Keskustelu:Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä

Jokioisen ja Karhula-Sunilan tiedot sekaisin

Tuossa Suomen kapearaiteiset radat taulukossa on nyt jotenkin Jokioisen ja Karhula-Sunilan tiedot sekaisin. Lähdeteoksia omaava voisi tarkistaa mitkä tiedot kuuluu millekin radanpätkälle. --Ekeb 13. huhtikuuta 2006 kello 08.08 (UTC)

Taulukon otsikot sekaisin

Meinasin muuttaa tuossa Suomen kapearaiteisia rautateitä -taulukossa olevat (samalla nimella olevat) otsikot toiminnassa ja toiminnassa otsikkoihin Otettu käyttöön ja Poistettu käytöstä, mutta en ollutkaan varma milla perusteilla nuo vuosiluvut on kunkin rautatien kohtaan merkattu koska otsikot ovat noin epamaaraiset (tai samanlaiset).

Voisi olla jarkevaa eritella otsikoissa milloin rataa alettiin rakentamaan, milloin sen ensimmainen osa otettiin kayttoon, milloin radan viimeinen osuus jai pois kaytosta, ja milloin sen viimeinen osuus on purettu.

Jos jollain on pikaisesti perusteluja tai referensseja noihin vuosilukuihin niin voisi niista tahan kommentoida. Muussa tapauksessa kaytan referensseina ainoastaan kunkin radan wikiartikkelia ja korjatkoon asiasta tietavat niita sitten jalkikateen.

Kommentteja tahan kiitos...?

--Baldwin040 20. kesäkuuta 2009 kello 00.11 (EEST)
(siirretty omaksi otsikoksi: Luettelo Suomen kapearaiteisista radoista)

Taulukot on nyt kayty lapi niiden ratojen kohdalta jotka olivat taulukossa valmiina. Taulukkojen kaksi toiminnassa otsikkoa on otettu pois ja tilalle on laitettu Rakennettu, Avattu, Lakkautettu, Purettu. Ajat ovat pelkkina vuosilukuina tilan saastamiseksi, mutta tarkemmat tiedot on laitettu referensseina. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki tiedot on tahan mennessa keratty ainoastaan kunkin rautatien wikisivulta.

Lisasin myos muutaman puuttuneen rautatien (tai radan) ja lisaan sita mukaa kun kerkean. Voisi olla hyva ajatella kapearaiteisen sivun erottamista omaksi sivukseen kun noin puolet sivusta kasittelee pelkkia kapearaiteisia, mutta ehdotan ja kommentoin sita myohemmin erikseen.

--Baldwin040 24. kesäkuuta 2009 kello 18.16 (EEST)Baldwin040

Sekalaiset radat

Tulee nakojaan tuohon taulukkoon aika monta uutta rataa, tuollaisiakin pienempia metsa, teollisuus ja saviratoja. Mutta ratoja ne joka tapauksessa on ja en viitsi niita nyt jattaa pois koska olisi vaikea myohemmin taas alkaa selvittamaan mitka puuttuu ja mitka ei.

Poikkeuksena edelliseen pidan kuitenkin esim seuraavia ratoja, mutta mita mielta muut ovat? On ne tassa nyt ainakin ylhaalla jos tulee myohemmin yleiseen hyvaksyntaan tai jos lisatietoja kertyy:

Nakkilan kenttärata

Kuuluu mielestani paremmin kategoriaan amusement rides tai circus/fair equipment.

Voikoski

Kosken luona oli vaijerikäyttöinen kapearaiteinen ylikuljetusrata, jonka avulla tukkiniput siirrettiin.

Martinniemen puuhiomo

Hiomolla oli kaytossa kapearaiteisia puuvaunuja, mutta oliko kyseessa pelkka kasin tyonnettava tehtaan sisainen kiskotus vaiko myos veturilla vedettavat vaunut. Kuvan vaunussa ei ainakaan ole merkkeja etta olisi kytkettyna veturiin. toinen kuva ulkoa. Aihetta listaan vai ei?

