Keskustelu:Uskomuslääkintä/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Paramedikalisaatio

Minusta poistit sen paramedikalisaation vähän liian kovalla kädellä. Juttu oli mielestäni roskaa, kannatan vain tieteellistä lääketiedettä ja pidän vaihtoehtolääketiedettä vaarallisena humpuukina, jolla ryövätään tyhmien rahat, mutta en silti kannata noin raakaa sensuuria. Tarkoitus ei kai ole tehdä Wikipediasta "virallisen totuuden" äänitorvea, vaan esitellä neutraalisti myös muut kannat. Tässä nojaudun jonkinlaiseen porttiteoriaan; jos alamme sensuroida kaiken näennäistieteen, tulee seuraavaksi sensuurivuoroon "näennäisaiheet" kuten sellaiset, jotka ovat valtion tai jonkun muun tahon kannalta kiusallisia. Jos jostakin ilmiöstä on useita teorioita, esiteltäköön ne, ja vaikka sitten tieteelle suotuisassa valossa. Rationaalinen lukija kyllä osaa vertailla ja tehdä johtopäätöksensä.

Moderaattori poisti myös erittäin kovalla kädellä mielestäni hyvin ja huolellisesti kirjoitetun täydennykseni tähän luokkaan. Kuinka kuvittelette saavanne hyviä artikkelikirjoittajia, jos huolellisesti tehtyä työtä pyyhkäistään pois noin vain? Jätän teidät tiukkapipot leikkimään omalla Wikipedia-hiekkalaatikollanne. -- [Käyttäjä: Shantigiri] 24.10.2005

Terve! Minä palautin muokkauksesi, koska ne sisälsivät aika voimakkaita, yleisen (tieteellisen) käsityksen vastaisia väitteitä uskomuslääkinnän puolesta, mutta niille ei kuitenkaan oltu esitetty minkäänlaisia perusteluja. Kannattaa lukaista läpi: Wikipedia:Neutraali näkökulma ja Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Tarkoituksenani ei ollut sensuroida tietoa. Enkä sitä paitsi ole moderaattori tai minkään muunkaan sortin byrokraatti, vaan ihan peruskäyttäjä. --SM 24. lokakuuta 2005 kello 20:26:24 (UTC)

perinpohjaisempaa otetta

Mielestäni artikkelissa on sotkettu perinteiset luontaishoidot, joiden käyttökelpoistuutta ei yleensä kiistetä, ja toisaalta ihan puhdas huuhaa. Lisäsinkin siihen hiukan tekstiä, ettei kaikkea heitettäisi samassa artikkelissa kankkulan kaivoon. Artikkeli vaatisi vähän perinpohjaisempaa otetta ja laajentamista.--Ulrika 25. maaliskuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

Samaa mieltä. Kaikista yleisin sivulla mainituista nimityksistä on "vaihtoehtoinen lääketiede" (2250 osumaa Googlella) ja nimi pitäisi muuttaa sen mukaiseksi. Nyt tänne on uudelleenohjattu mitä erilaisimpia termejä, vaikka asioissa on suuriakin eroja. Lisäksi luokka "Uskomuslääkintä" on melko epäneutraali, ja sille pitäisi antaa uusi nimi, esim. "vaihtoehtoinen lääketiede" johon tehdään uskomuslääkinnälle ja muille alalajeille omat luokkansa. Ja sanotaan jo etukäteen että sanan "tiede" käyttöä ei nimessä tulisi karsastaa, kun "vaihtoehtoinen lääketiede" näyttää olevan vakiintunein nimitys. Varsinaiset tarkennukset sen tieteellisyydestä voi tehdä sitten artikkelissa. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 07.36 (UTC)

"Tiede"-sanan käyttäminen tässä yhteydessä on erittäin harhaanjohtavaa ja virheellistä. Ei ole olemassa kuin yksi "lääketiede" ja kaikki tieteen kriteerit täyttävä lääkintä ja sairauksien hoito kuuluu sen piiriin oli se sitten kirurgiaa tai akupunktiota. "Vaihtoehtoinen lääketiede" on eufemismi erilaisille uskomuksille, teorioille ja perinteille, joilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

No sen voi kertoa artikkelissa. Ei vakiintuneita nimityksiä pitäisi alkaa vääntelemään Wikipediassa miten sattuu. Lisäksi nimestä käy kyllä ilmi myös se, että se on "vaihtoehtoinen", joten nimi ei viittaa lääketieteeseen vaan "johonkin muuhun kuin lääketieteeseen". --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 10.00 (UTC)

Wikipedian virallisen nimeämislähteen, YSA:n suosittelema muoto on "vaihtoehtolääkintä", joten käytetään sitten sitä. Vaihtoehtolääketiede tarkoittaa kyllä suomen kielen kieliopin mukaan vaihtoehtoista lääketiedettä ei vaihtoehtoa lääktieteelle. [1]. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Selvä. Luokan uskomuslääkintä voisi nimetä samoin, ja aiempaan aiheeseen liittyen tehdä lääketiedeluokkaan alaluokkia tyyliin "keskiajan lääketiede" ja "antiikin lääketiede", koska kysehän on oman aikansa tieteestä. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Sitä olisi tietysti voinut vähän pistää jarrua ja odotella tämän luokitteluinnon kanssa, kun sivulla Keskustelu luokasta:Uskomuslääkintä on päädytty erilaiseen tulokseen. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 11.22 (UTC)

Käsittääkseni artikkelit pyritään nimeämään epäselvissä tilanteissa tai tapauksissa, joissa mielipiteet eroavat toisistaan nimeämislähteen mukaisille nimille, jolloin noudatetaan tässä tapauksessa YSA:n muotoa. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Luin kyllä kyseisen keskustelun mutta en huomannut että siinä olisi päädytty yhtään mihinkään. Täällä päädyttiin siihen että artikkelin nimen tulisi olla "Vaihtoehtolääkintä", joten luokka muutettiin sen mukaiseksi. Nimi on nyt linjassa muiden wikipedioiden kanssa (mm. alternative medicine, Alternativmedizin), ja on mielestäni neutraali. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 11.31 (UTC)

Jos todella olit lukenut keskustelun, olen erittäin hämmästynyt toiminnastasi. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

Keskustelusivulla oli kokoelma erilaisia mielipiteitä mutta ei minkäänlaista päätöstä. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 14.58 (UTC)

Tarkoitin, että olin hyvin hämmästynyt siitä kiireestä, millä luokka piti poistaa. Wikipediassahan korostetaan aina keskustelua. Luokka on ollut nimellään puolitoista vuotta ja keskustelusivulta ilmeni, että asiasta on erilaisia mielipiteitä. Tällaisessa tapauksissa, jossa konsensuksesta ei ole tietoa, on tärkeää pidättäytyä äkillisestä toiminnasta, hengähtää ja odottaa niin kauan, että kaikki asiasta mielipiteitä omaavat ne ehtivät sanoa. Näiden periaatteiden noudattaminen on mielestäni paljon tärkeämpää kuin yksittäisten artikkelien nimet. Toivoisinkin, että jatkossa näitä jo hyviin tapoihinkin ja toisten käyttäjien kunnioitukseen lukeutuvia periaatteita noudatettaisiin. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

Pahoittelen jos toiminta vaikutti liian nopealta. Epäselvissä tilanteissa olen kyllä aina odotellut rauhassa kommentteja mutta niitä ei useinkaan ole juuri tullut. Koska YSAn versio on Wikipedian käytäntö tällaisessa tapauksessa ja tämä oli vielä ylläpitäjän ehdotus niin asia vaikutti selvältä. Mistään ei käynyt ilmi että asiasta olisi ollut mitään ankaraa kädenvääntöä, vaan kommentit vaikuttivat aika hajanaisilta eikä mitään varsinaista keskustelua ollut. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 17.25 (UTC)

No nythän sitten keskustellaan. :) Tarkennuksena: YSAn versio ei ole Wikipedian käytäntö tällaisissa tapauksissa, vaan YSA on nimeämiskäytännön mukaan tasa-arvoinen muiden virallisten nimeämislähteiden kanssa (tällä hetkellä Duodecim, kielitoimisto, TSK:n sanasto). --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

Osa syystä on minun, koska en ollut tietoinen tuosta Duodecimin suosituksesta ja asia vaikutti suhteellisen suoraviivaiselta. Mutta hyvä, että homma nyt selviää. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Oli miten oli, luokka/artikkeli tulisi nyt kuitenkin siirtää nimeämiskäytännön mukaiseen muotoon "vaihtoehtolääkintä". --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)

(eikös Mediziner des Mittelalters tarkoita yksinkertaisesti keskiajan lääkäriä)

Niinpä kai. Saksan Wikissä on lisäksi antiikin lääkärit ja kesiajalta eteenpäin vuosisadoittain. Jotain samanlaista voisi puuhata tännekin, nyt ei lääketiedeluokassa ole muuta kuin nykyaikainen lääketiede. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 09.56 (UTC)

Artikkelin nimi

Wikipedian virallinen nimeämislähde Duodecim-seuran suomenkielinen lääketieteen sanasto suosittelee termiä "uskomuslääkintä". [2] Lisäksi:

• Toisin kuin YSA Duodecim on aihealueen asiantuntija.
• Käyttäjä:Thi:n mukaan[3] MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 sanoo uskomuslääkintä
• Termi vaihtoehtolääkintä on epäneutraali ja aihettaan huonosti kuvaava.
• Vastaavan luokan nimi on ollut jo kauan uskomuslääkintä ja tätä nimeä on luokan keskustelusivulla kannatettu.

