) Lisäys: botti arvioi siis tekemänsä muutoksen korkeimmalle laatutasolle, mutta koska sen nimi oli tuolloin erilainen, lokiin kirjautui pysyvästi tuo epäonnistunut laatutason nimitys. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 22.44 (EEST)

Kiits vastauksesta. Ehdinkin jo myös pähkäillä, että mistä tuo outous johtui. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 22.56 (EEST)

Kiitos, entäpä tuo uusin (Arviointia odottavien listalla lukee [Laadukas]), juontaa varmaan samasta. --Opa (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 23.13 (EEST)

Se on ollut aina. Kun artikkelin joku versio on yhden kerran arvioitu "hyvin lähteistetyksi" ja sen jälkeen 100 kertaa vain silmäillyksi, järjestelmän mielestä artikkeli merkitään odottavien muutosten listalla laadukkaaksi, kun se on jossain historiansa vaiheessa ollut laadukas. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkoituksena olisi verrata artikkelin nykytilaa aiempaan laadukkaaseen versioon ja parhaassa tapauksessa merkitä se uudestaan laadukkaaksi. Käytännössä tätä ei tapahdu vissiin juuri lainkaan. Huomaat asian kun valitset sivulla valikosta "vakaa"-tason sijasta tason "laadukas" tai "katsottu". Sinne kertyy artikkeleja koko ajan lisää, ja näistä listoista ei ole kuin marginaalista hyötyä, jos sitäkään. --Pxos (keskustelu) 28. toukokuuta 2012 kello 23.26 (EEST)

Höh, eipä ole aiemmin juolahtanut mieleenkään, että näissä merkityissä versioissa on tuollainenkin ominaisuus – tein nyt sen kautta kokeeksi tason uudelleenarvioinnin artikkeliin Ultrabook. Varmaankaan kovin monella seulojalla ei ole tietoa kyseisestä piirteestä. (Sivuhuomio: tämän keskustelun voisi ehkä siirtää kokonaisuudessaan kahvihuoneeseen tai merkityt versiot -keskustelusivulle, jotta useampi käyttäjä voisi siitä hyötyä). –Ejs-80 29. toukokuuta 2012 kello 09.09 (EEST)

Artikkelien ensiarvioinnit

Hmm, kävin vähän noita arvioimattomia artikkeleita läpi ja tein niistä pari esimerkkilistaa. ( 1 ja 2 ) Noissa listoissa on sellaisia artikkeleita joiden tuoreinta versiota ovat muokanneet Wikitrustin mukaan käytännössä pelkästään seulojat. Tarkalleen sarakkeet ovat artikkelin nimi, artikkelia muokanneiden seulojien määrä, muiden käyttäjien määrä ja seulojien ja muiden suhde. Botteja ei ole huomioitu listassa. Yhteensä noiden listojen artikkeleiden kaltaisia artikkeleita oli noin 100000.

Noh, vaikka noiden läpikäyminen vaikka Wikitrustia joka näyttää kuka on minkäkin kohdan kirjoittanut hyödyntäen on aika nopeaa (Wikitrust löytyy pienoisohjelmien alta omista asetuksista), niin en oikeastaan usko että 100000 artikkelia saadaan käsin käytyä läpi yhtään sen nopeammin kuin mitä nyt artikkeleita käytään läpi ja ehdottaisin, että selvimpiä tapauksia merkittäisiin silmäillyksi automaattisesti. Esimerkiksi vaikka vuosiartikkelit joita on muokannut ainoastaan seulojat jne. --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 11.43 (EEST)

Mielenkiintoinen ajatus. Itse pyrin merkitsemään arvioiduiksi kaikki tarkkailulistallani (osittain myös tuoreet muutokset) olevat muokatut artikkelit, mutta mielessäni kävi jo, että suuri osa jää arviointia vaille, koska niitä ei (enää) muokata. Itse hyväksyisin kyllä automaattisen arvioinnin, jos vain kaikki muokkaajat ovat olleet seulojia - silloin voitaneen olettaa artikkelin olevan silmäilty ja tilan voisi antaan automaattisesti. Saisikohan jotenkin selville, miten paljon tällaisia artikkeleita on?--Nedergard (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 12.13 (EEST)

Sellaisia silmäilemättömiä artikkeleita joita ovat muokanneet pelkästään nykyiset seulojat, automaattiseulojat tai botit on noin 20000. Noita sinänsä voi olla paljon enemmänkin, mutta tuollainen luku tuli heittämällä. Toinen seikka mikä vaikuttaa lukuihin on, että seulojina on pääosin sellaisia käyttäjiä jotka ovat aktiivisia tällä hetkellä eli seuloja ryhmästä puuttuu runsaasti joskus aikaisemmin paljon muokanneita käyttäjiä jotka vain ovat passiivisia nykyään. --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 15.17 (EEST)

Olisiko mahdollista lisätä artikkelin muokkausta tallennettaessa lisätä samalla artikkelille ensiarvio? Siinä samalla kun tulee monesti käytyä artikkeli läpi mutta ei ehkä enää muista tallennuksen jälkeen lisätä arviota. Lisäksi olen miettinyt, että eikö kaikki artikkelit voitaisi vaan ilmoittaa silmäillyksi, jolloin niihin tulevien uusien muokkausten valvominen olisi helpompaa? Tällöin artikkelit nostettaisiin kunnossa olevaksi kun joku oikeasti käy sen artikkelin läpi. Myös seulontatalkoot voisivat olla hyvät. Nyt lähteistyksiä tehdessä on tullut samalla lisättyä noita ensiarviointeja.

Kaipaisin muuten ehkä selvennystä vielä silmäillyn ja kunnossa olevien arviointien erolle. Tai siis kyllä se nyt on minulle selkeä, mutta aluksi ei ollut artikkelinäkymässä. Pystyisikö siihen lisäämään jotain ohjeistusta vielä? linnea (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 13.28 (EEST)

Tuota kaikkien artikkelien merkkaamista silmäillyksi on ehdotettu, mutta se ei saanut ainakaan silloin kannatusta. Tuosta saisiko ensiarvioinnin tehtyä muokkaamisen yhteydessä, niin luulen että se on javascriptillä toteutettuna hankalaa eli muutos pitäisi tehdä itse lisäosaan. (eli ei voida helposti itse tehdä muutosta)--Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 14.19 (EEST)

Wikisourcessa on tälläinen systeemi: [6] mutta en tiedä onko tuo toteutettu tällä samalla systeemillä vai jollain ihan muulla. linnea (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 14.35 (EEST)

Tuollainen huomio tuli mieleen, että ensiarvioin voi tehdä muokkaamisen yhteydessä. (Hyväksy tämä arvioimaton sivu -ruksi) Ainoa vain, että sillä saanee artikkelin ainoastaan silmäillyksi. --Zache (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 16.11 (EEST)

Koska jo nyt uudet artikkelit, joita muokkaavat vain seulojat, merkitään silmäillyiksi, kannatan ajatusta sellaisten aiemmin luotujen artikkelien merkitsemisestä automaattisesti silmäillyiksi, joita ovat muokanneet vain seulojat (ja botit); ei tarvitse mielestäni rajoittua vuosiartikkeleihin. –Ejs-80 2. heinäkuuta 2012 kello 13.40 (EEST)

Botti on pyörähtänyt nyt kertaalleen läpi merkiten ne artikkelit joita ovat muokanneet pelkästään seulojat tai botit. --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 04.06 (EEST)

Jes! Mikäs meillä on nyt artikkelien määrä kussakin seulontaluokassa? Iivarius (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 05.56 (EEST)

Jakaumasta en tiedä, mutta yhteensä vähintään silmäillyksi merkittyjä artikkeleita on reilut 80000. --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 11.58 (EEST)

Odottavat muutokset

Olen tässä yrittänyt pähkäillä miten noita odottavia muutoksien seurantaa voisi parantaa. Nykyinen tilannehan on se, että reaaliaikaisesti niitä seuraa aika pieni osa käyttäjistä. Toinen ominaisuus on, että odottavat muutokset listalle kasaantuu aika nopeasti urheilu- ja viihdepainotteisia artikkeleita. Esimerkiksi Salattuja elämiä ja siihen liittyviä artikkeleita muokataan päivittäin. Toinen vastaava artikkeliryhmä on urheilutulokset ja kokoonpanot. Tyypillistä näille muokkauksille on, että niitä tekevät sisäänkirjautumattomat käyttäjät.

Tuo aiheuttaa sen, että jos jotakuta ei satu nappaamaan urheilu- tai viihde niin he saavat aika vähän irti ainakin tuosta sivupalkin tarkista muutos -linkistä eivätkä he todennäköisesti käytä sitä. Tilannetta pystyisi parantamaan ainakin siten, että saataisiin houkuteltua ip-muokkaajia muokkaamaan käyttäjätunnuksella. (Miten, en tiedä. Joukuttelevampi viesti muokkauslaatikon yhteyteydessä voisi toimia) Toinen tapa voisi olla, että rajattaisiin toistuvasti muuttuvat artikkelit pois kaikkien käyttäjien "tarkista muutos" -ilmoituksia tai tehtäisiin yleisiä aihepiirien mukaisia rajauksia. Ne käyttäjät puolestaan jotka ovat kiinnostuneet seuraamaan tuoreita muutoksia voisivat opt-in tyyppisesti valita näkyville kaikista artikkeleista tulevat ilmoitukset. Sinänsähän noiden muutosten tarkastuksen ei tarvitse olla täysin realiaikaista ja se riittää että ne tulisivat tarkistetuiksi esimerkiksi vuorokaudessa eikä tarkistajat koe hommaa pakkopullana.

