Luettelo Suomen kapearaiteisista rautateistä

Wikipedia
Ohjattu sivulta Luettelo Suomen kapearaiteisista radoista
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seuraava taulukko on epätäydellinen luettelo Suomessa toimineista kapearaiteisista rautateistä. Luettelossa on mukana yleisessä liikenteessä, teollisuuskäytössä, puunkuljetuksessa, museoliikenteessä, sotatoiminnassa, sekä yksityisessä liikenteessä toimineet käsi-, hevos-, höyry-, sähkö-, sekä moottorivetoiset radat joiden raideleveys on ollut alle 1 435 mm. Luettelo ei ole täydellinen ja siitä puuttuu useita ratoja.

Suomessa on ollut yli 350 kapearaiteista rataa joilla on liikennöity vetureilla.[1]

Sisällysluettelo

Luettelo Suomen kapearaiteisista radoista [muokkaa]

Rautatien nimi tai nimitys
 Raideleveys
 Pituus
 Rakennettu
 Avattu
 Lakkautettu
 Purettu
 Huomautukset
Anjalan paperitehtaan rata 750 mm  ?[skr 1]  ?  ? 194x(?)[skr 2]  ?[skr 3] Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto
Andstenin tehdasrata 500 mm  ? 1912 1912  ?  ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Eskolan metsärata 750 mm 68,0 km[skr 4] 1920-1941 1920[skr 5] 1961 1961[skr 6]  
Espoon metsärata  ? noin 1915 noin 1919 Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Evon metsärata  ? 23 km 1908 1908/1909[skr 7] 1914[skr 8] 1914[skr 9] Pääratapituus 17 km, Raideleveys ei tiedossa
Finlaysonin sähkörata 600 mm  ? 1876[skr 10] 1876(?)/1903[skr 10] 1957 1957 Sähköistetty
Fiskars–Pohjankuru 750 mm 5,5 km 1889-1891 1890 1952(1958[skr 11]) kyllä Suomen ensimmäinen kapearaiteinen rautatie
Forcitin tehdasrata 600 mm  ? 1901(?) 1901 1937 Lev. 1937[skr 12]  
Forssan sähkörata 750 mm ?  ?  ? 1973/1990[skr 13]  ? 500V DC sähkörata
Hanhisuon turverata 600 mm ?  ?  ? 195x  ? Pääasiassa hevosvetoinen
Harvialan metsärata 750 mm 30–50 km[skr 14][2] (1899[skr 15])1917 1917 1955 1955 Tiettävästi ensimmäinen metsärata Suomessa[3], Pääratapituus oli noin 16 km
Helsingin kaupungin sähkölaitoksen rata  ?  ? 1919 1919  ?  ? Risteävät raiteet Sörnäisten satamaradan kanssa.
Hollon sahan rata 750 mm n. 1 km[skr 16]  ? 1898(?)[skr 17] 192x[skr 18]  ?  
Honkataipaleen rata 1 000 mm n. 6 km 1909 1910 1976 1984 Saimaa-Kymijoki tukkien siirtorata.
Huittisten varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 19] 1935/1937/1948[skr 20] 1948/196x[skr 21] 196x vrt. Pelson varavankilan rata
Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata 750 mm 178,0 km 1942-1944 1944 1944 1944 Saksalaisten rakentama/tuhoama, loput sotakorvauksena Neuvostoliitolle
Hyvinkää–Karkkila 750 mm 44,0 km 1907,1911-1912[skr 22] 1911(1912[skr 23]) 1967   Osa kalustosta ajokunnossa ja museoituna
Imatran Rakennustyö 600 & 750 mm 14 km 1922(?) 1922(?) 1928-1929(?) 1928-1932 Väliaikainen maa- ja vesirakennusyhtiön rata
Isonsannan sahan rata  ? 12,3 km  ?  ? 195x(?)[skr 24]  ? Junalauttayhteys Seikun sahan kapearaiteiselle rautatielle
Jokioisten rautatie 750 mm 22,4 km 1897-1898 1898(1899[skr 25]) 1974 1974-1975[skr 26] nyk. Jokioisten Museorautatie
Jokioisten Museorautatie 750 mm 14,0 km Museoitu[skr 27] 1978 Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Jokioisten Rautatien rataosuus
Jämsänkosken tehdasrata 500 / 750 mm ? 1920/ 1926-1927[skr 28] 1920(?) 194x Lev. 194x[skr 29]  
Kalajoen Hiekkasärkkien rautatie 600 mm 1,1 km 1980-luku   2000(?) 2004[skr 30]  
Kallelan metsärata 600 mm[4] 2 km[5] 1907 1907  ?  ? Metsästäjien käyttämä hevoskäyttöinen rata
Kankaan tehdasrata 600 mm ?  ?  ?  ?  ?  