Näin ollen Wikipedian käytäntöjen mukaan artikkelin nimen tulee olla uskomuslääkintä. Siirsin artikkelin tälle nimelle. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

En ymmärrä millä tavoin termi vaihtoehtolääkintä on epäneutraali? Termi vaihtoehtolääketiede on luonnollisesti virheellinen, koska kaikki tieteelliseen näyttöön pohjaava lääkintä on luonnollisesti lääketiedettä. Wikipedian neutraali näkökulma ei tarkoita tieteellistä näkökulmaa. Tässä on nyt selkeästi tilanne, jossa kahta eri nimämislähteen suosittelemaa muotoa molempia on kannatettu. Tästä voisi luonnollisesti äänestää, mutta mielestäni on Wikipedian neutraalin näkökulman kannalta perempi valita ainakin puolueettomammalta vaikuttavan tahon eli YSA:n suosittelema muoto, kuin Duodecimin, joka selkeästi on lääketiedettä edustava taho. Loppujen lopuksi asia on minulle varsin yhdentekevä ja voin elää ihan kumman muodon kanssa tahansa. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 14.44 (UTC)

Duodecim on lähteenä selvästi puolueellinen, ja nimeä kyllä kannatettiin mutta vähintään yhtä paljon myös vastustettiin. Suurimmat wikipediat edelleenkin käyttävät muotoa "vaihtoehtolääkintä" --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 14.51 (UTC)YS

Menee jo hiukan sivuun keskustelusta, mutta esim. http://www.shef.ac.uk/scharr/ir/percent.html mukaan satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien hoitojen osuus eri lääketieteen aloilla vaihteli välillä 11-70%. Jos "uskomuslääkinnäksi" nimitetään kaikkea, mikä ei perustu tutkimusnäyttöön, tarjotaan terveyskeskuksissa ja sairaaloissa verorahoilla erittäin paljon uskomuslääkinnän palveluita. Toisin sanoen jako "lääketiede" ja "uskomoslääkintä" ei oikein toimi eikä kuvaa hyvin todellisuutta; käytännössä yleensä on tarpeellista kommunikoida onko kyse virallisesti hyväksytyistä so. suojattuja ammattinimikkeitä käyttävistä ja hoitolainsäädännön piirissä olevasta vs. muusta hoidosta, ja tätä kuvaa paljon paremmin jako vaikka termein "koululääketiede" ja "vaihtoehtoiset hoitomuodot". jkp 20. marraskuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Yksi vaihtoehto on tietysti se, että käytetään molempia nimityksiä ja luokkia mutta ongelma tulee sitten siitä mikä luokitellaan mihinkin. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 14.56 (UTC)

Se ei ole mikään ratkaisu. Kyllä näiden kahden väliltä pitää pystyä valitsemaan. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 15.00 (UTC)

No minä pitäydyn sitten aiemmassa kannassani. Jos YSAn suositusta ei noudateta nyt niin turhaan se sitten on käytäntönä. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 15.04 (UTC)

YSA:n luokitus "vaihtoehtolääkintä" on minusta toimivan kuuloinen luokituksena, mutta olisiko kuitenkin paras nimi artikkelille "Vaihtoehtoiset hoitomuodot"? Perustelen sillä, että "lääkintä" tuo mieleen lähinnä hoitotarkoituksissa ulkoisesti tai sisäisesti käytetyt aineet, mutta itse artikkeli käsittelee myös monia muita hoitomuotoja. Luokitukseksi ehkä "vaihtoehtoiset hoitmuodot" on turhan pitkä? Ja luokituksessa kuitenkin on hyvä käyttää vakiintuneita. jkp 20. marraskuuta 2006 kello 16.31 (UTC)

Ymmärtääkseni kaksi nimeämiskäytännön lähdettä kolmesta asettaa ensisijaiseksi sanan uskomuslääkintä. --Thi 20. marraskuuta 2006 kello 19.37 (UTC)

Kaksi? Duodecim ja mikä muu? Mutta kuten sanoin ylempänä, NPOV:n kannalta lienee parempi valita "puolueettoman tahon" eli YSA:n suositus lääketieteellistä näkemystä edustavan Duodecimin sijaan. Neutraali näkökulma ei ole sama kuin tieteellinen näkökulma. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

Kielitoimisto. (Ja eiköhän kaikki täällä tiedä mitä eroa tieteellisellä ja neutraalilla näkökulmalla on.) --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 19.56 (UTC)

Tuota[4] tarkoitin, mutta ilmeisesti pitäisi soittaa itse toimistoon. --Thi 20. marraskuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

Luokkien keskustelut

Koska toinen tehdyistä luokista joka tapauksessa ennen pitkää poistetaan ja koska keskustelu on hyvä pitää yhdessä paikassa, siirsin tänne luokkasivuilla olleet keskustelut. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Keskustelu luokasta:Uskomuslääkintä

Luokan määrittely ja mielikuvaharjoittelun asema

Onko luokan nimi ei-neutraali? (Esimerkiksi vastaava artikkeli on siirretty nimelle vaihtoehtoinen lääketiede. Miten luokka määritellään? Jos mielikuvaharjoittelun käytöstä on tieteellistä näyttöä, onko se silloin uskomuslääkintää, jos ei, mihin luokkaan se kuuluu? --Tynkänen 18. syyskuuta 2005 kello 18:20:05 (UTC)

Luokan nimi ei täytä netraalin näkökulman kriteerejä, ja olisi syytä korjata joksikin sivulla käsitelty neutraalin näkökulman mukaisista nimistä, mielellään sellaiseksi jota yleisesti luokitelussa (esim. YSA) käytetään. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 10.44 (UTC)

Uskomuslääkintä on myös kielitoimiston siunaama muoto, joten sen käyttäminen on Wikipedian nimeämiskäytännön mukaan perusteltua ja se oli selkeäsit mielipidetiedustelussa suosituin muoto. Artikkeliin voi tietenkiin liittää termin "uskomuslääkintä" kritiikkiä, mikäli jokin lähde löytyy. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 10.50 (UTC)

Termi 'uskomuslääkintä' on asenteellinen

Olen samaa mieltä siitä, että uskomuslääkintä-termi on vahvan asenteellinen termi, jota ei pitäisi käyttää neutraaliutta ja objektiivisuutta tavoittelevissa yhteyksissä, kuten uutisartikkeleissa tai tietosanakirjoissa - tai Wikipediassa. Uskomuslääkintä-luokka tulisikin korvata Vaihtoehtohoidot-luokalla, joka taas pitäisi sijoittaa yhdeksi terveydenhuollon alaluokaksi. --Käyttäjä:Shantigiri 24.10.2005

Samaa mieltä. En-wikikin (sv-wiki, de-wiki, es-wiki, you name it -wiki) käyttää luokkaa "vaihtoehtoinen lääkintä". Joissakin se on myös luokassa "näennäistieteet". -tKahkonen 16. marraskuuta 2005 kello 14:30:02 (UTC)

Mielestäni ei. Perustelut: jos kyseinen lääkintä yms on sellainen josta ei ole tieteellistä näyttöä on se "näennäistiedettä" eli ei tiedettä... Samoin siis esim. homeopatia tapauksessa kyseessä on lääkintä joka tieteellisesti (faktisesti) perustuu uskomukseen. Tällöin niin termi "Uskomuslääkintä" on mielestäni neutraali ja objektiivinen ilmaisu asiasta. Vaihtoehtoisesti (ja kärjistäen) voisi kysyä, että onko esim. protestanttisuuden nimeäminen "uskonnoksi" "asenteellista" ;) Kriittisyyden ja uskottavuuden kannalta tulisi mielestäni välttää, usein niin suosittuja, kiertoilmaisuja, joilla pyritään mielestäni peittämään asian todellisia taustoja yms (mm. vaihtoehtoislääkintä, älykäs suunnittelu jne). Itse myös aina toivon, että kykenemme itsenäiseen kriittisiin ajatteluun, emmekä perustele asioita: "kun google, en-wiki" sanoo sitä tai tätä... kumpikaan em. ei ole tieteellisesti pätevä lähde tai viite, eikä kestä siten kriittistä tarkastelua. --PV 16. marraskuuta 2005 kello 14:46:25 (UTC)

Tein tämän luokan tälle nimelle aikanaan juuri siksi, että "vaihtoehto(inen )lääkintä" ja etenkin "vaihtoehtoinen lääketiede" ovat mielestäni epäneutraaleja termejä, joita kyseisten menetelmien kannattajat käyttävät omien päämääriensä edistämiseen. Sanalla "vaihtoehtoinen" yritetään rinnastaa nämä menetelmät oikeaan lääketieteeseen, ikään kuin ne olisivat perusteiltaan samankaltaisia, mikä antaa niiden sisällöstä virheellisen kuvan. --Hasdrubal 16. marraskuuta 2005 kello 14:52:07 (UTC)

Vaihtoehtoisen lääkinnän tulisi minunkin käsittääkseni olla sellaista, jota oikeasti voi käyttää vaihtoehtona parantavan vaikutuksen ollessa sama. -Samulili 16. marraskuuta 2005 kello 14:53:30 (UTC)

Käyttäjä Hasdrubal ilmaisi huomattavan selkeästi pitkälliseen oman sönkötykseni sisältämän perusajatuksen! Kiitos! --PV 16. marraskuuta 2005 kello 14:56:27 (UTC)

Karkean jaon mukaan kaikki käsitykset ovat joko tieteelliä tai sitten uskomuksiin perustuvia. Vaihtoehtolääkintä ei ole tieteellistä, joten se on uskomuslääkintää. Tässä ei ole mitään epäneutraalia, uskontojakin sanotaan uskonnoiksi. Tuohirulla 21. marraskuuta 2006 kello 17.22 (UTC)

Ei se nyt ihan noinkaan mene. On pitkään käytössä olleita hoitomuotoja, joille ei välttämättä aina ole tieteellistä näyttöä, mutta kokemus on osoittanut ne toimiviksi. Eivät ne silti ole uskomushoitoja. Uskomushoito on vähättelevä, siitä ei pääse mihinkään. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

YSA:n, joka on yksi Wikipedian virallinen nimeämislähde, suosittelema muoto on vaihtoehtolääkintä. Luokan nimi tulisi muuttaa tähän nimeämiskäytännön mukaiseen muotoon. --Joonasl (kerro) 20. marraskuuta 2006 kello 14.27 (UTC)

Tuo YSA taitaa olla vain sen takia käytössä, koska sattuu löytymään netistä. Miten virallinen se mahtaa olla? Näyttää löytyvän Helsingin kirjaston sivulta. Kuka on YSA:n tehnyt? Miksi siihen luotetaan? Kuulin YSA:sta ensimmäisen kerran näiden Wikipedian nimeämiskeskustelujen yhteydessä. Käsittääkseni kieltä ammatikseen käyttävät tarvitsevat vain Kielitoimiston sanakirjaa ja käytöstä poistuneiden sanojen osalta Nykysuomen sanakirjaa. Jos vastausta ei näistä löydy, niin voi soittaa Kielitoimistoon. --Taulapaa 22. marraskuuta 2006 kello 07.43 (UTC)--Taulapaa 22. marraskuuta 2006 kello 07.41 (UTC)

