Keskustelu:Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tuolla samalla kaavallahan olisi helppo tehdä luettelo kaikkien Suomen kuntien ruotsinkielisistä (miksei myös muunkielisistä). Kuten Kodin Suuressa Tietosanakirjassa on, tosin siinä taisi olla vain 50 joissa eniten puhujia. En kuitenkaan ymmärrä miksi kaavoissa on laskettu myös saamen- ja muunkieliset, koska sarakkeen otsikkona on Ruotsinkielisiä (%). Toisaalta en tiedä, koska Vöyrin kohdalla lukee Virhe lausekkeessa: odottamaton <-operaattori,0, mutta en kyllä löytänyt siitä mitään <-merkkiä. 85.217.40.249 31. maaliskuuta 2011 kello 07.21 (EEST)[vastaa]

Asukkaat luetaan joko suomen, ruotsin, saamen tai muunkielisiksi. Jotta ruotsinkielisten prosenttiluku voidaan laskea, täytyy heidän lukumääräänsä verrata koko väestöön eikä pelkästään suomenkielisiin. Vöyri ei toiminut, koska kunnan nimi vaihtui vuodenvaihteessa, eikä tilastotietoa uudelle nimelle ollut vielä olemassa. Kaikkien kuntien liittäminen luetteloon hidastaisi taulukon luontia huomattavasti, vrt Luettelo Suomen kunnista väestötiheyden mukaan. --Care 27. huhtikuuta 2011 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Artikkelista puuttuu lähes kokonaan kunnat, joissa saamen kieli on toisena kielenä. Ainoa, missä ne on "mainittu" on kartta. Ainakin aikaisemmin ne olivat kyseisten kuntien artikkeleissa, joten samoja lähteitä käyttäen myös tänne. 82.141.119.188 11. lokakuuta 2011 kello 00.21 (EEST)[vastaa]

Kartta ja teksti eroavat toisistaan ainakin siten, että jotakuinkin Porvoon kohdalla kartassa on tummempi sinine pläntti, mutta listoista ei löydy niiltä main ruotsinkielisvoittoista kuntaa. Onko esimerkiksi kuntaliitos nielaissut jonkun ruotsinkielisen kunnan kartan päivittämisen jälkeen? Seikku Kaita (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 17.30 (EET)[vastaa]

Onpa hyvinkin. Vuonna 2010 ruotsinkieliset Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan. Uudessa kunnassa on enää 43 % ruotsinkielisiä. Kartta tarttis päivittää. 82.141.66.153 7. marraskuuta 2012 kello 06.06 (EET)[vastaa]

Ja eikös nuo Lapin neljä kartassa tummanpunaisella väritettyä kuntaa ole kaksikielisiä? Miksi ne muuten olisivat edes mukana kartassa? Siis toisin kuin väitetään: Lapin ... kaikki kunnat ovat suomenkielisiä. 82.141.66.153 7. marraskuuta 2012 kello 06.11 (EET)[vastaa]

Hei, tämä määritelmähän on väärä, tai ainakin liian vaikeaselkoinen: "Suomen kielilainsäädännön mukaan kunta, jossa molempia kieliä puhuu äidinkielenään vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai 3 000 henkeä, on kaksikielinen". En ole tutustunut tarkemmin kielilainsäädäntöön, mutta tuohan tarkoittaisi että 8% tai 3000 henkeä pitäisi olla niitä, jotka puhuvat kahta kieltä, jotka vieläpä ovat heidän äidinkieliään (aika harvinaista sekin tai mahdotonta). Ruotsinkielisellä sivulla http://sv.wikipedia.org/wiki/Tv%C3%A5spr%C3%A5kig_kommun_%28Finland%29 asia kerrotaan oikein: "I Finland är tvåspråkig kommun en kommun där den finsk- eller svenskspråkiga minoriteten utgör minst åtta procent eller minst 3 000 personer". Niinpä ryhdyin etsimään parempaa määritelmää, ja löysin sen sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka#Kielilaki_ja_muu_lains.C3.A4.C3.A4d.C3.A4nt.C3.B6 Niinpä aion muuttaa tämän sivun alkuun paremman tekstin: "Suomen kielilain mukaan kunta on kaksikielinen, mikäli kielivähemmistön koko on vähintään 3 000 henkeä tai 8 prosenttia kunnan väkiluvusta, tai jos valtioneuvosto jonkin kunnan valtuuston esityksestä päättää julistaa kunnan kaksikieliseksi. Kunta ei muutu yksikieliseksi ellei vähemmistö laske alle 6 prosentiksi. Kaksikielisissä kunnissa enemmistön kielenä voi olla suomi tai ruotsi." (Tämän editoin artikkeliin 5.4.2013) Lisään myös linkit näille sivuille:

