Keskustelu:Tšekki

Tshekki

Eikö valtion nimi kirjoiteta suomeksi Tshekki? Suomen aakkosissa ei ole tuota väkäsässää.Ikiaiki 26. syyskuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Kielitoimisto suosittaa Tšekkiä. Kyllä hattuässää suomessakin tulee joissain yhteyksissä käyttää. Aiheesta lisää mm. täällä. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 19.08 (UTC)

Kielitoimiston teksti oli vuodelta 1998 ja näin ollen käytännössä vanhaa. Hattuässää ei opeteta koululaisille, koska se ei suomalaisiin aakkosiin kuulu eli tämänkin muistaen merkin käyttö on väärin. Alunperinkään merkki ei ole suomen kieleen kuulunut vaan se on keinotekoisesti tuotu juuri tsekin kielestä. Ilmeisesti tästä syystä tämä Tsekkiin ihastunut ja jutun täysin väärin suomeksi kirjoittanut henkilö sitä käyttääkin.Kirjoittaja käyttää myös hattu n, hattu c kirjaimia ym, jotka eivät suomalaisille kerro mitään. Wikipedian virhehän piilee juuri tässä, että kuka tahansa saa kirjoittaa totena mitä tahansa. Vaikka sitten kieliopin uusiksi. Kommentin jätti Onund (keskustelu – muokkaukset).

Tässä uudempi suositus: Suhuäänteiden š ja ž merkintä vierasnimissä. Kirjain ei ole tullut tšekin kielestä, vaan sitä tarvitaan myös useissa muissa lainasanoissa ja kyrillisellä kirjaimistolla kirjoitettujen kielten translitteroinnissa. –Kooma (di algo) 26. lokakuuta 2008 kello 12.25 (EET)

Olen kuullut myös suosituksen, että jos ei pysty käyttämään "hattuässää", mielummin jättää vain hatun pois (sakki, tsekki, samppoo) kun kirjoittaa kahdella konsonantilla (shakki, tshekki, shamppoo). Tämä onkin linjassa tuon uudemman suosituksen perustelujen kanssa. Wikissä onneksi hattu-s on. Laajempi näppäimistön merkistötuki on kuitenkin yleistymässä tietoturvasyistä, esim henkilönimet pitäisi pystyä yksilöimään omankielisessä asussa vähintään EU:n sisällä. --LemonKing 19. syyskuuta 2009 kello 08.32 (EEST)

Ateistisin maa?

"Kaikkiaan 34% väestöstä kuuluu johonkin uskontoon. Tšekki onkin Euroopan ateistisin maa." Onkohan tässä tulkittu lähdettä oikein tai onko siitä vedetty oikeita johtopäätöksiä? Kirkkoonkuulumattomat eivät taatusti ole kaikki ateisteja - osa ei vaan kuulu kirkkoon, osa on agnostikkoja yms.. Lause saattaa olla oikeassa muodossaan, jos se muotoillaan esim. "Tšekissä väestöstä kirkkoonkuuluvia on Euroopassa vähiten". --TBone 24. syyskuuta 2008 kello 09.48 (EEST)

Lisää: en.wikissä asia on ilmaistu näin: The Czech Republic, along with Estonia, has one of the least religious populations in all of Europe. According to the 2001 census, 59% of the country is agnostic, atheist, non-believer or no-organised believer, 26.8% Roman Catholic and 2.5% Protestant.[17]

According to the most recent Eurobarometer Poll 2005,[18] 19% of Czech citizens responded that "they believe there is a God" (the second lowest rate among EU countries after Estonia with 16%[19]), whereas 50% answered that "they believe there is some sort of spirit or life force" and 30% that "they do not believe there is any sort of spirit, God, or life force".