Esittämiisi kysymyksiin löytyy vastaukset YSA:n verkkosivustoilta. Nimeämislähteistä käytävä keskustelu ei varsinaisesti kuulu tänne, vaan tänne. Sen verran voi kuitenkin tässä yhteydessä todeta, ettei YSA ole kielenhuollon apuväline tai oikeakielisyysopas vaan kirjastojen käyttöön tehty asiasanasto, jonka tarkoitus on helpottaa tiedon luokittelua ja löytämistä. --Joonasl (kerro) 22. marraskuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

Siksipä YSA:a ei pitäisi käyttää perusteluna jonkin sanan käytön puolesta, paitsi jos Kielitoimiston teoksesta ei löydy hakusanaa. --Taulapaa 22. marraskuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

Kielitoimiston ja YSAn välinen kauhun tasapainohan oli ns. vanhanaikainen poliittinen lehmänkauppa, jolla nimeämiskäytännöstä saatiin riittävä konsensus. :P --Hasdrubal 22. marraskuuta 2006 kello 08.07 (UTC)

Luulen että YSA on tullut mukaan vahingossa. Wikipedian alkuunpanijoissa on ehkä ollut joku YSA:n tai Yliopiston kirjaston (nyk. Kansalliskirjasto) työntekijä, ja hän on ehdottanut sitä. Tästä asiasta käytiin kädenvääntöä *1*, *2*, ja minä soitin YSAan. Vastaus oli kauhistus: ei YSAa saa pitää minään normilähteenä, ei sitä ole sellaiseksi tarkoitettu. Keskustelussa olivat lähinnä vastakkain – kuinka ollakaan – käyttäjä Joonasl ja Ulrika. Ehdottaisin koko YSAn poistamista nimeämislähteistä, mutta arvaan että se synnyttää primitiivireaktioita.--Ulrika 22. marraskuuta 2006 kello 08.10 (UTC)

Ai Samulili on töissä YSA:ssa? Okei. --Hasdrubal 22. marraskuuta 2006 kello 08.20 (UTC)

Esitin vain valistuneen arvauksen "on ehkä ollut". Eikä sitä ollut tarkoitettu välttämättä negatiiviseksi. Se on siinä tilanteessa olla tarkoituksenmukainen, mutta ei enää. Ei aloiteta uutta kiistaa. --Ulrika 22. marraskuuta 2006 kello 08.27 (UTC)

YSA on tehty luokittelua ja löytämistä varten ja ainakin lopputuloksesta päätellen ilmeisesti myös neutraaliin näkökulmaan tähdäten, ja siksi sopii erittäin hyvin osviitaksi asioiden luokitteluun myös wikipediassa. Kyseenalaista tietysti on, kuinka suurena auktoriteettina sitä tai kielitoimistoa tai jotain sanakirjaa kannattaa pitää. Mielipidekysely on siinä mielessä huono, että siinä on yhdistetty samaan kyselyyn artikkelin ja luokan nimi, vaikka voi olla perusteltua käyttää artikkelille eri nimeä kuin luokalle. Kannattaa myös varoa käsitteiden näkemistä pelkkänä kielenhuoltoasiana, koska käsitteiden käyttötavoilla ja valinnoilla on merkittävä vaikutus siihen, onko kyseessä neutraali näkökulma vai ei, kielitoimiston suosituksissa näyttäisi myös olevan enemmän näkökulman valintoja takana kuin YSA:ssa. jkp 22. marraskuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

Lukaisinpa vielä läpi Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi -sivun, ja minusta kyllä näyttää että siinä on kysymys kielenhuollosta ja erityisesti sanojen ja nimien kirjoitusasuista (pitsa/pizza, fleece/fliici vai mikä se oli, millä kielellä paikannimet), eikä siinä ole käsitelty lainkaan käsitteiden valintoja eri konnotaatioita sisältävistä vaihtoehdoista eikä luokittelua. Siinä mielessä ko. artikkeli ei anna juurikaan eväitä uskomusxx/vaihtoehtoxxx/luontaisxxx -artikkelin nimen tai luokittelun valintaan. Mutta noin muuten YSA on varmaankin luokittelun suhteen hyvä lähde, ehkä siitä kannattaisi jotain kirjata. jkp 22. marraskuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Luokan nimi pitäisi vaihtaa

Ei se mikään Uskomuslääkintä homeopatia ole vaan vaihtoehtoislääkintä. Tuo Uskomus on harhaanjohtava sana, koska homeopatian vaikuttavuuteen ei vaikuta se että uskoo sen vaikuttavuuteen. Eihän koiratkaan esim usko että homeopatiasta olisi apua, ja silti niistä voi löytyä niille apua, ja sama juttu lapset..Kommentin jätti 81.197.3.89 (keskustelu – muokkaukset).

Tämä epäkohta pitäisi korjata välittömästi!

Keskustelu luokasta:Vaihtoehtolääkintä

Kuten sivulla Keskustelu:Vaihtoehtolääkintä on todettu, oikea vaihtoehtolääkintä olisi sellaista, että sitä voisi käyttää toimivana vaihtoehtona oikealle lääkinnälle.

MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 sanoo: vaihtoehtolääkintä = uskomuslääkintä. Uskomuslääkintä-sanan selitys sanoo: ’uskomuslääkintä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäävät hoitomenetelmät, vaihtoehtolääkintä’. Samaa toteaa MOT Lääketiede. ”Vaihtoehtolääketiede” on esitetty ainoastaan lainausmerkeissä, mikä on todettava koska aikaisemmassa keskustelussa on yritetty ajaa sitäkin artikkelin nimeksi.

YSA:ssa huomautetaan, että Lääketieteen termit -kirja suosittelee muotoa uskomuslääkintä.

"Uskomuslääkintä (engl. belief-based medicine, make-believe medicine). Uskomuslääkinnällä tarkoitetaan kaikkia niitä menetelmiä, joita käytetään sairauksien torjuntaan, oireiden lievittämiseen, sairauksien parantamiseen ja diagnostiikkaan, vaikkei menetelmien pätevyydestä ole luotettavaa näyttöä. Se on näyttöön perustuvan lääketieteen (engl. evidence-based medicine) vastakohta.

Aikaisemmin uskomuslääkintää on kutsuttu ainakin luonnonlääkinnäksi, luontaislääkinnäksi, vaihtoehtolääkinnäksi, täydentäviksi hoitomuodoiksi sekä jopa luontais- tai vaihtoehtolääketieteeksi. Uskomuslääkintä-nimitys on kuitenkin sopivin monestakin syystä.

Ensinnäkin uskomuslääkinnälliset opit ja hoidot perustuvat lähinnä myönteisistä yksittäistapauksista yleistettyihin uskomuksiin, eivät kattavaan ja systemaattiseen tietoon, todelliseen näyttöön. Toiseksi uskomuslääkinnälliset opit ovat yleensä osa jotakin maailmankatsomuksellista uskomusjärjestelmää: oppeihin yhdistyy moraalisia näkökulmia (esim. ”vihreät arvot”, sairaus aiheutuu epäuskosta), tietoteoria (esim. intuitiivisuus, auktoriteetti tietää totuuden, tutkimustiedon väheksyntä) sekä maailmankuvan perusteita (esim. jumalolentoja, kosmiset yhteydet, vitalismi).

Kolmanneksi uskomuslääkintä ei ole vaihtoehto näyttöön perustuvalle hoidolle; enintään se on huono, pelkkään plaseboon perustuva vaihtoehto. Neljänneksi uskomuslääkintä ei ole täydentävä hoitomuoto, paitsi jos katsotaan, että plasebo-vaikutusta varten tarvitaan omat hoitomuotonsa. Viidenneksi uskomuslääkintä on nimenomaan lääkintää, hoitamista, ei tutkimusta tai tiedettä.

Uskomuslääkintä-nimike erottaa uskomuslääkinnän selvästi ja perustellusti lääketieteestä ja lääketieteelliseen näyttöön perustuvasta lääkinnästä."

http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/uskomuslaakinta.html

Nykyinen nimi ja luokitus vaarantaa Wikipedian uskottavuuden. --Thi 20. marraskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

• Kyllä se on vaihtoehto, koska sitä käytetään vaihtoehtona ja siksi sen nimi on vaihtoehtoinen lääkintä.
• Jo aiemmin suuri osa vastusti silloista nimeä "Uskomuslääkintä".
• Kun nimestä on kiistaa käytetään YSA:n suositusta, ja niin on nyt tehty.
• Luokka on nimetty samoin ainakin Englannin, Saksan, Viron, Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioissa.
• Selvästi yleisimmin käytetty muoto on "Vaihtoehtolääketiede"
• Nyt nimi on neutraali, koska se ei viittaa uskomukseen, mutta ei myöskään tieteeseen.

--Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 14.27 (UTC)

"Kun nimestä on kiistaa käytetään YSA:n suositusta". Tarkennuksena: kun nimestä on kiistaa, noudatetaan nimikäytännön kohtaa "Erimielisyyksien ratkaiseminen", joka luettelee yhteensä neljä keskenään tasa-arvoista nimilähdettä: Duodecim, kielitoimisto, TSK:n sanasto ja YSA. --Hasdrubal 20. marraskuuta 2006 kello 19.20 (UTC)

Ok. Eli meidän siis pitäisi olettaa että Duodecim-seura on lääketieteen sanastoonsa oikeudenmukaisesti määritellyt termin sellaiselle alalle, jota se ei edes pidä lääketieteeseen kuuluvana? --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 20.01 (UTC)

Luontaishoidot

Kun nyt eri osapuolten mukaan nimessä ei tule esiintyä sanoja "uskomus" tai "tiede", eikä ilmeisesti "vaihtoehtokaan", niin yksi mahdollinen muoto olisi Luontaishoidot. Ainakin Googlella se tuottaa 187 000 tulosta joten on selvästi yleisin nimitys. Tarkoittaako se sitten samaa kuin vaihtoehtolääkintä, ja jos ei niin mikä ero niillä on? Ainakin YSAn mukaan "luontaishoito" ja "vaihtoehtolääkintä" ovat rinnakkaistermejä, ja "luontaishoito" korvaa termin "vaihtoehtohoidot". --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 18.05 (UTC)

Sanalla luontaishoito on samat ongelmat kuin käsitteellä vaihtoehtolääkintä. Myös sanaa puoskarointi käytetään. Sana uskomuslääkintä on hyvin neutraali, jos verrataan puoskarointiin. --Thi 20. marraskuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Käsitin että sanan "vaihtoehtolääkintä" ongelma on se että se ei ole vaihtoehto? --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Eikö kuitenkin uskomushoito olisi paras ja kuvaavin, tämä vaihtoehtoinen hoito on toiseksi paras vaihtoehto, mutta jotenkin kuulostaa liian pitkältä. --Zxc 20. marraskuuta 2006 kello 19.32 (UTC)

Uskomushoito ei monen mielestä ole neutraali. Siitähän tämä kiista sai alkunsa. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Ketä tämä Wikipedian neutraaliuspolitiikka palvelee? Minusta pitäisi käyttää lääketieteen suosittelemia tai yleensäkin tieteen käyttämiä käsitteitä, kuten uskomushoito tai uskomuslääkintä. Vaihtoehtoinen hoito on harjaanjohtava, toisaalta humpuuki ja puoskarointi kuvaavat myös aihetta hyvin, mutta ne voivat kyllä olla jo NPOV. --Zxc 20. marraskuuta 2006 kello 19.55 (UTC)

Tässä jälleen ohitetaan se tosiasia, että lähes kaikissa muissa Wikipedioissa on käytetty muotoa "Vaihtoehtolääkintä". Miksi Suomessa pitäisi tehdä poikkeus? Ovatko kaikki muut Wikipediat väärässä? --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Mielestäni se, millä sanoilla jokin asia esitetään englannissa tai saksassa, tai mihin vaihtoehtoisiin nimityksiin en-wikissä tai de-wikissä on päädytty, ei saa suoraan vaikuttaa fi-wikin nimeämisiin, vaan kiistatilanteissa on pitäydyttävä suomalaisissa lähteissä. Varsinkin englanti keksii uusia eufemismeja niin nopeaan tahtiin, että suomi ei pysy perässä (esim. invalid-handicapped-disabled-impaired-restricted-challenged), eikä siitä, mikä eufemismi on kulloinkin muodissa jossain vieraassa kielessä, saa täällä vetää johtopäätöstä minkään suuntaan. Sana alternative lienee muuten myös yksi suosituimpia eufemismien etuliitteitä. --Tynkänen 20. marraskuuta 2006 kello 19.19 (UTC)

Missään muualla ei käytetä muotoa "Uskomuslääkintä", joka vaikuttaakin olevan pelkästään Suomen Duodecim-seuran tarkoitushakuinen väännös. Eikä nyt puhuta vain Englannin ja Saksan Wikipedioista, vaan lisäksi Viron, Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioista. Ja kaikissa näissä maissa kyseinen termi on ollut käytössä varmasti jo useamman vuosikymmenen, kun taas muoto "uskomuslääkintä" on uusi keksintö. --Alphaios 20. marraskuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Epäilemättä juuri kuvatunlaisen tilanteen vuoksi on käynnistetty Citizendium-hanke: koska wikipediassa halveksitaan asiantuntemusta, koko hankkeen uskottavuus vaarantuu. Olisi syytä kysyä neuvoa Kielitoimiston lisäksi esimerkiksi Kuopion yliopiston kansanterveystieteen laitokselta, jossa näitä asioita tutkitaan. Kun vakavasti otettavassa kirjallisuudessa puhutaan "vaihtoehtoisesta" lääkinnästä pelkästään lainausmerkeissä, niin rupupedian käyttäjä joutuu nolona toteamaan, että hänen "tietosanakirjansa" käyttää tätä sanaa vakavissaan. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 10.12 (UTC)

Höpö höpö, ei täällä mitään asiantuntemusta halveksita. Lääketieteessä ja ns. vaihtoehtolääkinnässä on kyse eri asioista ja Wikipedian neutraali näkökulma ei ole sama asia kuin tieteellinen näkökulma. Lääketieteellisissä yhteyksissä voidaan Wikipediassakin toki käyttää "uskomuslääkintä"-termiä, mutta yleisemmässä käsittelyssä ei ole mitään syytä olla käyttämättä ilmeisen neutraalia "vaihtoehtolääkintä"-termiä, joka ei millään muotoa ole faktuaalisesti virheellinen. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

Wikipedian käytäntöjä tai ylläpitäjiä ei ollut tarkoituskaan arvostella, lainaus oli Citiz.-hankkeen käynnistäjiltä yleisesti. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Vastustan termiä Uskomuslääkintä. Se leimaa kielteiseksi kaikki tässä artikkelissa mahdollisesti esitettävä hoitomuodot. Varaisin uskomuslääkinnän iirisdiagnostiikan ja rosenterapian tapaisille hoitomuodoille. Vaihtoehtoiset hoitomuodot (monikossa) on neutraali otsikko. Joka päivä vastaanotolla kokeneet lääkärit käyttävät tai suosittelevat vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Lisäksi monia niistä on tutkittu myös tieteellisesti vaikkeivät ne lääketiedettä olekaan, joten niiden liittäminen uskomuslääkinnän otsikon alle on virheellistä. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Kaikki tietellisesti todistettu lääkintä kuuluu lääketieteen piiriin (esim. akupunktio niissä tapauksissa kun sen teho on osoitettu tieteelliset kriteerit täyttävästi). Nimelle on nyt siis käytännössä kolme ehdotusta, joista a) Uskomuslääkintä on Duodecimin suosittelema muoto (Wikpedian virallinen nimeämislähde) b) "Vaihtoehtolääkintä" on YSA:n suosittelema (Wikipedian virallinen nimeämislähde ja c) Vaihtoehtoiset hoitomuodot, joka ei tietääkseni oli minkään nimeämislähteen suosittelema. Mikäli tässä ei päästä eteenpäin, tehdään nopea mielipidetiedustelu vaihtoehtojen a ja b välillä: Kommentin jätti Joonasl (keskustelu – muokkaukset).

Mielipidetiedustelu artikkelin ja luokan nimestä

Vaihtoehtolääkintä on YSA:n suosittelema ja Uskomuslääkintä on Duodecimin suosittelema muoto. Molemmat ovat Wikipedian virallisia nimeämislähteitä.--Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Muistin virkistämiseksi Erimielisyyksien ratkaiseminen nimeämisessä -käytäntö--Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 sanoo: 'vaihtoehtolääkintä = uskomuslääkintä ja ’uskomuslääkintä: tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäävät hoitomenetelmät, vaihtoehtolääkintä’. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Ei siellä ole merkitystä kumpi on "varsinainen hakusana". Lisää keskustelussa alempana. --Taulapaa 21. marraskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Otin sen ilmaisun Joonasl:n poistuneesta viestistä, korjattu. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 17.14 (UTC)

Virallisten nimeämislähteiden mukaiset ehdotukset

Vaihtoehtolääkintä

# --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

1. --TBone 21. marraskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)
2. --Jaakonam 21. marraskuuta 2006 kello 14.12 (UTC)
3. Neutraalein tämäkin :-) -tKahkonen 21. marraskuuta 2006 kello 16.22 (UTC)
4. --jkp 21. marraskuuta 2006 kello 16.25 (UTC)
5. YSA:n suositus on neutraalein tässä tapauksessa. --Alphaios 21. marraskuuta 2006 kello 17.00 (UTC)
6. Annanpa ääneni tähänkin, koska mielestäni uskomuslääkintä on kaikessa asenteellisuudessaan tätä huonompi sana. Lääkinnästähän uskomushoidossa tai vaihtoehtoisissa hoitomuodoissa ei ole välttämättä kyse. --Taulapaa 21. marraskuuta 2006 kello 21.04 (UTC)

Uskomuslääkintä

1. Kuulotaa hörhöimmältä --Cyborg Orangutan model-123 21. marraskuuta 2006 kello 11.10 (UTC)
2. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 11.18 (UTC)
3. Neutraalimpi. Kielitoimisto & Duodecim. --Hasdrubal 21. marraskuuta 2006 kello 11.18 (UTC)
4. Perustuu uskoon--Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 11.21 (UTC)
5. --Jannex 21. marraskuuta 2006 kello 11.29 (UTC)
6. Skeptikotkin taitavat suosia tätä. Crash 21. marraskuuta 2006 kello 12.45 (UTC)
7. --TBone 21. marraskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)
8. Uskomuslääkintä sisältää määritelmänsä mukaisesti hoitomuotoja, joiden tehoa ei ole todistettu. Molemmissa nimissä on POV, mutta mielestäni on järkevämpää käyttää tiedeyhteisön hyväksymää ilmausta. Toki NPOV vaatii artikkelin alkuun järkevän selityksen, mitä muita nimiä on käytössä ja minkälaisia sisältöjä ne kantavat. --M. Porcius Cato 21. marraskuuta 2006 kello 14.20 (UTC)
9. --Zxc 21. marraskuuta 2006 kello 14.24 (UTC)
10. --Anr 21. marraskuuta 2006 kello 15.11 (UTC)
11. Vain tieteen taustaa vasten voi käydä selville mikä on uskomusta. Siten tieteellä on kyky ja oikeus määritellä epätieteelliset hoidot uskomuslääkinnäksi, kuten uskomusolennoiksi määritellään olennot, joiden olemassaoloa tiede ei vahvista. Uskomuslääkinnän edustajat toki haluaisivat määritellä oppinsa tieteellisiksi, luontaisiksi tai vaihtoehtoisiksi myydäkseen paremmin. Tuohirulla 21. marraskuuta 2006 kello 17.30 (UTC)
12. Kahdesta huonosta vaihtoehdosta se vähemmän huono. Periaatteessa kai esimerkiksi mielikuvaharjoittelu ja uudet kokeelliset lääkkeet kuuluisivat myös tähän kaatoluokkaan, mutta toisaalta "vaihtoehtoinen" on eufemismi, ja myös harhaanjohtava. --Tynkänen 21. marraskuuta 2006 kello 20.49 (UTC)