Karhulan–Sunilan Rautatie 785 mm 5,6 km 1897 1900 1926 Lev. 1926[skr 31] Kaupallinen/yksityinen, toiminnassa
Karjalankosken rautatie 600 mm 3,9 km (1900)[skr 32] 1905/(1906[skr 33]) 1958[skr 34] 1958  
Kausala–Leininselkä 750 mm 5,0 km 1910 1910 1930-luku(?) 1947  
Keramian teollisuusrata 600 mm ?  ?  ? 196x 196x  
Kiikan tiilitehtaan rata 600 mm ? 195x(?) 195x(?) 197x(?)  ? Ajankohdat varmistamattomista lähteistä.
Kilon turverata 600 mm 1,6 km / n. 10 km[skr 35] 191x(?)[skr 36]  ?/1920[skr 37] 1960 1960/196x[skr 38] Ajankohdat ja radan pituudet varmistamattomista lähteistä.
Komun rata 600 mm ?  ?  ? 1979  ?  
Konnunsuo–Muukko 600 mm 17,5 km  ?-1924 1924(?) 1961 1961[skr 39]  
Kotkan tehdasrata 1067 mm ?  ?  ? 195x(?) Lev. 195x(?)[skr 40] Harvinainen 1067 mm raideleveys!
Koskelan rata  ? n. 1 km 1905  ?  ?  
Kovjoen museorautatie 600 mm 2,0 km Museoitu[skr 41] 1990(?) Toiminnassa   Museotoiminnassa oleva Uudenkaarlepyyn rautatien rataosuus
Kuokkastenkosken rautatie  ? n. 0,6 km 18xx(?)  ? 190x(?)  ? Raideleveys ei tiedossa
Kupittaan savirata 600 mm n. 2 km 1925(?) 1925(?) 1962 1962(?) Kupittaan Savi Oy:n savenkuljetusrata
Kuurilan metsärata 750 mm 22 km 1927-? 1927(?) 1943(?) 1943  
Kuusankoski–Voikkaa 600 mm 5,5 km 1919 1920/1922[skr 42] (1954/1960)1968[skr 43] [skr 44] Katso myös Utin–Haukkasuon rata
Kymintehtaan-Kuusaanlammen sähkörata 488 mm n. 2 km(?)  ? 1898 1912  ? Harvinainen raideleveys!
Kyröskosken sähkörautatie 750 mm ?  ?-1914 1914 1989  ? Viimeinen Suomessa kaupallisessa käytössä ollut kapearaiteinen teollisuusrata
Lahnuksen rautatie 600 mm 0,5 km 1969-1972 1973[skr 45] 1988/2003[skr 46]  ?  
Lamminrahkan turverata 600 mm n. 2 km  ?  ?  ? 1919  
Lauritsalan tehdasrata 600 mm ?  ? 192x(?)[skr 47] 1949-1953 Lev. 19xx[skr 48]  
Leppäkosken tiilitehtaan rata 600 mm ?  ?  ? 197x  ? vrt. Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata
Leteensuon turverata  ? Ollut käytössä ainakin 1950-luvulla
Lielahden kartanon rata 750 mm 7 km 1892 1892 1907 1907
Lohjan sähkörautatie 750 mm 4,4 km 1907 1907[skr 49]/1912[skr 50] (1928)1930[skr 51] 1930  
Loviisa–Vesijärvi 750 mm 81,7 km 1898 - 1904 1900/1904[skr 52] 1960 Lev. 1960[skr 53] Myyty Valtionrautateille 1959[skr 54]
Läskelän rautatie 750 mm n. 12 km 1910/1916[skr 55] 1910/1916[skr 56] 1970-luku Lev. 197x[skr 57] Jäi entisen Neuvostoliiton alueelle[skr 58]
Merisuon rautatie 600 mm ? 1943 1943 1944[skr 59]  ?[skr 60]  
M. G. Steniuksen sähkörata 1 000 mm n. 2 km[skr 61]  ? 1914 1935  ? Sähkörata
Montolan kalkkirata 600 mm 6 km  ? 1933 1953[skr 62]  ?  