Kolmas idea joka on pyörinyt mielessä on, että periaatteessa artikkelien muutoksia pystyy seuraamaan siten, että merkitsee artikkelin tarkkailulistalleen ja käy täppäämässä asetuksien käyttäjätiedot-kohdasta päälle kohdan Lähetä sähköpostiviesti tarkkailtujen sivujen muutoksista. Tästä on tietysti suomenkielisessä Wikipediassa hyötyä vain silloin jos tarkkailulistalla ei ole kovinkaan montaa usein muuttuvaa artikkelia, mutta tuolla ominaisuudella myös ne käyttäjät jotka eivät ole Wikipedian aktiivikäyttäjiä pystyisivät valitsemaan jonkun tietyn/tietyt artikkelin jonka muutoksia he seuraavat.

Case esimerkki siitä mihin tätä voisi hyödyntää voisi olla se, että yritetään houkutella artikkeleja ylläpitämään sellaisia henkilöitä jotka tietävät aiheesta jotain. Esimerkiksi suomalaisia manga-aktiiveja voitaisiin yrittää saada seuraamaan ja ylläpitämään esim. Tuuli Hypénin Nanna-artikkelia. jne. (Iivarius: onko tämä ihan kuollut idea?) --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 11.58 (EEST)

"Toinen tapa" eli aihepiirien mukaiset rajaukset tärppäisi ainakin minulle parhaiten. Lisäksi minua kiinnostaisi jonon pituus, mielumin jako alle 10 ja tarkka luku ylöspäin kuin nykyinen 1-10 ja 10+. Alle 10 ei ole ongelma mutta esimerkiksi 50 on jo ongelma ja apuani kaivataan. Nykyinen räväkkä varoitus tarkkailulistalla olevasta muutoksesta on aiheuttanut sen, että poistan artikkelin tarkastuksen jälkeen tarkkailulistaltani, ellei artikkeli ole oikeasti minua kiinnostava. Vasemman reunan menuun ilmestyvä menukohta on huomattavasti mukavampi. Opa (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 12.47 (EEST)

Otetaan tarkkailulistalta pois se huuto, että huomiotasi kaivataan. Tuohon vasemmalla olevaan menuun kaipaisin myös linkkiä siihen listaan missä ovat odottavat artikkelit. Olisi ehkä myös kiva nähdä että onko niitä artikkeleita jonossa 11 vai 50. Olen miettinyt tuota samaa, että jotenkin olisi kiva saada edes jotenkin luokiteltua artikkelit. Noista urheilumuutoksista kun ei osaa sanoa mitään. Saisiko näitä luokiteltua vaikka tynkämallineen perusteella? Ne joissa ei ole tynkää, voisivat olla vaan luokittelemattomia. Tämä luokittelisi edes osan artikkeleista summittain joihinkin ryhmiin. Toisaalta olen ajatellut, että eihän tässä tarvitse tietää onko muutos oikein vai ei, kunhan se ei ole suoranaista vandaalismia. Ja eihän se haittaa jos muutokset seisovat pitempäänkin, kun suurin osa sivuista näyttää oletuksena sen uusimman version eikä vakaata versiota. linnea (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 18.24 (EEST)

Muutin tuon tarkista-muutos jutun sellaiseksi, että se näyttää 50-saakka odottavien muutosten määrän. Tuo tarkkailulistaboksi on minusta ihan hyödyllinen, mutta poistin siitä kokeeksi sen "huomiotasi kaivataan" -tekstin. Mikäli laatikko vielä häiritsee niin boksin saa helposti kokonaankin pois. --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 22.06 (EEST)

En näe enää ollenkaan tuota tarkista-muutos linkkiä vasemmalla, vaikka niitä tarkistamattomia muokkauksia listalla onkin. Tietolähde 15. heinäkuuta 2012 kello 22.33 (EEST)

Talteen idea toisaalta. Ip-käyttäjiä voisi houkutella rekisteröitymään kertomalla muokkausboksin yhteydessä, että sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat tilata ilmoituksen artikkeliin tapahtuvista muutoksista. --Zache (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 22.24 (EEST)

Yes. Juuri näin, porkkanoita, porkkanoita. Opa (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 22.26 (EEST)

Lisäksi: Ainut syy miksen rekisteröidy jonnekkin on pelko s-postiosoitteen/käyttäytymisen seurannan leviämisestä jokapaikkaan. Hyvät perustelut tietosuojalle auttaisi ehkä ainakin mulle. --Opa (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 22.31 (EEST)

Sähköpostiosotettahan ei tarvitse antaa, olisiko tämäkin hyvä mainita? Ja ehkä voisi mainta, että valitse nimimerkki josta sinua ei voi tunnistaa, jos et halua muokkaustesi olevan tunnistettavia. linnea (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 23.09 (EEST)

Okei, nyt pienoisohjelmissa on valinnat joilla voi säätää mitä muokkauksia "tarkista muutos" -linkistä arvotaan. Niille ketkä ovat tarkkoja yksityisyydestään, niin artikkeleiden luokittelu "viihde", "urheilu" jne kategorioihin tapahtuu minun tunnukseni alla Kapsilla ja käytettäessä tuota pystyn halutessani näkemään ne tiedot joita pienoisohjelmaa käyttävän käyttäjän selain palvelimelle lähettää (ip, selaimen tyyppi jne..).

Luokitus tapahtuu sen pohjalta missä luokassa artikkeli sattuu olemaan ja luokat ovat ryhmitelty avainsanoihin catscan2-hakujen perusteella. Yksi ryhmä vastaa tällä hetkellä aina yhtä catscan2 hakua. (esim) ja noita on helppo lisätä, eikä suurenkaan määrän pitäisi tuottaa nopeusongelmia. Eli jos joku haluaa jonkun oman ryhmän niin sen voi tehdä siten, että tekee sopivan catscan-haun valmiiksi ja linkittää sen vaikka tähän keskusteluun. .--Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.46 (EEST)

Lisäsin tuonne nyt kokeeksi vielä ryhmän "Biologia" joka hyvin laveasti kattaa biologian alaluokat sekä arvioidut artikkelit, joka kattaa SA/HA/LA-artikkelit. Jaottelua käytetään siis siten, että ensin täpätään pienoisohjelmista käyttöön yksi tai useampia Näytä tarkista muutos -linkissä X-aiheisia artikkeleita. -kohta jonka jälkeen tarkista muutos -linkit rajautuvat valittuihin aiheisiin. Jollei mitään kohtaa ole valittuna, niin silloin tarjotaan tarkistettavaksi kaikkia jonossa olevia artikkeleita. Ryhmät ovat osin päällekäisiä, eli esimerkiksi pelejä löytyy sekä urheilusta, että viihteestä. --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.02 (EEST)

Pystyisikö siihen listaan lisämään vielä väliotsikot? Itselle kelpaa kaikki aiheet kyllä, mutta joinain päivinä on kivempi napsia vaan tiettyjä ja jättää toiset väliin. Ja edelleen kaipaisin sitä linkkiä listaan tuohon sivuun. Pystyisikö sen lisäämään vaan itselle jotenkin? - linnea (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 17.11 (EEST)

No nyt siellä on pienoisohjelmissa kohta jolla saa linkin tuohon vasemmanreunan valikkoon. Tuota listaa pitää hieman miettiä. -Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 23.32 (EEST)

Lisäsin nyt tuohon samaan pienoisohjelmaan myös listan ryhmittelyn. ---Zache (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 15.36 (EEST)

Nyt se on aivan mahtava, kiitos! Kiitos! Näkee nopsasti mihinkä aiheeseen artikkeli suurinpiirtein liittyyy ja voi napsia kiinnostavimmat ensin päältä. :) - linnea (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Saisiko tuon 50:een ulottuvan numeron toimimaan myös tuoreet muutokset -sivulla? --Tiiliskivi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.23 (EEST)

Muutettu --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.30 (EEST)

Tuli mieleen, että sellaiset ryhmät kun mallineet ja elävät henkilöt voisi vielä eriyttää. Elävien henkilöiden artikkeleita kun pitäisi tarkkailla valppaamin, ettei sinne tule mitään loukkaavaa. - linnea (keskustelu) 24. heinäkuuta 2012 kello 15.38 (EEST)

Värikoodeista

Tuo silmäillyn version vaaleansininen ja laadukkaan version vaaleanvihreä eivät oikein erotu valkoisesta taustasta, ainakaan kaikilla näytöillä. Puutteellisen version oranssi on kyllä tarpeeksi näkyvää. Olisiko mahdollista muuttaa värikoodeja näkyvämpään suuntaan haittaamatta luettavuutta? --Tiiliskivi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 19.27 (EEST)

Onko nyt parempi vai menikö jo liikaa väriä? --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.09 (EEST)

Minun mielestäni paljon parempi, mutta ehkä ihan hitusen liian vahvat. Hiukan voisi laimentaa. T0nza 16. heinäkuuta 2012 kello 20.11 (EEST)

Säädin lisää. --Zache (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 20.27 (EEST)

Joo nyt on hyvännäköset T0nza 16. heinäkuuta 2012 kello 20.31 (EEST)

Hyvältä näyttää! --Tiiliskivi (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Värien paljous häiritsi Abc10:ä niin laimensin niitä edelleen. Tai no lisäsin mahdollisuuden poistaa väritykset pienoisohjelmalla. --Zache (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 08.09 (EEST)

Mitä seuraavaksi?