Muut ehdotukset

Vaihtoehtoiset hoitomuodot

1. Vaihtoehtoiset hoitomuodot sisältää kaikki, nekin joita ei ole tieteellisesti perusteltu. Tässä ei voi ruveta eikä ole tarviskaan erittelemään joka hoidon tieteellisiä perusteita, näin uskoisin. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 11.05 (UTC)
2. --Duke 21. marraskuuta 2006 kello 11.43 (UTC)
3. Kaikki vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät ole lääkintää, joten sana lääkintä artikkelin otsikossa johtaisi harhaan. --Taulapaa 21. marraskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)
4. Neutraalein. -tKahkonen 21. marraskuuta 2006 kello 16.21 (UTC)
5. --jkp 21. marraskuuta 2006 kello 16.25 (UTC)
6. Tämäkin kävisi. --Alphaios 21. marraskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)
7. Ei ole halventava ja väheksyvä, kuten uskomuslääketiede. On myös parempi kuin vaihtoehtolääkintä, joka on suppeampi ja harhaanjohtavampi. --Cuprum 26. marraskuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Luontaishoidot

1. Googlettamalla 178 000 tulosta. --Alphaios 21. marraskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)
2. Tämä olisi hyvä vaihtoehto, jos vaihtoehto-sana aiheuttaa ahdistusta, mutta ei ehkä kata kaikkea. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 17.57 (UTC)

Uskomushoidot

Puoskarointi

Vaihtoehtoinen lääketiede

Uskomuslääketiede

Luontaislääketiede

Luontaislääkintä

1. Tämäkin kävisi. --Alphaios 21. marraskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Vaihtoehtohoidot

1. Sama kuin "vaihtoehtoiset hoitomuodot" mutta lyhyemmin ilmaistuna. --Alphaios 21. marraskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Keskustelu

Pidetään nyt ainakin toistaiseksi vielä virallisten nimeämislähteiden suosittelemat muodot ja muut ehdotukset erillään, koska nimeämiskäytännön mukaan muun kuin nimämislähteen mukaiset muodot tarvitsevat 2/3:n enemmistön.--Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Senkö takia tällaisia muotoja pitäisi syrjiä jo äänestysvaiheessa, kun niillä on kerran muutenkin vaikeampaa? --Cyborg Orangutan model-123 21. marraskuuta 2006 kello 11.15 (UTC)

a) Tämä on mielipidetiedustelu ei äänestys b) mitään/ketään ei ole tarkoitus syrjiä, mutta katsotaan nyt minkälaisia kannatuksia eri muodot saavat. Nimeämiskäytännössä kuitenkin todetaan "Artkkelin nimessä noudatetaan tällöin pääsääntöisesti ennalta määriteltyjen sanastolähteiden ohjeistuksia". Jos jokin muu kuin suosituksen mukainen muoto saa runsaasti kannatusta, laitetaan se sitten (tarvittaessa) viralliseen äänestykseen. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 11.17 (UTC)

Kyllä sillä on ihan selvä tarkoitus. Vetäydyn tästä keskustelusta nyt vapaaehtoisesti. Äänestyksen käynnistäjän olisi hyvä allekirjoittaa omat kommenttinsa tuossa keskustelun alussakin, ettei jollekulle tietämättömälle tulisi luuloa, että se on jotenkin "virallisempi". Ylläpitäjällä ei pitäisi tässäkään keskustelussa olla muita enempää sananvaltaa, mutta näyttää siltä että hän sitä kuitenkin ottaa. Kiitos ja näkemiin. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 11.21 (UTC)

Jos haluat, voit aloittaa mieleisesi mielipidetiedustelun alempana vaikka välittömästi. Kuka tahansa voi sellaisen aloitta mistä hyvänsä. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 11.28 (UTC)

Erimielisyyksien ratkaiseminen nimeämisessä -käytäntö saatiin muutama kuukausi sitten todella pitkän vääntämisen jälkeen sovittua. Sitä on syytä noudattaa.--Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Koska Duodecimin sanaston ala on lääketiede, ei se tässä asiayhteydessä voi olla virallinen nimeämislähde, koska vaihtoehtoisessa hoitomuodossa ei ole kyse lääketieteen alaan kuuluvasta asiasta. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 12.53 (UTC)

Erimielisyyksien ratkaiseminen nimeämisessä -käytäntö ei mainitse tuollaisesta mitään, vaan käytännössä oletetaan, että ennalta määritellyt sanastolähteet kelpaavat kaikkien niiden sanojen suhteen, joita ne sisältävät. --Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

No, eipä kaikkea varmaan ole mielekästä kirjata, järjen käyttö lienee sallittua ja kontekstiriippuvuus lienee yleisemmässä tapauksessa selvää sanomattakin - vaikka Duodecimin sanasto antaa esimerkiksi sanalle "sauva" tietyn merkityksen, eiköhän sanaa "sauva" ole korrektia käyttää myös yleisessä merkityksessään. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Se mitä on sovittu, on sovittu. Tuollaisesta ei ole sovittu. Uskomuslääkintä käsitteenä kuuluu ilman muuta lääketieteelliseen terminologiaan. Eihän sitä muuten löytyisi Duodecimin sanastosta. Vrt. esim. sana "polkupyörä", joka ei kuulu lääketieteelliseen terminologiaan ja jota ei löydy duodecimin sanastosta.--Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 14.38 (UTC) Ps. Duodecim antaa sauvalle merkityksen "verkkokalvon sauvasolun sauvamainen valonherkkä osa". Lienee itsestään selvää, missä tarkoituksessa Duodecim sanaa sauva käsittelee, eli en usko kenenkään sekoittavan sitä esim Was-sauvaan. Uskomuslääkinnän Duodecim määrittelee "vaihtoehtolääketiede", vaihtoehtolääkintä, vaihtoehtoiset hoitomuodot; tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jäävät hoitomenetelmät eli ko. sanalla ilmiselvästi tarkoitetaan nyt puheena olevaa asiaa.--Teveten 21. marraskuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

No mutta asiahan on selvä sitten myös Duodecimin kannalta. Jos se antaa nuo vaihtoehdot määritelmässään, niistä voidaan käyttää mitä tahansa. Mutta kyllä periaatteessa on selvää, että näkökulma Duodecimin sanastossa on vino. Eihän rehellisyyden nimissä voi sanoa, että ns. koululääketieteen edustaja voisi ottaa objektiivisesti kantaa asiaan, johon se periaatteessa suhtautuu kielteisesti. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Kyllä uskomuslääkintä kuuluu lääketieteen käsittelemään alaan. Eri asia on, että vastakkain olevat mielipiteet ovat lääketieteellisen yhteisön ja puoskareiden POVit. Tällöin Duodecimin sanasto on luonnollisesti POVia kannattava lähde. Mitenkä olisi nimi "luvaton lääkärinammatin harjoittaminen ja sitä lähellä oleva toiminta"? Tämä vastaisi suurinpiirtein uskomuslääkinnän alaa. --M. Porcius Cato 21. marraskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Kielitoimisto

Jos Kielitoimiston sanakirja kerran sanoo "uskomuslääkintä", niin silloinhan se pitäisi mainita mielipidetiedustelun johdannossa toimiston kantana. --Hasdrubal 21. marraskuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Sanakirja mainitsee vaihtoehtolääkintä-sanan uskomuslääkintä-sanan lopussa, joka on varsinainen hakusana. --Thi 21. marraskuuta 2006 kello 11.48 (UTC)

Molemmat siis löytyvät ko. kirjasta omana hakusananaan. Sekä uskomuslääkintä, että vaihtoehtolääkintä. Sanan selitys vain on laitettu uskomuslääkinnän kohdalle. --Taulapaa 21. marraskuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

Ehdotus: erilliset artikkelit Uskomuslääkintä (lääketiede) ja Vaihtoehtoinen hoitomuoto tms.

Pelkkä "Uskomuslääkintä" vaihtoehtoisia hoitoja tai vaihtoehtolääkintää kuvaavana nimenä oikein millään täytä neutraaliuden vaatimusta Wikipedia:NPOV. Toisaalta se on ns. lääketieteellisen yhteisön näkökulmasta yleisesti hyväksytty käsite, joten neutraalin näkökulman nimissä on myös aiheellista tuoda esille käsite uskomuslääkintä. Asian voisi ratkaista niin, että käsitellään aihetta otsikon mukaisesti kahdessa eri artikkelissa, ensimmäisessä ns. virallisen lääketieteen näkökulmasta ja toisessa "yleisestä" näkökulmasta ilman lääketieteen viitekehystä, koska kyseessä ei ole lääketieteen alaan kuuluva käsite. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Ehdotuksesi on niin sanottu POV fork, jotka en-wiki määrittelee ja arvioi seuraavasti: "A POV fork is an attempt to evade NPOV guidelines by creating a new article about a certain subject that is already treated in an article, often to avoid or highlight negative or positive viewpoints or facts. This is generally considered unacceptable. The generally accepted policy is that all facts and major Points of View on a certain subject are treated in one article." Kyllä samassa artikkelissa pitää pystyä käsittelemään [uskomus/vaihtoehto]lääkintä sekä lääketieteen, että [vaihtoehto/uskomus]lääkinnän kannalta neutraalin näkökulman mukaisesti.