(Lähes sellaisenaan editoin artikkeliin 5.4.2013) - En tee lähdeviittausta lakitekstiin. Eihän nytkään tällä sivulla ole lähdeviittausta lakitekstiin, vaikka teksti alkaakin "Suomen kielilainsäädännön mukaan...". Ja tuolla "Suomen kielipolitiikka" -sivulla on sopivasti lähdeviittauksia. - Tutkikaapa löytyykö paempaa lähdettä kuin tuo "Suomen kielipolitiikka" -sivu ja kommentoikaa. - Lienee tarpeen lisätä myös uusi "Yksikielinen kunta" -sivu, joka voisi olla käännös vastaavasta ruotsinkielisestä sivusta http://sv.wikipedia.org/wiki/Enspr%C3%A5kig_kommun_%28Finland%29 . En kuitenkaan ryhdy sitä tekemään. - Tällä suomenkielisellä sivulla on tarpeen kertoa jotain myös saamen kielistä. Wikipediasta en löytänyt suomen kielellä tietoa miten saamen kieliä sovelletaan kuntien kaksikielisyyteen. Mutta tässä määrittely, jonka käänsin tuolta http://sv.wikipedia.org/wiki/Tv%C3%A5spr%C3%A5kig_kommun_%28Finland%29 -sivulta: "Myös saamenkielisillä alueilla voivat kunnat olla kaksi- tai monikielisiä (kielinä suomi tai jokin saamen kieli), mutta tätä kaksikielisyyttä ei ole säädetty kielilaissa (paitsi saamen kielilaissa)". Vaikka tämänkin tekstin pitäisi jonkun lakiasiantuntijan tarkistuksen, aion lisätä sen. Ruotsinkielinen teksti jatkuu vielä toisella lauseella, jota en ymmärtänyt - onko siinä jotain virheellistä?. Vain tällaista löysin Wikipediasta: "Utsjoella toimii evankelisluterilainen Utsjoen seurakunta, joka on kaksikielinen eli seurakunnassa käytetään sekä suomen että saamen kieltä, ja se on ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa". Inarin kunnan Wikipedia-tiedoissa kerrotaan: "Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea". (Lisäsin artikkeliin 5.4.2013 saamenkieleä koskevia seikkoja, mutta eri sanoin kuin yllä. Tein Lapin maakuntaa koskevan lisäyksen - hankala asia, koska käsittääkseni nuo neljä kuntaa ovat suomenkielisiä, vaikka saamen kielillä on virallinen asema. En ryhtynyt erittelemään niitä (Inari nelikielinen), koska artikkelissa päähuomio suomen ja ruotsin kielissä).  –Kommentin jätti Eppukoo (keskustelu – muokkaukset)

Muutokset kuntien kielisuhteissa[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelia olisi mahdollista laajentaa kertomalla, millaiset kielisuhteet kunnilla oli kielilain säätämisen aikaan ja miten ne ovat muuttuneet:

  • kaksikielisten kuntien muuttuminen yksikielisiksi
  • yksikielisten kuntien muuttuminen kaksikielisiksi
  • enemmistökielen vaihtuminen kaksikielisessä kunnassa
  • kuntaliitokset, joissa kaksikielinen alue on laajentunut tai supistunut
  • kuntaliitokset, joissa on yhdistetty enemmistökieleltään suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä kuntia

Kielisuhteiden muutoksia olisi mahdollista kuvata myös kunkin nykyisen ja entisen kunnan omassa artikkelissa. --Raksa123 (keskustelu) 2. marraskuuta 2014 kello 00.45 (EET)[vastaa]

Minä olen saanut lisättyä kuntien kielellisen aseman muutokset aina vuodesta 1943 alkaen, kuten myös jokaisen entisen kunnan (pois lukien yksikielisesti suomenkieliset) kielisuhteet lakkautushetkellä. Lähteenä olen pääasiassa käyttänyt vanhoja Hesareita, minulla on HS-digitilaajan tunnukset. August-54 (kommentit) 23. lokakuuta 2018 kello 10.46 (EEST)[vastaa]
Suomen tilastollinen vuosikirja 1924 on ensimmäinen, josta näyttää löytyvän tieto kuntien kielellisestä asemasta. Artikkelissa voisi olla lueteltuna kaikki nykyiset ja entiset ruotsin- ja kaksikieliset kunnat, niiden kielellinen asema kun kielilakia alettiin soveltaa sekä kunta kerrallaan kuvaus muutoksista yksi- tai kaksikielisiksi ja tieto enemmistökielen vaihtumisista. Ehkä taulukko väkiluvusta, ruotsin- ja suomenkielisten määristä ja osuuksista (1880, 1890, 1900, 1910,) 1920, 1930, 1940, 1950, 1960, 1970 jne. olisi myös mahdollinen, mutta tuoreemmista tiedoista pitäisi tietää, minkä ajankohdan tilaston perusteella kunnan kielellinen asema on päätetty. Kielilain kriteerit kuntien kaksikielisyydelle ovat muuttuneet monta kertaa, joten nekin olisi hyvä lisätä artikkeliin. Esim. Viipuri ei ollut kaksikielinen, vaikka ruotsinkielisiä oli vuonna 1920 noin 12 %. --Raksa123 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2019 kello 16.08 (EEST)[vastaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu:Luettelo_Suomen_ruotsin-_ja_kaksikielisistä_kunnista&oldid=18309660”