Tästä muutoksesta tuli mieleen, että voisi olla hyvä aika pohtia miten viedään merkittyjä versioita eteenpäin. Nythän merkityt versiot on aika pitkälti sotkusuodatuksen roolissa jossa muutosten läpikäynti on aika pinnallista. Kuvasin aikoinani artikkelin elinkaari -esseeseen sitä miten kunnossa olevia artikkeleita voitaisiin ylläpitää kaksitasoisella kierrolla. Ensimmäinen taso on sotkusuodatus ja toinen taso olisi harvemmin tehtävä arviointi jolla katsotaan syvällisemmin, että artikkeli on yhä kunnossa. Tämä kaksitasoinen kierto voisi toimia seuraavasti:

Esimerkki 1

Valtioartikkelit ovat kattavasti arvioituna ja kunnossa. Näiden kohdalla kaksitasoinen arviointi toimisi siten, että normaalilla seulonnalla seurataan sitä ettei artikkeleita sotketa. Kerran vuodessa artikkelit käydään tarkemmin läpi ja katsotaan, että artikkeleihin tehdyt muutokset ovat olleet järkeviä ja, että artikkelin tiedot ovat ajan tasalla. Tätä varten voisi olla ihan projekti tai käyttäjiä jotka ovat ilmoittaneet, että he ovat sitoutuneet ylläpitämään valtioartikkeleita.

Esimerkki 2

Normaalilla seulonnalla tehdään sotkusuodatusta. Tämän lisäksi artikkeleiden muutoksia seurattaisiin hitaammalla tahdilla siten, että jokin käyttäjä tai Wikiprojekti voi ilmoittaa seuraavansa johonkin artikkeliin tapahtuvia muutoksia. Tämä pitää sisällään sen, että artikkeli tapahtuvat muutokset käydään tarkemmin läpi ja pyritään pitämään artikkeli vapaana korjauspyynnöistä. Se, että artikkeli on tarkemman seurannan kohteena kerrottaisiin mallineella (esim. enwikin wikiprojekti-tietolaatikot) jossa vapaamuotoisesti kerrottaisiin, että artikkelia seurataan tietyllä tasolla. Esimerkiksi viesti voisi olla, että käyttäjä X seuraa artikkelia kerran kuukaudessa ja pyrkii vastaamaan artikkelin keskustelusivulle tuleviin kysymyksiin.

Päämääränä tässä ei olisi se, että kaikkia artikkeleita käytäisiin kaksitasoisesti läpi vaan enemmänkin se, että saataisiin enemmän artikkeleita joiden tiedetään olevan kunnossa ja se, että kehitetään Wikipedian kirjoittamismallia paremmaksi.

Tekninen muutos jolla tämän tapainen arviointi voitaisiin toteuttaa on

• muutetaan korkeimmaksi autoreview tasoksi "hyvin läheistetty" jolloin myös hyvin lähteistetty tila pysyisi automaattisesti (Tämä on muutos joka on pitänyt tehdä jo aikoja sitten)
• otetaan käyttöön toinen pelkästään sisällöntarkastajille näkyvä arviointiskaala nimeltä "arvioitu" jonka vaihtoehdot olisivat "kyllä/ei" ja jonka automaattisesti arvioituva taso olisi "ei". Eli arviointitaso "kyllä" pitäisi aina asettaa käsin. Tällä merkittäisiin, että kyseinen artikkeliversio on arvioitu.
• Kolmas muutos olisi, että mikäli artikkelin tila on arvioitu vähintään tasolle kunnossa JA artikkeliversio olisi arvioitu, niin versio täyttäisi merkittyjen versioiden sisäisen pristine-kategorian kriteerit ja se voitaisiin nimetä fiwikissä "arvioiduksi". Tällöin kyseinen versio erottuu historia ja vertailusivuilla samalla tavoin kuin "katsottu" ja "laadukas" -versiot erottuvat toisistaan. (eli artikkeliversioilla olisi kolme toisistaan erottuvaa tasoa; katsottu, laadukas, arvioitu)
• Sisällöntarkastaja oikeuden voisi pyytää byrokraatilta ja se annettaisiin samalla tavoin vakikäyttäjille perustellusta pyynnöstä kuin mitä seuloja-oikeuskin.

--Zache (keskustelu) 21. syyskuuta 2012 kello 12.16 (EEST)

Ootas nyt kun yritän sisäistää. Eikös jonkinlaista kaksitasoista arviointia voi jo tehdä olemassaolevilla kategorioilla? Eikös jengi käytä nykyään nimenomaan "laadukas"-laatutasoa tuohon hitaampaan arviointiin niissä artikkeleissa, jotka heitä itseään kiinnostavat. Jos autoreview-tasoksi muutetaan "hyvin lähteistetty", niin silloinhan se pysyy aina vaan jokaisen automaattiseulojan muutoksen myötä, jolloin nykyisten arviointitasojen käytettävyys laskee, koska on melkein sama, onko artikkeli silmäilty vai laadukas, kun taso ei koskaan muutu enää.

Pitäisikö ennemmin kysyä, millaisia kokemuksia nykyisestä järjestelmästä on. Eikö laadukas-taso ole nyt sellainen, joka pitää aina asettaa käsin, joten uusi arviointitaso olisi vain uusi arviointitaso (niitä olisi sitten neljä)? Nyt laadukkaaksi merkittyjä artikkeleja on noin 2–3 % kaikista arvioiduista artikkeleista, jos tulisi vielä "pristine"-taso, niin sinne luokiteltaisiin ehkä vain parisataa artikkelia, ja kun tällaisiin tehdään muutoksia, "pristine"-taso katoaa. Mun mielestäni tämä vaikuttaa vielä kovin sekavalta, ja minun herra paratkoon vissiin pitäisi tästä periaatteessa jotain ymmärtääkin, kun merkittävien versioiden kanssa on tullut puuhasteltua paljon. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 19.05 (EEST)

Nuo ovat eri akseleilla. Arviointitasoja olis nykyiset tilaakselin 1-3 JA arvioituakselin 0/1. Peritaatteessa nuo akselit voisivat olla kokonaan toisistaan riippumattomia. Eli laadukas tason saisi asetettua riippumatta arvioituakselin arvosta ja pristine=arvioitu arvon saisi asetettua riippumatta siitä mikä tila akselin arvo on. Ymmärsitkö nyt mitä hain noilla asetuksilla takaa? --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 19.22 (EEST)

Taulukko

Kun muu ei auta, tee taulukko. Siis näinkö? --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 19.40 (EEST)

Arviointikategoriat	Tila (Accuracy) (arviointikategoria)	Sisällönkurkistus (Depth) (arviointikategoria)
Arviointitaso 0	0 – Ei arvioitu (Unapproved)	0 – Ei arvioitu (Unapproved)
Arviointitaso 1	1 – Silmäilty (Sighted)	1 – Zache-ei-arvioitu (Basic)
Arviointitaso 2	2 – Kunnossa (Accurate)	2 – Zache-arvioitu (Moderate)
Arviointitaso 3	3 – Hyvin lähteistetty (Well sourced)
L A A T U T A S O T (Marker settings)
Ei arvioitu (Unapproved)	0 – Ei arvioitu	0 – Ei arvioitu
Katsottu (Checked)	1 – Silmäilty  2 – Kunnossa	1 – Ei Zache-arvioitu
Laadukas (Quality)	3 – Hyvin lähteistetty	1 – Ei Zache-arvioitu
ZACHE-ARVIOINTI
Z-arvioitu (Pristine)	Vähintään:  2 – Kunnossa	Pakollinen:  2 – Zache-arvioitu

Juu, paitsi että "huippuluokkaa" tekstin sijasta on teksti "arvioitu". Eli me ei käytettäisi pristine tasoa artikkelin tason kertomiseen vaan siihen että kerrotaan muille käyttäjille jonkin tietyn artikkeliversion olevan arvioitu. --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 19.48 (EEST)

Heh. Tämä artikkeli on superarvioitu: se on vertaisarvioitu, jonka lisäksi se on erillisessä prosessissa arvioitu lupaavaksi artikkeliksi, ja myös seuloja on arvioinut tämän version arviointitasolle "kunnossa", jolloin se on arvioitu laatutasolle "katsottu", mutta koska sisällöntarkastaja ei ole sitä arvioinut, se on arvioimaton. Huu. Nyt jostain Agricola tai Lönnruut äkkiä paikalle keksimään uusia sanoja suomen kieleen. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 19.57 (EEST)

Mutta ymmärsit sen mitä tuossa hain takaa? No palataksemme aikaisempaan, niin periaatteessa joo nykyisellä kolmitasoisella arvioinnilla pystytää tekemään tuota samaa. Ennemmin tai myöhemmin artikkelin tila tippuu pois hyvin lähteistetystä ja se pitää uudelleen asettaa ja jos halutaan niin sitä voidaan kokeilla käyttää tähän. Ainoa vain, että tuota "hyvin lähteistetty" tasoa käytetään aika fiilispohjalta joten erillinen skaala olisi selkeämpi (ja sitä voisi käyttää myös niissä artikkeleissa jotka eivät ole hyvin lähteistettyjä) --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 20.02 (EEST)