En ole samaa mieltä että kyseessä olisi kuvattu ilmiö. Olisi varmaan ihan mahdollista päästä neutraalin näkökulman mukaiseen artikkeliin sisällön osalta. Sen sijaan näyttää siltä, että nykyisen fi-wikipedian nimeämiskäytäntö tässä tapauksessa voi johtaa ristiriitaan artikkelin nimeämisen suhteen, eli voi olla nimeämiskäytännön mukaan pitäisi käyttää neutraalin näkökulman kanssa ristiriitaista nimeä. No, toisaalta kai NPOV on tässä suhteessa oleellisempi käytäntö. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Nimeäminen kummalla hyvänsä tavalla ei tarkoita, että artikkeli olisi automaattisesti NPOV. Tämä voidaan korjata a) redirectillä ja b) selittämällä heti artikkelin alussa miksi jotkut ovat kritisoineet kyseistä termiä ja mitä vaihtoehtoisia termejä on olemassa ja miksi jotkut suosivat niitä. Tämä nimikysymys ei todellakaan ole maailmanloppu. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Ajattelin vähän samaan suuntaan kuin jkp. Oma ajatukseni oli että olkoon tämä artikkeli uskomuslääkintää, jossa on kiviterapia, iiristerapiat ja muut selvästi uskomukseen ja ns. new ageen kuuluvat. Varataan toinen artikkeli Vaihtoehtoiset hoitomuodot muille, lähinnä kokemusperäisille hoidoille, joilla voi olla myös tieteellistä perustaa. On outoa jos asialliset hoidot leimattaisiin uskomukseksi. Ehdotukseni ansiosta kenellekään ei tule paha mieli. Löytyykö kannatusta? --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Jos hoidolla on tieteellinen pohja, se on silloin lääketiedettä. Ehdottamasi luokittelu on hyvin subjektiivista ja siksi sen käytännön toteutus on vaikeaa. Yhden hömppä on toisen kokemusperäinen hoitomuoto. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Tuo on sinun näkemyksesi mutta ei välttämättä oikea. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 13.33 (UTC)

Esim. http://www.shef.ac.uk/scharr/ir/percent.html mukaan satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvien hoitojen osuus eri lääketieteen aloilla vaihteli välillä 11-70%. Jos "uskomuslääkinnäksi" nimitetään kaikkea, mikä ei perustu tutkimusnäyttöön, tarjotaan terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla ja sairaaloissa erittäin paljon uskomuslääkinnän palveluita. Sama tietysti pätee myös apteekkeihin, eihän esim. käsikaupan yskänlääkkeillä yleensä ole lainkaan todettua tutkimuksiin perustuvaa tehoa, vaikka tutkimuksia on tehty. Lääketieteen sisällä on sitten erikseen "evidence-based medicine" ja näyttöön perustuva hoito, mutta esim. Suomen lainsäädäntö ei suinkaan vaadi lääkäreitä noudattamaan näyttöön perustuvia hoitomuotoja, tapaan tai kokemukseen perustuva riittää. Toisin sanoen jako "lääketiede" ja "uskomuslääkintä" ei oikein toimi eikä kuvaa hyvin todellisuutta; käytännössä kun jakolinjalla tarkoitetaan sitä, onko kyse virallisesti hyväksytyistä so. suojattuja ammattinimikkeitä käyttävistä ja hoitolainsäädännön piirissä olevasta vs. muusta hoidosta. Tätä kuvaisi paljon paremmin jako vaikka termein "koululääketiede" ja "vaihtoehtoiset hoitomuodot", mutta niissäkin on omat ongelmansa. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Tämä on tunnettu tosiasia ja viime vuosina lääketieteessä on kiinnitetty tähän erityistä huomiota mainitsemasi Evidence Based Medicinen myötä, jonka kautta ollaan pyritty tuottamaan tieteellistä näyttöä niille hoidoille, joilta sellainen puuttuu. Joillain erityisaloilla (esim. kirurgiassa) tämä on kuitenkin vaikeaa, koska kaksoissokkotutkimusten tekeminen on mahdotonta. Lääketieteessä, toisin kuin vaihtoehtolääkinnässä yleensä näyttöön perustuvat hoidot ovat kuitenkin ehdoton ideaali. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

En oikein näe kommenttisi relevanssia, mutta viimeisen lauseen perusteella voisi todeta, että tässä nyt pyörii keskeisesti rinnastuksiin ja sanojen erillisiin rinnakkaismerkityksiin perustuva sanamagia - jos lääketieteellä tarkoitetaan tieteellisen näyttöön pohjautuvaa menetelmää, niin totta kai näyttöön perustuvat hoidot ovat ehdoton ideaali. Jos taas tarkoitetaan reaalimaailman hoitokäytäntöjä ja lääkintää ja lääketiedettä kuten se käytännön yhteiskunnallisena ja taloudellisena ilmiönä esiintyy, ehdottomana ideaalina on monenlaisia muita(kin) asioita, kuten esimerkiksi lääkeyhtiöillä lääkemyynnin maksimointi. Sanamagia toimii käytännössä niin, että tehdään rinnastus "näyttöön perustuva lääketiede" == "kaikki laillistettujen, luvan saaneiden tai nimikesuojattujen ammattihenkilöiden välittämä tai tarjoama hoito" ja toisaalta vastakkainasettelu "näyttöön perustuva lääketiede" vs. "uskomushoidot". Tällainen sanamagia on hyvin propagandistinen ja ei-neutraali lähetymistapa, eikä ole linjassa NPOV:n kanssa. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 14.19 (UTC)

Enhän minä noin sanonut. Sairaanhoidon käytännöissä on siis näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja käytäntöjä, jotka jää vajaaksi tästä vaatimuksesta usein siitä syystä, että tieteellistä näyttöä on erittäin vaikeaa tai mahdotonta saada joko käytännön syistä tai eettisistä ongelmista johtuen. Myös joitain aikaisemmin ns. "vaihtoehtolääkinnän" piirin kuuluneita hoitokäytäntöjä on siirtynyt näyttöön perustuvan lääketieteen piiriin uuden tutkimuksen myötä (esimerkiksi akupunktio joissain tietyissä vaivoissa). Eli käytännössä esittämäsi "kaikki laillistettujen, luvan saaneiden tai nimikesuojattujen ammattihenkilöiden välittämä tai tarjoama hoito" vrs. "vaihtoehtolääkintä" sijaan vastakkainasettelu on pikemminkin "näyttöön perustuva lääketiede" vrs. "vaihtoehtolääkintä" ja esimerkiksi "virallisessa" sairaanhoidossa on käytössä molempiin kategoroihin luokiteltavia hoitomuotoja, joskin enemmän edellämainittuja. --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

En kuvannutkaan sanomistasi, vaan alalla esiintyvän viestinnän luonnetta. Uskosi käytännön lääkinnän harjoittamisen tieteelliseen pohjaan on näköjään varsin vahva; minusta wikipediaa kirjoittaessa pitäisi kuitenkin huomioida myös esimerkiksi ne huolenaiheet, mitä lääketieteellisen yhteisön piirissä esitetään tutkimusten rahoituksen ja tutkijoiden ja lääkäreiden ja alan yhtiöiden taloudellisten sidosten vaikutuksesta tutkimustuloksiin ja esim. käypä hoito -suosituksiin, ja ne alan lehdissä julkaistut arviot, joiden mukaan monilla muilla seikoilla kuin tieteellisellä paradigmalla on huolestuttavan suuri vaikutus. jkp 21. marraskuuta 2006 kello 14.52 (UTC)

Totta, mutta minulla(kin) lienee oikeus se ilmoittaa, eikö vain? --Joonasl (kerro) 21. marraskuuta 2006 kello 13.35 (UTC)

Tässä tarvitaan nyt joku kriteeri, että miten asialliset ja ei-asialliset ei-lääketieteelliset hoidot erotetaan toisistaan --128.214.205.6 21. marraskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Kriteeri on tietysti tiedeyhteisön käsitys asiasta. Tuohirulla 21. marraskuuta 2006 kello 17.52 (UTC)

On paljon asioita, joihin tiedeyhteisöllä ei ole mielenkiintoa ottaa kantaa. Odotan milloin tiedeyhteisö alkaa tutkia esimerkiksi monia kokemusperäisesti hyviksi havaittuja yrttilääkkeitä. Luultavasti saan odottaa turhaan, sillä lääketutkimusta rahoittavat tietääkseni lähinnä lääketehtaat, joita taas ei kiinnosta tutkia asioita, joita ei voi patentoida. Jään silti yhä odottamaan, sillä minua kiinnostaisi aivan henkilökohtaisestikin millaisia tuloksia näistä tehokkaiksi havaituista yrttilääkkeistä saataisiin kunnollisesti tehdyin tieteellisin tutkimuksin. --Ulrika 21. marraskuuta 2006 kello 18.05 (UTC)

Kyllä yrteistä eristettyjä vaikuttavia aineita voi patentoida siinä missä mitä tahansa muitakin lääkeaineita ja monet nykyiset lääkkeet on nimenomaan eristetty eri kasveista. Kasveihin perustuva lääketutkimus on yksi keskeisiä farmakologisia aloja. [5] Kokemusperäiseen havaintoon vetoaminen jonkin asia tehokkuuden tai toimivuuden mittana on vain yleisesti ottaen erittäin ongelmallista. Samaa argumenttia käyttävät esimerkiksi astrologian kannattajat, jotka ilmoittavat astrologian olevan tuhatvuotiseen traditioon perustuvat kokemusperäinen tiede, esim. "Astrologian kokemusperäinen vakuuttavuus on asia sinänsä. Useimmat kotimaisista ja ulkomaisista tunnetuista astrologeista ovat aloittaneet uransa epäilijöinä tai suorastaan kieltäjinä. Astrologian sisäistämisen jälkeen harva on pettyneenä poistunut ja jättänyt koko asian."[6]. "Kokemusperäisyys" tässä yhteydessä on vain uskomuksen eufemismi. --Joonasl (kerro) 22. marraskuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Tiedän että "monet nykyiset lääkkeet on nimenomaan eristetty eri kasveista". En pidä itseäni aiheen asiantuntijana, mutta ymmärtäisin niin ettei yrittilääkinnässä välttämättä ole kyse yhdestä vaikuttavasta aineesta vaan useammasta ja ehkä vielä niiden yhteisvaikutuksesta. Sitä voi olla vaikea patentoida. Pidän viittausta astrologiaan asiattomana. Puhutaan kuitenkin täysin eri tason asioista. Sanoin edellä että "odotan milloin tiedeyhteisö alkaa tutkia", sillä yrttien vaikutusta on varmasti mahdollista tutkia, kuten itsekin toisaalta myönnät, mutta rahoituksen saaminen voi juuri edellä esittämistäni syistä olla vaikeaa. --Ulrika 22. marraskuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Kun nyt termejä hahmotetaan: Lain velvoitteen mukaan näyttäisi siltä, että "lääketiede"ttä osuvampi nimi ns. viralliselle terveydenhoidolle olisi vaikkapa "koululääkintä": Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. [7] - ei siis puhuta mitään näyttöön perustuvasta tai tieteellisesti perustellusta hoidosta, ainoastaan yleisesti hyväksytystä ja kokemusperäisestä perustellusta ja koulutukseen perustuvasta. Kun huomioidan tapoihin perustuvuus (yleisesti hyväksytty) ja jos "kokemusperäisyys" on eufemismi uskomukselle, niin sitten ehkä nimeksi sopisi vaikka "Tapa- ja uskomuslääkintä" tai "Tapa- ja uskomuskoululääkintä". jkp 22. marraskuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Tuohan olikin mielenkiintoinen. Näyttää siltä että Joonakselta on jäänyt laki lukematta, ainakin tältä osin. ;) --Ulrika 22. marraskuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Paramedikalisaatio