Eli itse asiassa Viro olisi "ateistisin maa" jonkun tilaston mukaan.(Lisäksi agnostikko ei voi edes vastata, jos vaihtoehdot olivat nuo) --TBone 24. syyskuuta 2008 kello 09.52 (EEST)

Kyllä se tieto ihan lähteestä on. Viitattiin johonkin tutkimukseen, mutta ei sanottu mikä tutkimus. Lähteen merkkasin mielestäni ihan hyvin. Miten sitä enää tarkentaa? --Duke 24. syyskuuta 2008 kello 12.45 (EEST)

Laitoin tuon tarkemmin, koska mielestäni vaatii jonkun tarkemman lähteen varsinkin nyt kun kerroit lähteessä vain viitatun johonkin tutkimukseen (itse asiassa täytyisi olla malline "lisää lähteitä"). Vaarana on, että hengellisen ilmaisjakelulehden toimittaja on suorastaan tulkinnut väärin tutkimusta. Nythän tuossa ylhäällä on myös mainittu suoraan tutkimus, jonka mukaan Tšekki ei olekaan Euroopan "ateistisin" maa. --TBone 24. syyskuuta 2008 kello 12.51 (EEST)

Se lehti on muuten pdf:änä netissä, jos haluat tarkistaa itse. Suora lainaus: Muutama vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan vain 34 prosenttia tsekeistä kuuluu johonkin uskontoon. Tsekki on Euroopan ateistisin maa, tutkimus julistaa. --Duke 24. syyskuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

Tuli mieleen että Rauhan Tervehdys on seurakuntalehti. Eli jos sitä kustannetaan kirkollisverosta, niin silloinhan kyseessä ei ole ilmaisjakelulehti. Näin pientä saivartelua ;). --Duke 24. syyskuuta 2008 kello 13.28 (EEST)

Juu ja puolueiden lehtitukien takia tuemme kaikkien puolueidenkin äänitorvia :) Tällaisen linkin löysin asiasta: http://www.gadling.com/2007/08/23/least-religious-countries/ mutta aika monelta saitilta löytyy "Czech Republic: Most Atheist Country in Europe" tyyppisiä blogimerkintöjä. --TBone 24. syyskuuta 2008 kello 13.50 (EEST)

Muutin sanan "ateistisin" tilalle "vähiten uskonnollinen", en-wikin mukaan. Nämä ovat kaksi ihan eri asiaa. Ateismilla tarkoitetaan yleensä yksilön henkilökohtaista vakaumusta, ettei Jumalaa/jumalia ole. Uskontokuntaan kuuluminen sen sijaan on yhteisöllinen asia. Tutkimusten mukaan sitotutuminen järjestäytyneeseen uskonnollisuuteen on Euroopassa vähentynyt radikaalisti, mutta vakaumuksellinen ateismi ei ole lisääntynyt samassa suhteessa. Yhä useampi on siis "riippumaton" agnostikko tai teisti, joka uskoo johonkin, muttei koe tarvitsevansta uskontoa uskonsa tueksi. Varsinkin Tšekissä ja muissa ex-itäblokin maissa lienee paljon tällaista porukkaa, koska vakaumuksellinen ateismi liitetään helposti kommunistiaikaan, johon ei haluta samastua. --LemonKing 19. syyskuuta 2009 kello 08.45 (EEST)

Tšekit?

Miksi välillä puhutaan Tšekeistä eikä Tšekistä yksikössä? Esim. "Lähdemme viikon päästä Tšekkeihin." Jos monikkoon on joku järkevä syy, ehkä voisi lisätä artikkeliin maininnan? Asgardian 2. syyskuuta 2009 kello 09.16 (EEST)

Tuo on yleisempi ilmiö (ks. artikkeli Askaisista jenkkeihin Kotuksen sivuilla), joten en tiedä, kannattaako siitä kertoa yksittäisissä maa-artikkeleissa. --Silvonen 2. syyskuuta 2009 kello 09.18 (EEST)

Kuten Silvosen antamasta linkistä ilmenee, ilmaus on arkinen eikä siksi ole tarpeen tietosanakirjassa (paitsi tietysti mahdollisesti esimerkkinä arkikieltä tms. käsittelevässä artikkelissa). --Hrrkrr31 2. syyskuuta 2009 kello 09.23 (EEST)

Mielestäni "Tšekit" ei ole sama asia kuin muut esimerkit tuossa linkissä. Sen lisäksi, että en ole ikinä kuullut kenenkään lähtevän skotteihin, muut esimerkit ovat selkeästi puhekieltä, kuten "jenkit". Tietokilpailussa eräs kilpailija vastasi "Tšekit" kun kysyttiin tätä maata. Kukaan ei varmasti olisi ikinä sanonut "Jenkit" tai "Britit" siinä kohtaa. Ero tulee siitä, että osa ihmisistä luulee Tšekkejä olevan monta, toisin kuin muissa esimerkeissä. Itselleni tuli mieleen, että ehkä artikkelin kohta: "Nykyinen Tšekki koostuu kolmesta historiallisesta alueesta: Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta" voisi olla syynä monikkoon. Ilmeisesti ei. -Asgardian 2. syyskuuta 2009 kello 10.47 (EEST)