Ymmärrystesti: teknisesti idea käyttää FlaggedRevs-tekniikkaa pohjana, mutta tänne tehdään paikallisesti sellaiset muutokset, joissa "pristine"-taso ei sijoittuisi ikään kuin ylimmäksi tasoksi vaan se kertoisi ainoastaan sen, onko versio sisällönkurkistus-arvioitu? Mun mielestäni voisi ensin vähän kartoittaa kuitenkin nykyisen järjestelmän toimivuutta (käyttäjäkyselyin) ennen kuin kategorioita lisätään. Mä olen itse ollut hyvin yksinkertainen seuloja: silmäilen tai mulkoilen, mutta en ole käyttänyt korkeampia tasoja juurikaan. Arviointilokista näkyy [7], että laadukkaaksi on ensiarvioitu syyskuun aikana vain noin 40 artikkelia. Vähän ounastelen, että uusi arviointi jäisi vielä vähemmälle käytölle. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 21.54 (EEST)

Omasta mielestäni näitä arviointitasoja on jo tarpeeksi. Menee liian vaikeaksi jos vielä tulisi lisää. Tätäkin väitettiin joskus hyvin lähteistetyksi. --Stryn (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

Sitä paitsi meillä on jo 740 artikkelia odottamassa laatuarviointia takaisin laadukas-tasolle [8] eli jotka on kerran merkitty laadukkaiksi, mutta joihin on jälkeenpäin tullut muutoksia, jotka on vain katsottu. Tätäkään listaa ei kukaan perkaa aktiivisesti, joten lisäkategoria toisi mukanaan vielä yhden kasvavan backlogin, luulen ma. --Pxos (keskustelu) 28. syyskuuta 2012 kello 22.22 (EEST)

Onko sillä väliä, että perkaako tuota kukaan? Minusta se hyöty tuossa on siinä, että tuo antaa tarvittaessa mahdollisuuden verrata eroja edellisen laadukaaksi-arvioituun versioon. Esimerkiksi jos halutaan tietää miten sirohiirihaukka-artikkelin sisältö on muuttunut ja onko se pysynyt kunnossa voidaan katsoa vain versioiden erot [9] ja jos on, niin uudesta versiosta voidaan merkitä uusi laadukas-versio. Tämän hyödyllisyyttä tietysti syö vähän se, ettei oikeasti voida luottaa siihen että onko edellinen laadukas versio ollut oikeasti laadukas, koska ei voida tietää kuinka fiilispohjalta edellinen arvio on annettu. Tämä asia korjaantuu osaltaan käyttämällä erillistä käyttäjäryhmää arvoinneille jolloin voidaan antaa se pelkästään niille ketkä ovat arvioinneista kiinnostuneita. Tällöin voidaan olettaa arvioijien olevan jokseenkin perillä arvioinnin periaatteista ja oleva motivoituneita työkalun käyttämiseen jolloin itse arviointeihin voidaan luottaa enemmän. Toinen on, että se mihin tällä tähdätään on, että tuo "arviointi" olisi työkalu jolla yksittäiset käyttäjät voivat seurata artikkeleiden muuttumista. Se on ihan ok vaikka vain muutamat käyttäjät käyttäisivät sitä itse kirjoittamiensa artikkeleiden seuraamiseen. --Zache (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 11.23 (EEST)

FlaggedRevsin tehdasasetuksissa (yksinkertaisimmillaan) on toteutettu nämä kaksi tasoa ja kaksi eri arvioijaryhmää: editors (meillä: seulojat), jotka voivat silmäillä versioita nopeasti ja reviewers (meillä: sisällöntarkastajat), jotka ainoina voivat merkitä versioita laadukkaiksi. Ideana on, että sisällöntarkastajat ovat juuri noita, jotka ovat erityisen kiinnostuneita arvioinneista ja jotka voivat seurata artikkelien tilaa hitaalla Quality-kierrolla. Nyt kun meillä on avattu seulojien käyttöön kaikki tasot, tästä on seurannut tavallaan se ongelma (jos se nyt on ongelma), että laadukkaaksi arviointeja tehdään huolimattomasti tai fiilispohjalta ja että tällaisiin arviointeihin ei voi luottaa. Nyt asia korjaantuisi "tårta på tårta" -menetelmällä, jossa vain harvoille ja valituille käyttäjille annettaisiin mahdollisuus tuohon erityiseen, sanotaanko nyt työnimellä Z-arviointiin, jolloin tämä uusi arviointi olisi luotettavampi kuin satojen seulojien lätkimät laatutasot siihen saakka kunnes sekin kenties kärsisi luottamuspulasta, jos sisällöntarkastajia alkaa olla runsaasti ja he käyttävät arviointityökalua omalla tavallaan.

Mun mielestä tämä vaan menisi jotenkin monimutkaiseksi, ja ainakaan mulla ei olisi aavistustakaan, millä kriteereillä minä jonkun version sitten Z-arvioisin toisella arviointiakselilla. Lukijoille tämä uusi arviointi ei toisi yhtään mitään apukeinoja laadukkuuden toteamiseen, vaan se olisi ainoastaan tietosanakirjan toimituksen sisäinen keino artikkelimuutosten seuraamiseen. Kuinka monta sisällöntarkastajaa tänne sitten tulisi ja byrokraattiko sitten päättäisi, kuka saa oikeudet? En haluaisi millään vastustaa kehitystyötä tai kokeiluja enkä sinänsä vastustakaan, mutta jos tämä uusi arviointi tulee koekäyttöön, saisiko sitä sitten myöhemmin pois kätevästi, mikäli huomattaisiin että se on tarpeeton? Ai niin, kun teit muutoksia taulukon tietoihin, lakkasin taas ymmärtämästä tuo toisen akselin toimintaa. Mitä eroa on "ei arvioidulla" ja "ei Z-arvioidulla" :)

--Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2012 kello 18.30 (EEST)

Jatkoa: Ainoa hyöty tästä Z-arvioinnista olisi, mikäli Z-arvioijat olisivat oikeasti aihepiirin asiantuntijoita ja Z-arviointimerkintä kertoisi jotain sisällön paikkansapitävyydestä tai oikeasta laadukkuudesta. Kun tällaisia Wikipediassa ei ole, niin kyseessä olisi vain jonkun nimimerkin antama merkintä, joka ei luultavasti edes säilyisi kovin kauaa artikkelissa, kun siihen tehdään muutoksia jatkossa. Yleensähän ideana on, että lukijat aina katsovat artikkelin uusinta versiota välittämättä mitään vanhemmista versioista. Jos uusin versio sisältää tarkat ja korjatut tiedot, mutta versiohistoriasta löytyy vaikkapa puolen vuoden takaa laadukas ja Z-arvioitu versio, jonka tiedot ovat kuitenkin ehtineet vanhentua, niin mitä iloa vanhasta superarvioidusta versiosta on, jos sisällöntarkastaja ei käväise leimaamassa uusinta versiota arvioiduksi? Ja kun artikkeleita on yli 300 tuhatta, niin niistä vain ehkä tuhat koskaan saa tuon Z-arviointitason jossain vaiheessa historiaansa. Nytkin meillä on artikkelien historiassa laadukkaita versioita, jotka ovat itse asiassa huonompia kuin uusin, pelkkä silmäilty versio. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2012 kello 18.55 (EEST)

Ei merkityissä versioissa ole arviointitasoa 0. Eli et voi arvioida mitään skaalaa tasolle 0 ja käyttöliittymässä näkyvä taso 0 merkintä tarkoittaa vain sitä ettei kyseiselle artikkeliversiolle ole tehty arviointia. Eli jos valitset tason 0, niin hyväksy nappi on silloin disabloituna että voi tallentaa hyväksyntää. Tuo taso 0 on muuten fiwikissä paikallisesti piilotettuna, koska se on valintana turha.

Siis ei tuon arviointimerkinnän ole välttämättä tarkoitus kertoa yhtään mitään artikkelin paikkansapitävyydestä. Sen tarkoitus on kertoa miten artikkelia on seurattu/arvioitu/jne ja jakaa tuota tietoa eri käyttäjien välillä. Se on tietysti käyttäjien oma valinta kuinka paljon he antavat painoarvoa merkinnälle. Esimerkiksi käyttäjät jotka muokkaavat yhdessä jotain aihepiiriä voivat antaa keskenään sille hyvinkin paljon painoarvoa, samoin kuin yksittäiset käyttäjät omille merkinnöilleen (tms. merkintä toimii muistiinpanona siitä mihin asti artikkeli on seurattu). Sitten taas sellainen käyttäjä joka ei tunne arvioijaa voi jättää sen huomioimatta kokonaan.