Mielestäni paramedikalisaatio-termin artikkelissa ollut kirja toimi varsin asiallisena lähdeviittauksena termin hyväksyttävyyteen. Koska Joonasl oli asiasta kuitenkin eri mieltä, tein varsinaista googletusta ja läysin viitteen. Laitan sen artikkeliin lähteettömyysmallineen paikalle. --M. Porcius Cato 22. marraskuuta 2006 kello 07.19 (UTC)

Otsikon "kirjallisuus" alla olevat teokset eivät ole lähdeviitteitä. Ei millään voida arvata, että kyseinen termi on selitetty/määritetty juuri kyseisessä teoksessa. Viitteen ei tarvitse olla verkossa, kirja käy vallan mainioksi jos se on merkitty lähteeksi. --Joonasl (kerro) 22. marraskuuta 2006 kello 07.24 (UTC)

Luokan poisto

Jos nyt ystävällisesti jättäisitte dellimättä kumpaakaan olemassa olevista luokista keskustelun kestäessä. Luokka:Uskomuslääkintä, joka on ollut olemassa jo puolitoista vuotta ja on nimeämiskäytännön mukaan nimetty, oli jälleen dellitty vain sen takia, että kukaan ei ollut palautussotinut sieltä käytännön vastaisesti poistettuja artikkeleita takaisin sinne. Voin minä ne artikkelit takaisin sinne palauttaa, jos se siitä on kiinni, mutta en todellakaan haluaisi aloittaa turhaa palautussotaa. Siis pyydän: malttia. --Hasdrubal 22. marraskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

Mielipidetiedustelun tulos

Mielipidetiedustelun perusteella näyttää aika selvältä, että uskomuslääkintä on eniten kannatusta saavuttanut vaihtoehto. Siirrän artikkelin sille nimelle. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 09.55 (UTC)

Termi uskomuslääkintä ei täytä neutraalin näkökulman kriteerejä luokan nimenä, joten on paikallaan käyttää jotain muuta nimeä. Neutraali näkökulma kuitenkin on yksi keskeisimpiä tai keskeisin wikipedian perusperiaate. Artikkelin nimi on sitten syytä käsitellä erikseen, järjestetty mielipidetiedustelu ei ole oikein rationaalinen kun niputti molemmat yhteen. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 10.50 (UTC)

Eiköhän kuitenkin kaikista loogisinta ole käyttää samaa termiä artikkelin ja luokan nimenä.. Termin kritiikkiä voidaan esittää itse artikkelsissa. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 10.52 (UTC)

Jos tuollaista loogisuutta tavoitellaan, silloin on paikallaan nimetä artikkelikin netraalin näkökulman mukaisella tavalla. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 10.58 (UTC)

Katson että vaikka hämmästelen tapaa jolla artikkeli ja luokka on nimetty ja myös artikkeli Lääkekasvi on luokiteltu uudelleen, en rupea asiasta enempää vääntämään. Totean vain että nykyinen artikkelin nimi + nuo muut mainitsemani muutokset edustavat yhtä lääketieteellistä näkemystä, eivät neutraaliutta. Kokemuksesta kuitenkin nyt tiedän mitä tapahtuu, jos asiaa jatketaan. Olen viisastunut ja annan jyrän jyrätä. Ehkä se menee tällä kertaa ohitseni. --Ulrika 3. joulukuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Asiasta järjestettiin mielipidetiedustelu, jossa muoto uskomuslääkintä sai ylivoimaisesti eniten kannatusta. Mikäli katsot tarkaan nykyinen muoto ei ollut edes minun kannattamani muoto. En ymmärrä millä tavoin olen tässä yhteydessä "jyrännyt". Mikäli halauat voit toki järjestää artikkelista/luokasta nimeämiskäytännön mukaisen virallisen äänestyksen, mutta mielipidetiedustelun perusteella näyttää vahvasti siltä, että muoto "uskomuslääkintä" tulisi sen voittamaan. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Niinkö meinaat? 12/25 on alle puolet. -tKahkonen 3. joulukuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

Nimeämiskäytännön mukaan muut kuin virallisten nimeämislähteiden muodot vaativat 2/3:n kannatuksen ja tätä eivät nuo vaihtoehdot olleet lähelläkään. Toisaalta kahdesta virallisen nimämislähteen suosittelemasta muodosto uskomuslääkintä voitti selkeästi 75% kannatuksella. "Vaihtoehtoiset hoitomuodot" sai 7 ja "luotaintaishoidot" 2. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 13.50 (UTC)

Aika absurdeihin tuloksiin näyttää tämä "virallisuushakuisuus" johtavan, esimerkkinä vaikkapa tuo artikkelin "Lääkekasvi" luokittelu luokkaan "Uskomuslääkintä" joka puolestaan on luokassa "Näennäistieteet" - ikäänkuin kasvien lääkevaikutukset olisivat näennäisiä. Muistan, että en-wikipediassa oli jotain käytäntöjä joilla tällaisia kritiikittömän ja orjallisen normien seuraamisen haittoja pyrittiin torjumaan, kehotettiin järjen käyttöön ja unohtamaan käytännöt ym kun tarpeen, ehkä kannattaisi näitä tuoda suomenkieliseenkin wikipediaan. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 12.34 (UTC)

Artikkeleita on usein useissa luokissa, tässäkin tapausessa artikkeli on luokissa uskomuslääkintä, lääkeaineoppi ja lääketiede, mikä varmaankin kuvaa artikkelin aihealueen monia puolia. Osa rohdosvalmisteista ja yrttihoidoista on puhdasta uskomuslääkintää, osa on "virallista" lääketiedettä ja farmakologiaa. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 13.53 (UTC)

Mielipidetiedustelu: onko luokan "Uskomuslääkintä" nimi neutraalin näkökulman mukainen

Wikipedia:Neutraali näkökulma on yksi keskeisimpiä wikipedian perusperiaatteita, ehkäpä kaikkein tärkein. Ko. käytäntö pähkinänkuoressa on käytäntösivulla tiivistetty näin: Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea vaan esittävät eri näkemykset tasapuolisesti.

Nähdäksen luokan nimi Uskomuslääkintä ei ole neutraalin näkökulman mukainen, jonka vuoksi luokalle tulisi etsiä jokin toinen nimi.

Käsitettä tarvitaan ja käytetään yleensä erottamaan yhteiskunnan taloudellisesti ja sosiaalisesti (mm. sairauslomien muodossa) virallistama diagnosointi ja hoito muista hoitomuodoista. Nimikkeet eivät ole kovin vakiintuneita eivätkä kaikkien hyväksymiä - puhekielessä puhutaan usein "koululääketieteestä" mutta sekään ei nauti laajaa hyväksyntää. Hoitomuotoja puolustavat puhuvat uskomuslääkinnän sijaan esimerkiksi luontaishoidoista, luontaisterapioista, täydentävistä hoitomuodoista ja luonnonmukaisesta itsehoidosta.

Raja uskomuslääkinnän ja "virallisen" lääketieteen välillä kulkee yleensä siinä, onko hoitomuodon harjoittajalle lain nojalla suojattu ammattinimike ja lailla suojattujen ammatinharjoittajien yhteisön hyväksyntä. Vaikka suhteellisen suuri osa esimerkiksi lääkäriasemilla, sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja apteekeissa tarjotuista hoidoista ei perustukaan tieteellisesti pätevään näyttöön vaan käytännön kokemukseen tai perinteeseen, ei näitä hoitoja ole tapana nimittää uskomushoidoiksi, uskomuslääkinnäksi tai vaihtoehtoiseksi hoidoksi.

Toisin kuin moni luulee, "virallisen" lääkinnän hoidot eivät likimainkaan aina perustu tieteelliseen näyttöön (kts. esim. [8]) eikä niiltä vaadita tieteeseen perustuvuutta (kts. tämän sivun keskustelu lain vaatimusten osalta esim. hakusanalla "Terveydenhuollon ammattihenkilön") , ja tästäkin syystä vastakkainasettelu "uskomuslääkintä" vs. "virallinen lääkintä" ontuu pahasti.

Keskustelussa on aiemmin vedottu käytäntöön Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi tavalla johon sivua ei näytä tarkoitetun - sivun tarkoitus näyttää olevan kielenhuollollinen, pyrkimys löytää hyvät sanojen ja nimien kirjoitusasut (pitsa/pizza, fleece/fliisi/fliici/tms, millä kielellä paikannimet), eikä siinä ole käsitelty lainkaan käsitteiden valintoja eri konnotaatioita sisältävistä vaihtoehdoista eikä luokittelua. Siinä mielessä ko. artikkeli ei anna juurikaan eväitä uskomusxx/vaihtoehtoxxx/luontaisxxx -artikkelin nimen tai luokittelun valintaan ja siihen, mikä käsite on wikipedia-käytäntöjen mukainen.

Aiemman keskustelun perusteellaa näyttää siltä, että termiä joka on tyyppiä "vaihtoehtolääkintä" tai "vaihtoehtoiset hoidot" tms käytetään sekä Englannin, Saksan, Viron, Espanjan, Italian, Hollannin, Norjan, Portugalin, Venäjän ja Ruotsin Wikipedioissa. En tässä ehdota tarkkaa termiä, joku järkevä on varmaan löydettävissä, tässä on tarkoitus kartoittaa missä määrin muutkin allekirjoittavat näkemyksen, että termi uskomuslääkintä luokan nimenä ei ole neutraalin näkökulman mukainen.