Selityksenä voi olla sekin, että sana tšekki mielletään yhä asukkaan eikä maan nimeksi. Jos maan nimen kohdalla on aivoissa musta aukko, se täyttyy helposti tuolla asukkaasta johdetulla monikkoilmauksella. --Silvonen 2. syyskuuta 2009 kello 10.58 (EEST)

Olin just kirjoittamassa samaa. Ehkä maan nimeksi olisi kannattanut valita joku muu, esim. Tšekko. :) --Quinn 2. syyskuuta 2009 kello 10.59 (EEST)

Tšekki olikin pitkään käytössä vain kansallisuudenn, ei maan nimenä, ja se luonnollisesti tavallisimmin esiintyi monikossa. Maan nimenä se oikeastaan tulikin yleisemmin tunnetuksi vasta vuonna 1993 Tšekkoslovakian hajottua. Tosin jo sitä ennen, vuodesta 1968 saakka, se oli ollut osavaltion nimenä, mutta esiintyi sellaisena harvemmin esimerkiksi uutisissa, mutta paljon useammin (epätäsmällisesti) monikkomuotoisena tarkoittamassa koko maan asukkaita. Ennen vuotta 1968 ei ollut olemassa Tšekki-nimistä hallintoaluettakaan, vuonna 1968 muutettiin liittovaltioksi, ei ollut Tšekki-nimistä hallintoaluettakaan, vaan nykyinen Tšekki oli vanhastaan ollut jakauteena Böömiksi ja Määriksi, kuten jo Itävalta-Unkarin aikana. -KLS 2. syyskuuta 2009 kello 11.12 (EEST)

Yllämainitussa Kotuksen artikkelissa kerrotaan, että "Lauri Hakulinen on selittänyt Suomen kielen rakenne ja kehitys -teoksessaan, että (-nen-loppuinen) paikannimityyppi on kehittynyt henkilöön viittaavista sanoista. Askaisissa olisi alkujaan tarkoittanut ’askaisten joukossa, parissa’, ja askaiset olisivat olleet talon tai kylän asukkaita. ". Näitä "tsekkien parissa"-tyyppisiä ilmauksiahan on enemmänkin: käydään sukulaisissa, vieraissa, ... joissain murteissa käydään "Virtasissa", useammin kai kuitenkin "Virtasella". --Tappinen 19. syyskuuta 2009 kello 09.26 (EEST)

Mä ainakin olen sitä mieltä, että pitää sanoa joko Tšekki, Tšekinmaa tai Tšekin tasavalta. Mielestäni monikkomuotoista ilmaisua valtiosta saa käyttää vain silloin, kun kyseessä on maa, joka on tavallaan yhdistynyt useammasta valtiosta, kuten Yhdysvallat. Tšekki ei tietääkseni ole tälläinen valtio.--84.249.22.155 4. joulukuuta 2009 kello 02.32 (EET)

Tsekinmaa

Usein käytetään nimien "Tšekin tasavalta" ja "Tšekki" rinnalla/lisäksi myös muotoa "Tšekinmaa". En tiedä kuinka suositeltava tämä nimi on, mutta se kannattaisi minusta mainita artikkelissa. --91.152.142.100 21. syyskuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Lisäsin Tsekinmaa-nimen johdantolauseeseen.--LemonKing 5. lokakuuta 2009 kello 11.43 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ensimmäinen Euroopan valtio LA-ehdokkaana. Olen laittanut piiloon kommentteihin lähtettömiä asioita, joita en pidä keskeisinä perusasioina. Omasta mielestäni 2000-luvun hallituskiemuroita käsitellään turhan yksityiskohtaisesti, ja ennen mitään HA-keskusteluja ne pitäisi siirtää pääartikkeliksi. Nykytilassaankin kuitenkin ehdotan lupaavaksi. --Tappinen 16. lokakuuta 2010 kello 09.31 (EEST)