Mitä hiton väliä sillä on, että artikkelin tuorein versio ei ole arvioituna yhtä korkealle kuin mitä artikkelin korkeimmaksi arvioitu versio on? Nykyasetuksilla merkityt versiot tuottaa pääosin silmäiltyjä ja kunnossa olevia artikkeliversioita, koska ne ovat korkeimpia mitä käyttöliittymä automaattisesti tarjoaa ja korkeammalle arvioidut väistämättä tippuvat alemmaksi. Tämä on nykyisten asetusten tekemä ominaisuus ja ne kenellä viisari värähtää täydellisesti lähteistettyjen artikkeleiden suhteen voivat miettiä mitä "hyvin lähteistetty" -kategorialle tehdään. Itse olen enemmän kiinnostunut siitä 99%:sta wikipedian artikkeleita jotka eivät ole ja siitä miten niitä saataisiin paremmaksi. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 01.10 (EEST)

Ja siis se tuon arviointimerkinnän funktio olisi siinä, että koska seulonta päästää läpi sellaisia huonoja muokkauksia jotka näyttävät hyvältä, mutta joiden tunnistamiseen tarvitaan pohjatietoa aiheesta (esim), niin sen avulla ne käyttäjät jotka seuraavat jotain tiettyä aihepiiriä voivat nähdä mihin asti artikkelit ovat tarkistettuja kunnolla ja jälkikäteen tsekata tehdyt muutokset. (esim). Käyttäjät tekevät tuota jo nyt ja tuolla "arvioitu" -merkinnällä voidaan jakaa tietoa siitä miten käyttäjät noita tarkistuksia tekevät ja koordinoida tarkistamista. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 01.31 (EEST)

Ei tähän keskusteluun näköjään seulojia paljon osallistu. Olet miettinyt asioita pitkään, ja varmasti tuo idea on kokeilemisen arvoinen ja osaat myös rakentaa toimivan arviointi/sisällöntarkastus-käyttöliittymän, mutta koska kyseessä on kuitenkin tavallaan seulonnan perusteiden muuttaminen, pitäisikö tästä vielä kahvihuoneessa tehdä uusi keskustelu tai peräti mielipidetiedustelu (ei äänestys kuitenkaan)? Minun mielestäni tämä juttu voitaisiin hoitaa yksinkertaisemmin arviointilippuja vähentämällä eikä lisäämällä. Nykyinen "kunnossa"-välitaso on nähdäkseni melko turha ja kun nyt olet rakentamassa toista arviointiakselia, se tarkoittaa että "hyvin lähteistetty" -tasokaan ei ole saavuttanut tarkoitustaan. Yksinkertaisinta olisi, että seulojat ja automaattiseulojat merkitsisivät versioita vain yhdelle tasolle (katsottu, sighted, sininen väri) ja sisällöntarkastajat merkitsivät hitaalla kierrolla versioita toiselle tasolle (sisältö arvioitu, quality, vihreä väri). Hyvin lähteistetty olisi vain "accuracy"-arviointikategorian (eli katsottu-laatutason) eräs lippu, joka ei tuottaisi quality-merkintää. Siis taulukkona näin:

Arviointikategoriat	Tila (Accuracy) (arviointikategoria)	Sisällönkurkistus (Depth) (arviointikategoria)
Arviointitaso 0	0 – Ei arvioitu (Unapproved)	0 – Ei arvioitu (Unapproved)
Arviointitaso 1	1 – Silmäilty (Sighted)	1 – Ei Pxos-arvioitu (Basic)
Arviointitaso 2	2 – Lähteistetty (Accurate) (entinen "Kunnossa", tarkoitettu korvaamaan vanhan 3 = Hyvin lähteistetty -tason)	2 – Pxos-arvioitu (Moderate)
L A A T U T A S O T (Marker settings)
Ei arvioitu (Unapproved)	0 – Ei arvioitu	0 – Ei arvioitu
Katsottu (Checked) Tämä taso käyttäytyy kuten ennenkin.	1 – Silmäilty (sama kuin ennen)  2 – Lähteistetty (entinen "Kunnossa")	1 – Ei Pxos-arvioitu
Sisältö arvioitu (Quality) Tämä taso on määritelty uudestaan!	1 – Silmäilty  2 – Lähteistetty	Pakollinen:  2 – Pxos-arvioitu

Tällä tavalla ei tulisi niin paljon erilaisia tasoja hämäämään ihmisiä vaan tosiaan pärjättäisiin kahdella selkeällä tasolla, joista toista käyttävät seulojat omaan arviointiinsa ja toista sisällöntarkastajat omaansa. Sininen väri kuvaa selkeästi seulontaa ja vihreä väri sisällöntarkastajien arviointeja. Se on tietty toinen asia, voiko tällaista enää toteuttaa vanhojen arviointien päälle, vai onko ainoa keino tosiaan vaan kasvattaa järjestelmää entisestään kun alun perinkin tasoja on ehkä ollut liikaa. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 19.34 (EEST)

Lisäys: Siis mielestäni näin jälkeenpäin melkein vuoden käytön jälkeen olen sitä mieltä, että kaikkein selkein järjestelmä olisi sittenkin ollut joulukuussa 2011 pyydetyt Merkittyjen versioiden yksinkertaiset oletusasetukset (katso täältä). Vain kaksi lippua, kaksi tasoa, kaksi arviointikiertoa, kaksi väriä. Toisella seulotaan ja toisella voidaan toteuttaa hitaampaa arviointikiertoa. Nyt tästä on tulossa valtava ruotsinlaiva, jossa ei enää tiedä, missä on ravintola ja missä on aurinkokansi. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 19.56 (EEST)

Olettaisin, että ne ketkä tykkää lähteistä yli kaiken haluaa pystyä jatkossakin erottamaan hyvin lähteistetyt versiot silmäillyistä. Sehän se juttu oli alun perin miksi meillä on "hyvin lähteistetty" kategoria. Ja jos siihen ei koske niin ei myöskään tule muuttamisesta valittamista. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 20.58 (EEST)

Mä ehdotan sellaista etenemistapaa, että kirjoitat jonnekin selkeät ohjeet ja kriteerit tästä uudesta arvioinnista valmiiksi luonnos-tasolle, josta selkeästi seela seulojakin ymmärtää, mitä uudet asetukset tuovat mukanaan ja miten sitä käytetään. Sitten kun homma on selkeä paperilla, voi edetä mahdolliseen bugzilla-pyyntöön. Ja kyllä kahvihuoneeseen tästä pitäisi jotain informaatiota saada myös etukäteen. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 21.14 (EEST)

En jaksa vaivautua. Ja sitä paitsi pistin kahvihuoneeseen keskustelupyynnön joka ei kiinnostanut ketään (paitsi sinua joka lähinnä vastustat ideaa). --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 21.28 (EEST)

Jos kukaan ei halua muutoksia, niin jätettäköön ne sitten toistaiseksi tekemättä. Minä en vastusta taustalla olevaa ideaa nopeasta ja hitaasta arviointikierrosta, ainoastaan liian monimutkaista toteutusta. Vaikka en väitäkään olevani sen älykkäämpi tai tyhmempi kuin kollegat, niin jos tätä joutuu päiväkausia pohtimaan että edes jotenkin ymmärtää toteutuksen tai sen tuottamat hyödyt/haitat, niin ehkä tämä ei ole sellainen idea, joka saavuttaisi suurta suosiota. Sanotaan vielä, että mun puolestani oikeastaan toisen arviointikategorian voi ottaa käyttöön ensimmäisen rinnalle, mutta se, että siitä seuraa kolmas laatutaso (katsottu, laadukas, arvioitu) on jotenkin vaikeaa. Etenkin kun nuo laatutasot eivät sitten edes olisi ihmiselle helposti ymmärrettävässä hierarkiassa vaan arvioitu-laatutaso oli rinnakkainen ja muista erillinen taso, joka tuottaisi vihreän ja sinisen värin lisäksi ilmeisesti vaaleankeltaisen värin (tai vaikka violetin, jotta se erottuu) muokkaushistoriaan. No, eipä tähän kukaan muu kuitenkaan mitään virka, joten lopetan minäkin jorinat tähän. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2012 kello 21.44 (EEST)

Ohjeistusta selkeämmäksi

Riisipuuro taannoin toivoi ihan syystä, että Merkittyjen versioiden dokumentaatiota selkeytettäisiin. Yritin tässä miettiä mitä sille pitäisi tehdä ja mieleen tuli seuraavia ajatuksia selkeyttämiseksi.

1. Lisätään wikipedia:merkityt versiot -sivun alkuun selostus siitä, että sivu on teknistä dokumentaatiota ja ohjataan käyttöohjeita etsivät ohjesivulle. (tehty)
2. Ohje:Sivujen arviointi voitaisiin siirtää nimelle ohje:Merkityt versiot jolloin se on helpommin muistettavissa. Toinen vaihtoehto on, että siirretään tekninen dokumentaatio uudelle nimelle ja siirretään loppukäyttäjille suunnattu ohjeistus nimelle wikipedia:merkityt versiot.
3. Käyttöohjesivua pitäisi tiivistää oleellisesti. Yksi tai kaksi sivua on sopiva pituus. Olennaista tässä on, että perusperiaatteet saadaan kiteytettyä sellaisiksi, että jengi hahmotta ne.
4. Seulojat voisi nimetä vakiokäyttäjiksi. (ei erityisen kiireellinen asia, mutta termi seulojat on huono; suurin osa jengistä ei aktiivisesti seulo yhtään mitään.)