Ammus Oy

Valmisti kapearaiteisia junanvaunuja, mutta [mainoksessa] näkyvät vaunut liene kuvattu ostajan radalla eikä tehtaalla? Oliko tehtaalla omaa 750 mm:n rataa, sita en tieda, enka siksi sita talla hetkella tuonne taulukkoon laita. Onko parempaa tietoa kenellakaan?

Tampellan kapearaiteinen tehdasrata

Ainakin sotavangit ovat sota-aikana hevosten puutteessa työnnelleet varaosia eri rakennusten välillä nelipyöräisillä vaunuilla kapearaiteista rataa pitkin. Tasta radasta en ole loytanyt taman enempaa tietoa. Olisiko muilla?

Haagan halkotarhan rata

Sivulla [1] on mainittu etta Haagan aseman pohjoispuolella oli (1970-1970 -luvulla?) halkotarha, jossa oli kapearainen rata vaihteineen, seka kasintyonnettavia kuljetusvaunuja. Sivun tekstista paatellen ei ollut veturia, mutta onko kenellakaan lisa tietoa?

Pässinrata Sattulassa

Miljoonamutkasta Salamantaloille sivulla 38 (sivu 42 pdf:ssa) sanoo, etta: "Pässinrata oli kapearaiteinen rata, jolla pässi eli pieni veturi kuljetti puuta sahalle Sattulasta". Tama on vain yksittainen maininta kasittaakseni Nokian kaupungin paikannimistosta, mutta ainut sattula minka tiedan on jossain Hameenlinnan lahella. Onko kenellakaan lisatietoja?

Aitonevan museorata

Ylä-Satakunta -lehti sanoi 18.03.2008, että Kihniön Aitonevalle oli 2008 maaliskuun puolessavalissa tuotu lyhyelle ratapatkalle neuvostoliittolaisvalmisteinen 1970-luvulla valmistettu veturi, seka ravintolavaunu vuodelta 1985. Rata ja kalusto on 75cm (750mm?) levyisia. 1970-luvulla Aitonevalla oli 65cm (650-652mm?) rata, mutta sen levyista kalustoa ei oltu loydetty. Vapon suunnitelmissa on rakentaa 2km museorautatie, mutta aikatalusta ei ole tietoa. Aitoneva -sivu ei kerro asiasta mitaan ja Pirkanmaan elamyspalvelut, Pirkanmaan elamystoiminta, seka Kihnion kunnan -sivut mainitsevat ainoastaan kolmipyoraresiinatoiminnasta. Tietaakseni kapearaiteista rataa ei siis ole, eli ei laiteta taulukkoon (viela). Lisatietoja, anybody?

Kuusankosken tehdasrata

Kuusankosken–Voikan rautatie on listattu, mutta rata laajennettiin alun perin vuosina 1912–1918 toimineesta Kuusankosken tehtaan sisäisestä 600 mm:n puunsiirtoradasta. Rataan liittyivät molempien tehtaiden sisäiset rataverkot. Vetureita vai kasin tyonnettavia vaunuja vuosina 1912-1918? Lähinnä ratapituus ja kalusto kiinnostaisi.

Oy Wilhelm Schaumann Ab:n tehdasrata

Kysymys: Mille nimelle pitäisi ko. radan artikkeli aloittaa: Schaumannin tehdasrata, Schaumannin Pietarsaaren tehdasrata, Pietarsaaren tehdasrata,...?

Pietarsaaren Alholmassa vuonna 1934 rakennetulla Oy Wilhelm Schaumann Ab sulfiittiselluloosatehtaalla oli 600 mm rata. Radalla oli käytössä ainakin vuosien 1972 -1976 aikana kaksi Nokian tehdasradalta hankittua Schöma veturia. "Vetureita käytettiin käytettiin puiden kuljetuksessa puuvarasto-alueelta tehtaalle vajaan puolen kilometrin pituista rataa pitkin. Rata oli suunnilleen ympyrän muotoinen ja raiteet risteilivät sen keskellä."