Kansallisuuksista puuttuu tiedot. Väestöryhmistä on väestönlaskentatietoja, esim: [1] (väliaikaisesti pois käytöstä). J.K Nakkila 16. lokakuuta 2010 kello 11.07 (EEST)

Odotellaanpa siis tuon linkin heräämistä. Poistin lähteettömät kansallisuustiedot, laitoin kielitiedot Ethnologuesta tilalle. Suurin ero oli romaneissa; Etnologuen mukaan romanikieli on suurin vähemmistökieli, mutta aiemman artikkelissa olleen lähteettömän kansallisuustiedon mukaan suurin vähemmistöryhmä olivat slovakit. --Tappinen 16. lokakuuta 2010 kello 11.21 (EEST)

CIA Factbookista löytyy muuten myös nuo kansallisuudet tuon väestönlaskennan mukaan. J.K Nakkila 16. lokakuuta 2010 kello 12.27 (EEST)

Hyvä huomio. Lisäsin sen mukaan. --Tappinen 16. lokakuuta 2010 kello 13.27 (EEST)

Lause "Suurimmat puolueet sopivat ensin ennenaikaisten vaalien järjestämisestä lokakuussa 2009, mutta luopuivat, joten..." jää vaillinaiseksi. Luopuivat ajatuksesta tms.? Mikähän "äärevä ilmasto" on?--Nedergard 16. lokakuuta 2010 kello 13.00 (EEST)

Täydensin ja laitoin linkit meri- ja mannerilmastoon. Äärevä on sitä että maksimin ja minimin ero on iso. --Tappinen 16. lokakuuta 2010 kello 13.27 (EEST)

Aina sitä oppii jotain uutta. Minun puolestani kelpaa nyt lupaavaksi --Nedergard 16. lokakuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Historia osio voisi kyllä alkaa varhaisemmista vaiheista. Mutta menkööt. J.K Nakkila 16. lokakuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Kannatan --Lakritsa 16. lokakuuta 2010 kello 17.14 (EEST)

Hmm joo, aika ylimalkainenhan tämä on mutta onko tässä sitten kuitenkin perustiedot. "Ongelma" on se, että Euroopan maista tiedetään huomattavasti enemmän kuin Afrikan maista, joista on nyt paljon lupaavia artikkeleita. Tässä on myös vähän rajausongelmia varsinkin historian puolella, koska Böömi ei ollut sama kuin Tšekki ja vastaavasti monet Tšekkoslovakiaa koskevat asiat liittyvät tietysti Tšekkiinkin. Määri jää tässä vähän hämäräksi; kuuluiko se jo Böömin kuningaskuntaan? Historia alkaa minustakin vähän myöhään ja painottu 1900-lukuun. Sitten väestöosassa näyttäisi mukavammalta, jos kaupungit eivät olisi pelkkänä luettelona ja niistä samalla kerrottaisiin lause tai kaksi jokaisesta. "Suurin kaupunki on pääkaupunki Praha, joka on perustettu vuonna se ja se ja joka oli myös Tsekkoslovakian pääkaupunki. Kaupungissa on useita tunnettuja nähtävyyksiä, kuten ... ja se on suosittu matkailukohde." Mutta kannatan sentään lupaavaksi.--Tanár 17. lokakuuta 2010 kello 17.24 (EEST)

Tuollainen kommentoitu kaupunkiluettelo olisi kiva mutta taitaa kuulua paremmin maantiede-osaan. Böömi ja Määri ovat lähteeömiä mutta aika mielenkiintoisia artikkeleita, katsele löytyisikö jotain sopivaista. --Tappinen 17. lokakuuta 2010 kello 18.41 (EEST)

Laajennettu historiaa, uudet väliotsikot, kaupungit siirretty ja kommentoitu. --Tappinen 17. lokakuuta 2010 kello 19.52 (EEST)

Lääni vai maakunta?

Tässä artikkelissa (ja muualla suomenkielisessä Wikipediassa) kraj käännetään sanalla lääni. Onko tälle mitään perustelua tai lähteitä? Minun mielestäni maakunta on monesta syystä paljon sopivampi sana. MMN (keskustelu) 25. joulukuuta 2017 kello 02.08 (EET)

Tai ehkä alue? Näin käännetään kraj Slovakia-artikkelissa. MMN (keskustelu)