--Zache (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 16.51 (EET)

Aloitin ohje:merkityt versiot-sivun kirjoittelun. --Zache (keskustelu) 30. lokakuuta 2012 kello 17.41 (EET)

Omina mietteinä pari asiaa: 2) Minä luulen, että nimenomaan fraasi "Merkityt versiot" ei kerro käyttäjille paljon mitään, kun sitä ei esiinny missään. Sen sijaan puhutaan paljon juuri arvioimisesta, on arviointiloki, arvioimattomat versiot ym. Mielestäni nykyinen erottelu niin, että Merkityt versiot kuvaa tekniikkaa ja "arviointi"-sanalla varustetut sivut käytännön toimintaa on ihan hyvä. Jos tätä halutaan muuttaa, mielestäni arviointi pitäisi muuttaa merkitsemiseksi eli "versioiden merkitseminen", "merkitse versio katsotuksi" ym. Arviointi on kuitenkin jo aika vakiintunut termi. 4) Seuloja on yksiselitteinen sana, jolla on tietty ja tarkka merkityksensä. Seulojilla on arviointityökalut käytössä. Vakiokäyttäjillä täällä on perinteisesti tarkoitettu paljon muokkaavia ja aktiivisia käyttäjiä. Nythän seulojina on paljon sellaisia, jotka eivät enää ole muokanneet vuosiin. Se etteivät seulojat seulo, ei ole termin vika. Eiväthän kaikki ylläpitäjätkään ylläpidä eivätkä palauttajat palauta. Mikähän automaattiseulojan uusi nimi sitten olisi, jos seulojat muuttuisivat vakiokäyttäjiksi? En siis kannata kohtia 2 ja 4. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 06.47 (EET)

Lisäys noista vakiokäyttäjistä: Jos seulojien nimitys olisi vakiokäyttäjä, tällaisen statuksen saisi vain kun joku ylläpitäjä antaa käyttäjälle vakiokäyttäjän (ent. seulojan) oikeudet. Tämä lisäisi mielestäni eriarvoisuutta. Sellaiset käyttäjät, jotka kerta kaikkiaan eivät halua seulontatyökaluja, eivät saisi vakiokäyttäjän nimitystä. Ja olisiko tosiaan henkilö vakiokäyttäjä, jos hän on tehnyt tuhat muokkausta neljä vuotta sitten ja lopettanut muokkaamisen. --Pxos (keskustelu) 31. lokakuuta 2012 kello 06.56 (EET)

Huomio! Zachen kommenteissa on sivu Ohje:Merkityt versiot siirretty Zachen alasivuksi nimelle "Käyttäjä:Zache/Ohje:Merkityt versiot" ja korjattu sinne osoittavat linkit. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 06.48 (EET)

Eräs seuloja

"Ei tähän keskusteluun näköjään paljon seulojia osallistu." Olen minä seuraillut aina välillä ja ollut enimmäkseen ymmäläni. En ole juuri mitään osannut sanoa, etten paljastaisi yksinkertaisuuttani ;) No, seulottua on tullut vähän joka ilta, tai ainakin useammin viikossa. Joku ratkoo ristisanatehtävää, minä mieluummin teen maailmaa paremmaksi ;) Rutiini on muodostunut sellaiseksi, että otan satunnaisn ensiarvioimattoman artikkelin kummemmin valikoimatta, ja katson sen läpi. (Uudet muutokset näkyy hoituvan muutenkin, mutta ensiarvioimattomia on aina vaan sama kasa.) Siis luen tekstin ja katson, ettei ole sopimattomuuksia, eikä sinne kuulumatonta, eikä kunnian- tai tekijänoikeuden loukkauksia. Se vatii siis oikeasti lukemista ja keskittymistä. (Toisinaan se on ihan mielenkiintoista lukemista.) Melkein aina samalla jo löytyy kirjoitusvirheitä, jotka korjaan. Palaan artikkeliin esikatselulla ja katson lähteet, siis etteivät johda hävyttömyyksiin ja suunnilleen edes liittyvät asiaan. Jos ovat huonoja, kelpaamattomia tai linkkejä olemattomaan sivuun, en poista niitä vaan merkitsen "lähde tarkemmin?" merkillä. Muutkin ulkoiset linkit tarkistan. Jos ei ole mitään lähteitä, laitan "lähteetön" merkin päälle, joskus "viitteetön" merkin jos se sopii paremmin. Roskaksi merkitsen vain selvän roskatapauksen. Selvät sotkut poistan, mutta yleensä en tuomaroi mitään tekstiä, enkä poista mitään. Melkein aina on jotain korjattavaa, ja samalla kun tallennan muutoksen ruksaan "hyväksy tämä arvioimaton" ruudun. Joskus korjaan koko artikkelin alusta loppuun jos on ihan lähteetön ja huonosti tehty, jos se edes jotenkin on korjattavissa, ennemmin kuin merkitsen roskaksi. Pitkiin aikoihin en ole käyttänyt muuta leimaa kuin silmäilty. En ole koskaan törmännyt artikkeliin, joka olisi hyvin lähteistetty, tai edes kunnossa. Tai sellaista, joka kunnostamallakaan olisi tullut hyvään kuntoon, vaikkakin paremmaksi. Sehän riippuu seulojan omasta kriteerien asettelusta, ja epäilen vahvasti, että sitä ei voi ohjeistamalla vakioida. (Ehkä olen luutunut ankaraksi, koska olen arvioinut opistotasolla oppilaiden opinnäytteitä vuosikausia.) Mielestäni tullimies periaate riittää - Kelpaa/ei kelpaa, hyväksytty/ei hyväksytty tai tarkastettu/ei tarkastettu. Näin täällä meidän sohvalla. Ehkä vähän valaisi asiaa, ja sitä kuinka yksinkertaisena joku voi nähdä vaikean asian. --Tutkamestari (keskustelu) 21. marraskuuta 2012 kello 22.51 (EET)

Kiitos, tämä oli oikein mielenkiintoinen kommentti. --Zache (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 08.27 (EET)

Mitä itse olen nyt reilun viikon ajan seulomista harjoitellut, niin tulkintani silmäilty/kunnossa/hyvin lähteistetty arvioinnille on ollut, että silmäilty tasolla ei ole sotkemista tai vandalismia tai ilmiselvää huuhaata. Kunnossa, jos on edes jotain lähteitä ja muutama viittaus. Hyvin lähteistetty silloin jos lähteistystä ei juurikaan voisi nykyisestä parantaa. Hyvin lähteistetty tasoa en ole merkinnyt vielä kertaakaan. Lähteistyksen tarkistaminen alkaa mun mielestä mennä jo vähän laatuarvioinnin tontille. --Erantala (keskustelu) 23. marraskuuta 2012 kello 10.14 (EET)

Juuri näin on asia. Laadun arviointi on oma tieteen haaransa, asiantuntija-asia. Lähteistys on yksi laadun mitta, mutta ei ainoa. Voi olla vaikka kuinka aukottomasti lähteistetty, mutta pöljästi kirjoitettu. Siksi hyvin lähteistetty ei ole korkeimman laadun tae. Kunnossa voi olla vasta hyvän lähteistyksen jälkeen, jos sittenkään. Laadukas voi olla vasta eritysestä ansiosta. Kuten huomataan, menee mielipideasiaksi. Kun arvoijia on monta erilaista, kuinka käy objektiivisuuden? Kuten sanottu: mieluiten käyttäisin yhtä "katsottu" kategoriaa ja jättäisin laadun "korkeamman ;)" käteen. Seulojana välillä asetun rivikäyttäjäksi ja laitan lähdepyyntöjä, tai lisään lähteen jos se helposti käy. Silloin hyväksyminen käy muokkausikkunasta ja sehän onkin vain "katsottu" lopputulos silloin. (Taas olin unohtanut allekirjoitukseni.)--Tutkamestari (keskustelu) 25. marraskuuta 2012 kello 15.44 (EET)

Nimiavaruuksia

Seulonta on ollut yli vuoden ajan käytössä suomenkielisessä Wikipediassa nimiavaruuksissa Artikkelit, Mallineet ja Tiedostot. Tähän mennessä on huomattu, että siitä on selkeää hyötyä luonnollisesti artikkelisivuilla ja mallineissa, jotka sisältävät artikkelisivuille sijoittuvaa koodia, mutta tiedostoavaruudessa hyöty on melkein mitätön. Tiedostoja ei ole arvioitu juuri lainkaan eikä niiden arvioimisesta ole edes hyötyä, koska minun käsittääkseni arviointi kohdistuu ilmeisesti ainoastaan tiedoston kuvaussivulle (eli tekstisisältöön) eikä suinkaan tiedoston sisältämään kuva- tai mediainformaatioon. Vertailuna muihin Wikipedioihin englanninkielinen sovellus Pending Changes on siellä käytössä Artikkeli- ja Wikipedia-avaruuksissa ja saksankielisessä Wikipediassa arviointi kohdistuu artikkeleihin, tiedostoihin, mallineisiin ja luokkiin. Unkarinkielisessä Wikipediassa arvioidaan lisäksi myös portaali-sivuja.

Rupesinkin miettimään, että olisiko mahdollista vielä muuttaa käytössä olevia nimiavaruuksia jälkeenpäin? Seulontaa on turhaa laajentaa sellaisille alueille, joissa siitä ei ole kunnollista hyötyä, mutta mahdollisesti Wikipedia-nimiavaruus voisi olla hyvä saada seulonnan piiriin osittain. Se nimittäin sisältää paljon tärkeitä käytäntö- ja ohjesivuja, joiden sisällön seuranta olisi tärkeää muutenkin kuin tarkkailulistojen tai tuoreiden muutosten kautta. Tarkoituksena ei olisi välttämättä saada kaikkia sivuja arvioitua, vaikkakin sellaisen tehtävät voisi varmaan helposti tehdä botilla, mutta ainakin tärkeimmät. Ehdotankin siis, mikäli se on enää toteutettavissa, että Tiedosto-nimiavaruuden arvioinnista luovuttaisiin, ja sen sijaan seulonnan piiriin tulisi Wikipedia-nimiavaruus.