"Schauman Oy Pietarsaaren tehtaiden 600 mm kärkiaura on päältä ohjattavaa mallia eli siinä on kaksiosaisen kärkiauran päällä erikseen avoin ohjaajan istuin. Aura ei ole toistaiseksi käyttökunnossa."

Lisätietoja ainakin seuraavilla sivuilla:

• Wilh. Schauman
• Walki.com
• Schöma-veturin tarina (Resiina 1/1996)
• Laatikkolumiaura
• Nokian tehdasrata
• Katternö Oy:n ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Talasjärven kallioleikkaus

Porin-Haapamaen radalle tehdyssa Talasjarven kallioleikkauksessa oli kaytossa kapearaiteinen rata, seka dieselvetureita. (Linkki)

Leppälahden maaleikkaus

Jyvaskyla-Pieksanmaki -radalla kuljetettiin maata (n. vuonna 1913) Leppälahdesta (Pohjoismaiden senaikainen suurin maaleikkaus) Leppaveden ylittavaan penkereeseen kolmella kapearaiteisella hoyryveturilla (Linkki)

Malmin Kalkkihiekkatiilitehtaan rata

Onko kenellakaan tietoa seuraavasta radasta: "...Malmin alueella kapearaiteinen pääasiallisesti soran kuljettamista varten rakennettu rautatie, jonka kaupungin haltuun nyttemmin siirtynyt Malmin Kalkkihiekkatiilitehdas aikaisemmin on rakentanut..." Erikoisselvitys Malmi-Tapanilan Liitosalueesta, Yrjö Harvia, Valtioneuvoston määräämä selvitysmies, Helsingissä 1936

Kone- ja Siltarakennus Oy:n rata

Kone- ja Siltarakennus Oy:n rata Helsingin Sörnäisten satamaradan vieressä kaipaa tietoja. Mainittu: Seisake.net: Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen

Lahden (vanha) saha

Lahden kaupunkimuseon kuvassa nakyy puutavaran siirtelyyn kaytettyja ratavaunuja. Nama raiteet tuskin olivat yhteydessa tehtaan vieresta kulkeneeseen Loviisan–Vesijärven rautatiehen? Sahan raideleveyskin taitaa olla kapeampi..?

Ryssänhakkuut ja radat Espoossa, Helsingissa, seka Vantaalla

Venajan linnoittaessa Suomea, Espoon alueella ja muuallakin rakennettiin linnakkeita useaan paikkaan. Pitäjänmäen kenttärata kertoo Keimolaan, nykyisen Aluman tehtaan luo jaaneen suuret maarat puutavaraa ja ratatarvikkeita, koska rataa ei ilmeisesti koskaan keretty sinne asti vetamaan. Keimolan Omakotiyhdistys puolestaan kertoo, etta Keimolan Suursuon maastossa oli hakkuualueet jonne johti tilapainen kenttarata (joka saattaa olla peraisin lahteesta: Lohikoski, S. 1996. Kapearaiteinen hevosrautatie ja "ryssänhakkuut" Espoossa 1915-1917. Nuuksion Omakotiyhdistys ry. Vantaa. ISBN:9789529054374.

Kysymys 1: Olikohan kyse samasta projektista ja tama n. 1-2 km pituinen vali jai vain tekematta (ymmartaakseni puuttuvan radan halkaisee nykyaan Helsinki-Tampere moottoritie Kivistossa, jota siihen aikaan tuskin oli olemassa)?

Kysymys 2: Liittyyko tama mitenkaan Espoossa samaan tarkoitukseen rakennettuun kenttarataan (ns. Kiinalaisrautatie) ja sen siltaan joka johti Espoonjoen yli heti kirkkokadun lansipuolella? Vai onko kyse eri radoista?

Baldwin040 28. kesäkuuta 2009 kello 16.09 (EEST)

Puuttuva rata

IP-käyttäjä oli lisännyt luettelon alle lauseen: Pinjaisten(Billnäs) tehtaitten ja sahan välinen rautatie. 600mm. Hevosvetoinen. n.1,5km. Joku voisi tarkistaa ko. radan tiedot ja lisätä ne taulukkoon. --Compance 24. tammikuuta 2011 kello 20.20 (EET)