Mustion sähkörata 600 mm 5 km  ? 1903 1963  ? Sähkörata
Mänttä–Vilppula 600 mm 6,7 km / 8 km [skr 63]  ? 1896/1898[skr 64] 1930/1955[skr 65] 1955  
Mätäsvaaran kaivosrata 750 mm ? 1939(?) 1939(?) 1947(?)[skr 66] 194x[skr 67]  
Nokian tehdasrata 600 mm ?  ? 1894 1972  ?  
Ojakkala–Olkkala 600 mm 15 km[6] 1911 1911 1957/1966[skr 68] 1966-1967(?) Ei lupia yleiselle liikenteelle
Outokumpu–Juojärvi 750 mm 12,9 km 1918 1918 1954-1955[skr 69] 1955/1989[skr 70] nyk. Outokummun Kaivosrautatie
Pankakosken–Sokojoen rautatie 600 mm ?  ? 1897 1952[skr 71] Lev. 195x[skr 72]  
Pelson varavankilan rautatie 600 mm ? 1935/1937[skr 73] 1935/1937[skr 74] 1956[skr 75] 196x vrt. Huittisten varavankilan rata
Pitäjänmäen kenttärata 750 mm n. 15 km[skr 76] 1915-1916 1915(?) 1917 1919  
Pohjois-Suomen Kaivosrautatie 600 mm 1,6 km 1997 1997 Toiminnassa   Tankavaaran kultamuseon turistirautatie
Rastunsuon turverata 600 mm 1973 1973 1974 1974
Rauhaniemi-Sipilän tiilitehtaan rata 600 mm ?  ?  ? 197x  ? vrt. Leppäkosken tiilitehtaan rata
Riihimäki–Loppi 600 mm 14,4 km 1907/1911[skr 77] 1907/1911[skr 78] 1952[7]/1954[8] 1952(?)[skr 79]  
Robert Sands Järnväg 600 mm 0,1 km 2005(?)[skr 80] 2008(?) Toiminnassa   Harrastusrautatie
Rokuan (Lastenmaan rautatie) 900 mm 3,3 km 1985-1986[skr 81] 1986 Toiminnassa    
Ruotsinpyhtään tehdasrata 750 mm 5 km  ? 1905 1955  ?  
Röjsjön turverata 750 mm 6,5 km 190x/192x[skr 82][skr 83] 190x/192x 1914(?)/1939-194x 1914[skr 84]/194x(?)[skr 85] Oli yhdistetty Loviisa-Vesijärven rautatiehen
Saukkosuon kapearaiteinen rata 600 mm n. 2,5 km 1926[skr 86],194x[skr 87] 194x/1951[skr 88] 1969 1970-luvulla  
Seikun sahan kapearaiteinen rautatie  ? 15 km  ?  ? 1962  ? Paikoitellen kolmikiskoinen (???mm/1524mm(?)), Junalauttayhteys Isonsannan sahan radalle
Stockforsin sähkörautatie 575 mm ?   1905 1971  ? Sähkörata
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata  ? 10 km 191x-1920 1920 1924  ? Raideleveys ei tiedossa
Syskyjärvi–Vaaherjoki-metsärata  ? 10 km 191x-1920 1920 1924  ? Raideleveys ei tiedossa
Tammisuon rata  ?  ? 1940 Jäi luovutetulle alueelle
Tapanilan metsärata  ? ? 1914? 1914? 1917? 1918? Rakennettiin ensimmäisen maailmansodan aikana, purettiin sodan jälkeen
Tapanilan tiilitehtaan hiekkarata  ? n. 2 km  ?  ?  ?  ?  
Taubilan hovin metsärata  ? 1922 1922 1924 1924 Oli käytössä vain noin kaksi vuotta kestäneiden suurten hakkuiden ajan
Tirvan rautatie 600 mm n. 5 km  ? 1904[skr 89]  ? 195x(?)  
Tytärsaaren rautatie  ? n. 0,1 km[9]  ?  ? 194x 194x[skr 90] Raideleveys ei tiedossa
Töölön sokeritehtaan rautatie 1 000 mm 1 km 1901(?) 1901 1955/1963[skr 91] 1965(?)[skr 92]  
Utti-Haukkasuo 600 mm 16 km 1919/1928[skr 93] 1919 196x 194x(?)/196x[skr 94] KVR:n radan erillinen osuus[skr 95]
Uusikaarlepyy–Kovjoki 600 mm 12,3 km[skr 96] 189x(?) 1899 - 1903[skr 97] 1914(?) 1916(?) nyk. Kovjoen museorautatie
Valkeakosken tehdasrata 600 mm ? 1906 1906 194x(?) 194x-195x  
Varjakan sahan rata  ? n. 2 km 190x(?)  ? 192x(?)  ?  