--Pxos (keskustelu) 26. tammikuuta 2013 kello 00.42 (EET)

Juu, kyllä käytössä olevia nimiavaruuksia pystyy ainakin lisäämään jälkikäteen. Poistamiseen voi liittyä jotain säätämistä. Wikipedia-nimiavaruuden suojaaminen ei toimi välttämättä siksi, että siellä on mm. kahvihuonekeskustelut ja projektisivut yms. joihin tulee aika tasaisesti muutoksia joka tapauksessa. Toinen on, että Wikipedia-nimiavaruuteen tulee loppujen lopuksi aika vähän sotkemista ja eikä se ole niin nuukaa vaikka joku sotku hetkeksi sivulle jäisikin. Suurin ilo noista muidenkin nimiavaruuksien suojaamisesta olisi minusta siinä, että joskus tulevaisuudessa voitaisiin luopua kokonaan tuoreiden muutosten seuraamisesta jos kaikki muutokset menisivät merkittyjen versioiden kautta. Tällöin odottavat muutokset+tarkkailulistat riittäisivät muutosten seuraamiseen. --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 09.36 (EET)

Jos Wikipedia-nimiavaruuden arvioinnissa käytettäisiin en-wikin Pending Changes -ajatusta eli ei suinkaan pyrittäisi arvioimaan koko avaruutta tai edes suurinta osaa sen sivuista, vaan ainoastaan muutama sata tärkeintä sivua kuten esimerkiksi käytäntösivut ja ohjesivut. Toisaalta nämä sitten voi tarvittaessa myös suojata, ja ehkäpä on turha ottaa koko nimiavaruutta arvioinnin piiriin, kun seulonta tulisi koskemaan vain pientä osaa sen sisällöstä. Vaarana voisi olla myös, että arvioinnin piiriin tulisi sellaisia sivuja, joihin arviointi ei sovi lainkaan (kuten tosiaan kahvihuonekeskustelut). Osa ohjesisällöstäkin on sitä paitsi Ohje-nimiavaruudessa, joten seulonnan ulkopuolelle jäisi sivuja, jotka sattuvat olemaan ohje-avaruuden puolella. Wikipedia-avaruuden valvomiseksi tuntuu riittävän se, että sen tärkeimmät sivut ovat niin monen käyttäjän tarkkailulistoilla. Ainoa erityishyöty voisi kenties olla sysop-vakautuksen mahdollisuus. Sysop-vakautetuilla käytäntösivuilla niihin voisi kuka tahansa IP-käyttäjistä seulojiin tehdä muutoksia, mutta tällaiset muutokset pitäisi jonkun ylläpitäjän käydä hyväksymässä. Näin käytännöt eivät muuttuisi huomaamatta, vaikka ei tämäkään mikään suuri ongelma ole. --Pxos (keskustelu) 27. tammikuuta 2013 kello 15.28 (EET)

Bottiajo nr3

Pyöräytän nyt uuden automaattiset ensiarvioinnit bottiajon. Eli kävin lisää käyttäjiä läpi ja nyt suurimmaksi osaksi ne käyttäjät jotka ovat tehneet yli 400 muokkausta on merkitty seulojiksi ja botti merkitsee automaattisesti arvioiduiksi ensimmäisellä kierroksella ne artikkelit jotka ovat pelkästään seulojaksi merkittyjen tai bottien muokaamia. Sitten kun tämä bottiajo on tehty niin teen toisen bottiajon jossa on mukana kumottujen muokkausten ja kielilinkkien lisäämisen tunnistaminen. Eli tällöin arvioiduiksi merkitään myös sellaisia artikkeleita joita ovat muokanneet muutkin käyttäjät kuin seulojat kunhan heidän muokkauksensa on kumottu tai muokkaus on koskenut pelkästään kielilinkkien lisäämistä. --Zache (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 15.29 (EET)

Kysymys tekniikan kyvyistä

Onko tällä tekniikalla mahdollista toteuttaa sivujen luokittelu yhtäältä laatu- ja tärkeystasoihin (kts. Wikipedia:Wikiprojekti Laatupaja/Assessment) ja toisaalta aihepiireihin (kts. Wikipedia:Wikiprojektikohtainen luokittelu)? Eli onko teknisesti mahdollista määrittää kaksi mielivaltaista luokitteluasteikkoa, ja lisäksi projektikohtainen tägitys? Kysymys on siis tässä vaiheessa pelkästään teknisestä potentiaalista. --Usp (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 05.18 (EET)

Tässä taulukossa näkyvät Merkittyjen versioiden oletuslippuvaihtoehdot. Kyllä kai teknisesti olisi jotenkin mahdollista saada aikaan laatu- ja tärkeystasot nykyisen perustilan (accuracy) rinnalle nimeämällä asteikot uudelleen (depth = laatu, readability = tärkeys), mutta nuo liput eivät varsinaisesti tulisi näkyviin missään. Vasta lippuyhdistelmät (markers) antavat versiolle jonkun tasoluokituksen, joka muuttuu välittömästi jos jotain yksittäisen lipun arvoa muutetaan. Projektikohtainen luokittelu ei ymmärtääkseni onnistu tällä mitenkään. Luulenpa, että assessment-arviointia ei kannata toteuttaa Merkittyjen versioiden avulla jo sen vuoksi, että assessment-arviointi kohdistuu koko artikkeliin ja sen aiheeseen kokonaisuutena kun taas Merkityt versiot arvioivat vain yksittäisiä versioita. --Pxos (keskustelu) 6. helmikuuta 2013 kello 19.10 (EET)

Odottavat muutokset graafeja

Pullautin tilastot-sivulle pari graafia arvioinneista ja niiden kehittymisestä ajan kanssa. --Zache (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 15.59 (EEST)

Voisiko ensimmäiseen kuvaan saada selitykset käyrille näkyviin? Ja pystyisikö saamaan lisää värejä käyttöön, sillä alemmasta ei kyllä saa mitään selvää kuka ja mitä missä. Ehkä kuvaajan korkeutta kannattaisi muuttaa laittaa logaritmiseksi asteikoksi y-akseli, niin näkisikin jotain. ~ Linnea (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 16.41 (EEST)

Ei palttiarallaa 20+ käyttäjästä taida saa tuollaisilla käyrillä mitään selkoa vaikka mitä tekisi. Se lähinnä mitä itse katselin noista on, että a.) miten kokonaismäärät ovat kehittyneet ja b.) jakautuuko tarkistukset silminnähtävästi vain muutamalle käyttäjälle. Vastaukset lienee, että tarkistusten kokonaismäärät kasvavat, mutta ne eivät ole jakautuneet muutamalle käyttäjälle ihan niin pahasti kuin kuvittelin. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 11.55 (EEST)

En lupaa graafeja, mutta yritän väsätä jonkun scriptin joka dumppaa nuo logitiedot sellaisessa muodossa josta ne saa kivasti exceliin/openofficeen/google docs:iin puljattavaksi. --Zache (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 11.56 (EEST)

No tässä olisi scripti joka dumppaa logitietoja tsv:nä: http://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/fr_log.php (ruksit tulee niihin actioneihin jotka halutaan ottaa mukaan ja limit määrittää paljonko pitää ollut tehnyt arviointeja ennen kuin nimi näytetään tsv:ssä.) --Zache (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 19.49 (EEST)

Hyvä skripti, mutta saisiko tuloksen jotenkin sellaiseen taulukkoon, jossa on reunaviivat (vaikka tokihan tuloksen voisi itse copypasteta myös johonkin äksel-ohjelmaan). Esimerkiksi ensiarviointi limit 100 tuottaa päällekkäisiä rivejä paljon. --Pxos (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 00.16 (EEST)

Pointti taitaakin olla, että se tuottaa raakadataa jonka voi antaa sitten jollekin ohjelmalle pureskeltavaksi eikä niinkään, että tuosta taulukosta katsoisi mitään. Limit 5000 alkoi saamaan jo fiksuja tuloksia.~ Linnea (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 00.28 (EEST)

Lisäsin tuohon mahdollisuuden saada ulos tiedot myös html:nä. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2013 kello 15.06 (EEST)

Yleisenä huomiona odottavista muutoksista. Login perusteella aktiivisimmat odottavimpien muutosten tarkkailijoita ovat Pxos (1758), Ghpoju1 (1799), Stryn (2509), Ejs-80 (3681), Jukka Kolppanen (3709), Opa (4027), Uusimies (4151), Harriv (4594), IA (5500), Zache (9020)

Lisäksi mutu tuntumalta sanoisin, että päivittäin backlogia syntyy noin 50-70 muokkauksen verran joita aktiivisimmat käyttäjät käyvät nollaamassa silloin kun se kasvaa liian suureksi. Toisena huomiona on, että muokkauksia tarkistetaan minusta aktiivisemmin silloin kun niitä on vähän (alle 50), mutta mitään varsinaista dataa minulla ei ole tämän väitteen tueksi.