Tämä mielipidetiedustelu koskee luokan nimeä, artikkelin nimi on minusta parasta käsitellä erikseen. Artikkelissa on mahdollista käsitellä eri näkökulmia nimeämiseen joten sen suhteen neutraalissa näkökulmassa voi olla mahdollista pysyä myös kiistanalaisella nimeämisellä, mutta luokan nimi näkyy jokaisessa artikkelissa joka luokkaan kuuluu, ja siksi on erityisen tärkeää että luokan nimi noudattaa neutraalia näkökulmaa.jkp 3. joulukuuta 2006 kello 11.35 (UTC)

Uskomuslääkintä luokan nimenä ei ole neutraalin näkökulman mukainen

1. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 11.27 (UTC)
2. --Ulrika 3. joulukuuta 2006 kello 11.22 (UTC)
3. Ei missään tapauksessa ole neutraali, vaan osoittaa käyttäjänsä asenteen asiaan. --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 11.44 (UTC)
4. Jos sanakirja jotain sanoo, se ei tarkoita, että kyseessä olisi neutraalius. -tKahkonen 3. joulukuuta 2006 kello 12.26 (UTC)
5. Kuulosta jo melkein samalta kuin lumelääke.--ELLusKa_86 3. joulukuuta 2006 kello 20.19 (UTC)
6. Kuten ei artikkelinkaan nimenä. --Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 02.35 (UTC)
7. --Altair 5. joulukuuta 2006 kello 12.47 (UTC)
8. --Wipu 7. joulukuuta 2006 kello 11.44 (UTC)

Uskomuslääkintä luokan nimenä on neutraalin näkökulman mukainen

1. Kaikissa asioissa ei voida pitäytyä täysin neutraalin näkökulman mukaisissa nimissä, varsinkaan tiedettä koskevissa. Tätä menoa kaikenlaiset hörhöt tunkevat tuubaa tieteellisiin artikkeleihin. En ymmärrä mitä pahaa sanassa uskomus on, sehän on kaikista kuvaavin, vaikkeikaan neutraalein. --Zxc 3. joulukuuta 2006 kello 11.24 (UTC)
2. Termi on kielitoimiston virallisen sanakirjan mukainen ja neutraali. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 11.26 (UTC)
3. --Hasdrubal 3. joulukuuta 2006 kello 11.32 (UTC)
4. Hasdrubalin perustelujen mukaisesti. --Jannex 3. joulukuuta 2006 kello 12.19 (UTC)
5. Ks. yllä. --Tve4 3. joulukuuta 2006 kello 12.20 (UTC)
6. --iirolaiho (kitinää) 3. joulukuuta 2006 kello 12.41 (UTC)
7. --Kouluhai ۞ 3. joulukuuta 2006 kello 15.47 (UTC)
8. --OM 3. joulukuuta 2006 kello 16.19 (UTC)
9. On täysin neutraalia nimittää ei-tieteellistä uskomusta uskomukseksi. Muut nimet ovat kelvottomia. En näe muuta syytä kannattaa jotain muuta nimeä tälle luokalle, kuin halun mainostaa uskomuslääkintää. Tuohirulla 3. joulukuuta 2006 kello 18.12 (UTC)
10. --Thi 3. joulukuuta 2006 kello 19.41 (UTC)
11. Kuten Hasdrubal. Täysin neutraalia eli näkökulmatonta nimitystä näin kiistanalaiselle asialle ei ole, joten kielitoimiston kanta kelpaa minulle. --Marimba 3. joulukuuta 2006 kello 20.09 (UTC)
12. Kielitoimiston hyväksymä ja yleiskielessä käytetty nimi kelpaa. Ainoa syy vastustaa tätä nimeä lienee saada kyseinen huuhaa vaikuttamaan jotenkin tieteellisemmältä. Ei neutraaliutta ole se. --kompak 4. joulukuuta 2006 kello 08.36 (UTC)
13. Tässä joudutaan kai pian äänestämään siitäkin onko sana uskonto neutraalin näkökulman mukainen. --Höyhens 4. joulukuuta 2006 kello 17.49 (UTC)
14. --MiPe ^(wikinät) 10. joulukuuta 2006 kello 13.16 (UTC)
15. --Ras 11. joulukuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Keskustelu

Kyselyssä implisiittisesti oletetaan, että on olemassa tätä ilmiötä kuvaava sana, joka on täydellisen neutraali. Kaikissa esillä olleissa termeissä on väistämättä taustalla jonkinlainen arvolataus, toisissa sitä vain on vähemmän kuin toisissa. Tämä on tällainen "oletko lakannut hakkaamasta vaimoasi kysely". --Hasdrubal 3. joulukuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

Minkälainen lataus mielestäsi on vaihtoehtoinen hoitomuoto -termin taustalla? Voiko sen neutraalimpaa ilmausta tästä asiasta edes keksiä? --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

"Vaihtoehtoista hoitomuotoa" voi pitää myskin todella huonona vaihtoehtona. Esimerkiksi (juuri) kukaan, ei edes homeopataatit itse, ehdota homeopatiaa sytostaattien vaihtoehdoksi syövänhoidossa, vaan sitä tarjotaan koululääketiedettä "täydentäväksi" hoitomuodoksi. --Joonasl (kerro) 3. joulukuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Ei minusta vaihtoehtoisuus termissä tarkoita tuota, vaan vaihtoehtoisuus on pikemminkin yhteiskunnallises-taloudellisesta kuin yksilön näkökulmasta katsottua - on verovaroin tuettuja hoitomuotoja ja sitten muita. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Tässä ei nyt edes ollut kyse asiasta vaan kysymyksenasettelusta: kysymyksenasettelu on väärä dikotomia. Eri vaihtoehtoja ei käsitellä tasa-arvoisesti, vaan nykyistä määritelmää yritetään kammeta ulos. Äänestys tuolla kysymyksenasettelulla on täysin turha. --Tynkänen 3. joulukuuta 2006 kello 11.51 (UTC)

Kun nimestä äänestettiin, niin aika moni äänestäjistä äänesti sen perusteella, mikä on oma asenne asiaan (siis uskooko vai eikö usko). Olisi kuitenkin pitänyt äänestää siitä, mikä on sopivin nimi artikkelille. Nyt rikotaan todella pahasti neutraalia näkökulmaa siksi, koska äänestäjät äänestivät oman ideologiansa mukaisesti. --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 11.54 (UTC)

Muistutan, että kyseessä ei ole äänestys, vaan mielipidetiedustelu. Aiemmassa mielipidetiedustelussa meni minusta pieleen se, että vaikka varsin moni huomautti, että katsoo nimityksen rikkovan neutraalia näkökulmaa, tämä jätettiin huomiotta ikään kuin neutraalia näkökulmaa rikkovat vaihtoehdot olisivat tasa-arvoisia sen mukaisten vaihtoehtojen kanssa. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Ei siinä mitään täydellisen neutraalia sanaa oleteta, vaan kysellään mielipiteitä tämän sanan neutraaliudesta. Voihan sitä vaikka sitten erikseen kysellä, pidetäänkö noita muita esillä olleita termejä neutraalina, jos haluaa vertailukelpoista arviota siitä miten sanat nähdään. jkp 3. joulukuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

"Termi on kielitoimiston virallisen sanakirjan mukainen ja neutraali." Samasta opuksesta löytyy myös vaihtoehtolääkintä. Lisäksi on outo väite, että uskomuslääkintä olisi neutraali ilmaus. Mihin perustat väitteesi? --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 12.00 (UTC)

Jos haluat osoittaa, että uskomuksen kutsumisessa uskomukseksi on jotain epäneutraalia, niin sinulla on todistustaakka Tuohirulla 3. joulukuuta 2006 kello 18.18 (UTC)

Tietosanakirjan otsikoinnissa tai tässä tapauksessa luokan nimessä ei oteta kantaa, mihin hoito perustuu. Sen on tarkoitus kuvata kyseiseen luokkaan kuuluvia artikkeleita. Tässä äänestyksessä ei tule miettiä sitä, onko joku humpuukia vai ei. Siitä ei nyt äänestetä. Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää mistä äänestetään ja äänestää ilman oman maailmankuvan tuomaa asennetta. --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 19.08 (UTC)

"Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää..." Tämä kommentti osuvasti havainnollistaa juuri sitä pointtia, mitä yllä esittämälläni kommentilla hain. --Hasdrubal 3. joulukuuta 2006 kello 19.29 (UTC)

"kielitoimiston kanta kelpaa minulle" Kielitoimiston kanta ei ole se, että uskomuslääkintä olisi ainut oikea termi. --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 20.11 (UTC)

Äänestyksen aihe onkin se, onko uskomuslääkintä neutraalin näkökulman mukainen nimi, eikä onko se ainoa neutraalin näkökulman mukainen nimi. --Marimba 3. joulukuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja antaa sanoiksi vaihtoehtolääkintä ja uskomuslääkintä. On helppo huomata kumpi niistä on neutraalimpi muoto. --Taulapaa 3. joulukuuta 2006 kello 20.18 (UTC)

Kielitoimisto ei ota kantaa siihen kumpi on parempi. Se ei myöskään ota kantaa kummankaan neutraaliuteen, joten on turha yrittää tunkea itseään Kielitoimiston selän taakse. Vaihtoehtolääkintä ja uskomuslääkintä ovat sanakirjassa synonyymeja. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 02.06 (UTC)

Lumelääke muuten auttaa myös. --Höyhens 4. joulukuuta 2006 kello 17.45 (UTC)

Äänestys

Koska asiasta ei keskustelusta huolimatta päästy yksimielisyyteen eikä mitään kaikille sopivaa vaihtoehtoa ole löydetty, on asiasta käynnistetty äänestys osoitteessa: Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai vaihtoehtolääkintä. --Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 04.01 (UTC)

YSA ja käsitteiden määrittely

Taas on tilanne että yksi käyttäjä pyrkii vetoamaan YSAan. YSA ei määrittele, se ottaa käsitteitä mistä milloinkin luokittelua varten, olipa ne oikeita tai vääriä. YSA ei pohdi, onko kyse neutraalista termistä. Tämä asia on käsitelty jo aiemmin ja todettu että YSA kieltäytyy olemasta auktoriteetti johon vedotaan. --Ulrika 4. joulukuuta 2006 kello 12.08 (UTC)

Neutraali näkökulma

Menee varsin kauas neutraalista näkökulmasta kun alkaa Duodecimin määritelmällä ja käsittelee muutenkin asiaa ensisijassa ns. lääketiedeyhteisön näkökulmasta. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 16.40 (UTC)

Pelottavaa lukea, miten wikipedian artikkeli voi eksyä näin kauas puolueettomasta artikkelista, johon pitäisi aina edes pyrkiä. Kritiikki on toki hyvä asia, mutta neutraalissa artikkelissa pitäisi olla sekä huonot että hyvät puolet. Tässä artikkelissa on kerrottu vain huonot. Esim. "oikeaoppinen" lääketiede termiä ei ole edes olemassa, ainakaan sitä ei voida käyttää niin yksipuolisesti, että vain yksi haara on "oikeaoppista" kun muutkin toimivat ja ovat yhtä "oikeita" kuin artikkelin kirjoittajan edustama haara.Kalamies 6. tammikuuta 2007 kello 12.35 (UTC)