Itselläni on ollut käytäntönä, että aina aamuisin tarkistan tarkistusjonon tyhjäksi. Jälleen mututuntumalta sanoisin, että 50-muokkauksen läpikäymisessä menee noin tunti ja tarkistusperiaatteenani on ollut, että mikäli muutos on järkevän oloinen ja lähteistetty niin hyväksyn sen. Mikäli muutos koskee henkilötietoja ja se on lähteetön, niin olen pyrkinyt etsimään lähteen ja muissa tapauksissa olen pyrkinyt arvioimaan sitä, että parantaako muutos artikkelia. Poikkeuksena tässä on urheilujoukkueisiin, ralliin, euroviisuihin yms liittyvät muutokset joissa olen hyväksynyt muutokset silloin kun ne eivät vaikuta vandalismilta. Eli en ole edes yrittänyt ruveta seuraamaan esimerkiksi jääkiekkopelien lopputuloksia. Joka tapauksessa on myös selvää, että muutokset on tarkistettu myös silloin kun olen pitänyt pitkiäkin taukoja aamuisissa tarkistuksissani.

Muita huomioita on, että olen ainoa joka käyttää näytä diffeinä -tarkistamista joka on minusta ylivoimainen työkalu jos pitää käydä läpi vähänkään suurempia määriä muutoksia kerralla. Syy siihen miksi työkalua ei käytetä on jäänyt itselleni arvoitukseksi (se löytyy Toiminnot:Odottavat_muutokset -sivulta tai pienoisohjelmista: Seulojatyökalut → Lisää vasemman reunan valikkoon näytä odottavat muutokset -linkki...). Myöskään siitä, että käyttääkö kukaan odottavien muutosten ryhmittelyä minulla ei ole mitään havaintoa (tuskin kovinkaan moni) --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2013 kello 16.10 (EEST)

Sellainen korjaus graafisivustoon, että uudelleenarviointi ei tarkoita pelkästään odottavia muutoksia. Esimerkiksi Ghpoju1:n uudelleenarvioinneista (yli 1800) varmaan kaikki ovat hänen omien muokkaustensa tason korottamista ja hän ei varmaan seulo odottavia muutoksia koskaan. Uudelleenarviointi tarkoittaa siis mitä tahansa tasomuutosta, joista käytännössä suurin osa on odottavien muutosten arviointia. Pelkästään tämän luvun perusteella ei voi sanoa, kuinka ahkera käyttäjä on arvioimaan muiden muokkauksia. --Pxos (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 15.33 (EEST)

Mitä seuraavaksi?

Olisi varmaankin ajankohtaista kirjoitella kahvihuoneeseen tilanneraporttia ja siitä mitä tehdään seuraavaksi. Omasta mielestäni ainakin seuraavat asiat voisivat olla ajankohtaisia.

1. Automaattiseulojien merkkaaminen seulojiksi. Tehdään lista automaattiseulojista jotka ovat muokanneet vuonna 2013 ja merkitään sopivat seulojiksi. Tämän voisi tehdä vaikka talkoona jokupäivä useamman henkilön voimin.
2. Pitäisikö taas miettiä artikkeleiden merkitsemistä ensiarvioiduiksi? Jisis ja ML taisivat olla äänekkäimmin vaatimassa ensiarviointia tehtäväksi eikä kumpikaan ole ihmeemmin arvioinut niitä tänä vuonna.
3. Millaisia työkaluja tai muutoksia tarvittaisiin jotta saataisiin jengi aktiivisemmin arvioimaan odottavia muutoksia?

--Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2013 kello 16.37 (EEST)

Uusia seulojia 2013/08 b

Tein listan vuonna 2013 muokanneista käyttäjistä jotka eivät ole (automaatti)seulojina ja tuota voisi käydä kanssa läpi ja lykkiä sopiville käyttäjille automaattiseulojaoikeuksia. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 10.28 (EEST)

Ikärajoista

Häivyttäjä, Osoitepaljastaja: K18. OK, ymmärrän syyn luettuani noita sivuja. Samalla ehdottaisin myös noille ylläpitäjille ja byrokraateille alhaisempaa ikärajaa, tyyliin K13 tai K16. Tänne saa antaa mielipiteitä asiasta.--Sentree / (Kysy rohkeasti!!!) ^{(Tarkkaile minua)} 4. lokakuuta 2013 kello 23.48 (EEST)

Ei saa, koska tämä keskustelu kuuluu selvästi kahvihuoneeseen, tarkemmin sen sekalaista-osastoon. Tämä sivu käsittelee Merkittyihin versioihin ja sitä kautta seulontaan liittyviä asioita. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2013 kello 00.14 (EEST)

Eräs epäselvyys

Wikipedian käyttäjälle saattaa syntyä epäselvyys siitä onko työkalulla tarkoitus arvioida koko artikkelia (artikkelin tilaa) vai kyseisen muutoksen laatua (minkälainen muutos oli). Esimerkiksi korkeimman arviointitason laadukas kohdalla tämä voi aiheuttaa sekaannusta: siis onko arvioinnin kohteena koko artikkeli vai vain kyseinen muutos? Sivun tekstissä voisi vähentää tähän liittyvää epäselvyyttä. --Hartz (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 09.32 (EEST)

Ohjeissa sanotaan laadukkaan kohdalla, että "artikkeli tai sen arvioitava versio", joten kun kohdeversio on hyvin lähteistetty, myös artikkeli on silloin hyvin lähteistetty. En tiedä mikä on epäselvää ja miten sitä pitäisi tekstissä vähentää. Onko olemassa jonkinlainen ehdotus tekstin muotoiluksi? Laadukas-tasoa käytetään kyllä silloin tällöin väärin, mutta tuskin se ohjeista johtuu. Paras tapa olisi mennä aikakoneella marraskuuhun 2011 ja olla ottamatta koko laatutasoa "laadukas" käyttöön. Se on jokseenkin hyödytön. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 11.39 (EEST)

Niin saattaakin olla hyödytön (nykytoteutuksessa), mutta keskityn kommentissani vain tuohon epäselvyyteen. "kun kohdeversio on hyvin lähteistetty, myös artikkeli on silloin hyvin lähteistetty" Ei mene noin kun ero sivun versioiden välillä -näkymässä näkyy vain lyhyt pätkä artikkelin tekstiä. Esimerkiksi artikkeli Ryanair ei ole hyvin lähteistetty, mutta sen hyvin lähteistettyyn Kritiikkiä-osioon tehty muokkaus on hyvin lähteistetty ja merkitty laadukkaaksi. Ajattelin ottaa puheeksi kun muokkaus https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ryanair&diff=13614987&oldid=13613787 oli jonkun toimesta merkitty laadukkaaksi, vaikka koko artikkeli ei ole todellakaan laadukkaan tasolla (lähteitä puuttuu). --Hartz (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 12.07 (EEST)

Ohjeilla ei voi vaikuttaa niihin ihmisiin, joiden pitäisi lukea ohjeita. Olen itse keskittynyt viestimään väärinkäyttäjille henkilökohtaisesti, jolloin he ovat joko valaistuneet tai lopettaneet Wikipedian muokkaamisen kokonaan. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2013 kello 13.58 (EEST)

Artikkelien lukumäärän ero

Vihdoin selvisi sattumalta se, miksi Merkittyjen versioiden tilastosivulla olevien artikkelien (335 031) ja Wikipedian muiden tilastojen ilmoittamien artikkelien (334 185) lukumäärässä on ero. Eron suuruus alun perin oli noin 600–700 ja nyt se on 846 artikkelia. Ne lasketaan eri tavalla. Suurempi luku tarkoittaa kaikkia artikkeliavaruudessa olevia artikkeleita, jotka eivät ole ohjauksia. Pienempi luku, jolla Wikipedian "pääohjelmisto" laskee artikkelien lukumäärän, tarkoittaa kaikkia sellaisia artikkeleja, joissa on vähintään yksi wikipedian sisäinen linkki (wikilinkki, hakasulkeiden ympäröimä sana). Tämän tiedon lähde on en-wikin keskustelusivulla tässä ikilinkissä. Toisin sanoen suomenkielisessä Wikipediassa on noin 850 artikkeliasivua, joissa ei ole linkkejä. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 16.10 (EET). Lisätty luvut klo 16.13. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2013 kello 16.17 (EET)

Hyvä että asia selvisi. Linkittömiin artikkeleihin tulisi lisätä wikilinkit. --Hartz (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 07.44 (EET)

Miksi se on tärkeää että artikkelissa on vähintään yksi wikilinkki? Vain laskurin kannaltako? --Savir (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 07.47 (EET)

Jos artikkelissa ei ole yhtään wikilinkkiä, artikkeli on automaattisesti luettelossa https://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Linkitt%C3%B6m%C3%A4t_sivut. Linkitön artikkeli on keskeneräinen ja tavallaan korjattava. --Hartz (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 07.50 (EET)

Katselin noista muutamia. Linkkien puuttuminen on usein oire kokemattomasta kirjoittajasta, sieltä löytyy en-wikiä lähdeviitteinä ja saattaa olla yritysten esitteistä kopioitua tekstiä. Kaikkien merkittävyydestäkään en ole varma. Siis mielestäni noihin kannattaisi kiinnittää huomiota mutta en usko että mekaaninen linkkien lisäys riittää. --Tappinen (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 08.00 (EET)

Sit on myös artikkeleja, jotka ovat joskus olleet kunnossa: [10]. Luokkia ei ilmeisesti lasketa wikilinkeiksi. Iivarius (keskustelu) 30. lokakuuta 2013 kello 08.24 (EET)