Varkauden paperitehtaan rata 600 mm ?  ?  ?  ? Lev. 19xx[skr 98]  
Veitsiluoto 900 mm ? 192x 1922 1953/197x[skr 99]  ? Sähkörata
Vihtavuoren tehdasrata  ? n. 1 km 192x 1923 1944 194x Raideleveys ei tiedossa
Virkkala–Ojamo 1 000 mm ? 1927-1928 1928 1970 1971  
Vuojoen metsärata  ? 23 km 1912 1912 1918 kyllä Raideleveys ei tiedossa
Ylä-Syvärin kenttärata 750 mm 71,6 km 1942-1944[skr 100] 1944 1944[skr 101]  ?[skr 102]  
Ähtärin eläinpuiston rautatie 600 mm 2,0 km  ? 198x[skr 103] 1998(?)/2002[skr 104] 2005  
Äänekoski–Suolahti 750 mm 9,3 km 1898(?)-1900 1900 1943-1945[skr 105]/1966[skr 106]/198x[skr 107] 1947[skr 108]/1966-1986[skr 109]  
Åminnefors 750 mm 1,3 km  ? 1906 1927[skr 110]  ? Sähkörata

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ Markku Nurmisen Kapearaiteiset rautatiet -kirjan esittely
  2. ↑ UPM Metsän tiedotuslehti, 3/2008, s. 40
  3. ↑ UPM Metsän tiedotuslehti, 3/2008, s. 40
  4. ↑ Erkani Riihimäki-Lopen rautatiestä
  5. ↑ Aluksi 2 km, todennäköisesti myöhemmin 6  (katso artikelin Loppi keskustelusivu)
  6. ↑ Junat ja Rautatiet Vastausten maailma
  7. ↑ Riihimäen–Lopen rautatie
  8. ↑ UPM Metsän tiedotuslehti, 3/2008, s. 42
  9. ↑ Tytärsaaren kartta, Seppo Rapo, 2001
  1. ↑ Tehtaan käytössä oli runsaasti 750 mm kapearaiteita
  2. ↑ Kapearaidekalusto poistettu käytöstä joskus sodan jälkeen
  3. ↑ Nykyisin tehdasalueella leveäraiteisto, ajanjaksot ei tiedossa.
  4. ↑ Vain suurin linjapituus mainittu. Lisäksi oli talvipistoja jotka rakennettiin väliaikaiseksi jäätyneiden soiden päälle.
  5. ↑ Ratatyöt olivat vaivihkaa käynnistyneet jo 1920 paikallisella työvoimalla vaikka valtioneuvosto teki päätöksen metsäradan rakentamisesta vasta helmikuun 16 1921!
  6. ↑ Purettu kesän ja syksyn 1961 aikana
  7. ↑ Hevosvetoinen rata aloitti toiminnan 1908 ja höyryveturit korvasivat hevoset 1909.
  8. ↑ Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen kaatoi rautatien omistajan liiketoimet ja se joutui suoritustilaan.
  9. ↑ Rautatie myytiin 1914 venäläisille jotka käyttivät sen itärintaman kasemattien raudoitukseen
  10. ↑ a b Erään vahvistamattoman lähteen mukaan "kapearaiteinen (hevosvetoinen) rautatie rakennettiin 1876, kun uuden kutomon Plevnan tieltä siirrettiin tehtaan halkovarasto Santalahteen". Saman lähteen mukaan rata sähköistettiin vuonna 1909.
  11. ↑ Vuonna 1928 valmistui Fiskars Oy:n omistamille Åminneforsin tehtaille Pohjankurun satamasta johtanut 750 mm rautatie, joka oli yhteydessä Fiskarsin radan kanssa. Rataa liikennöitiin vuosina 1928–1958.
  12. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1937
  13. ↑ Sähköveturiliikenne loppui 1973 ja mottoriveturiliikenne loppui 1990.
  14. ↑ 50km hevosvetoinen (1899), 30km veturivetoinen (1914)
  15. ↑ Harvialan metsärautatietä edelsi Harviala Oy:n rakennuttama 1899 valmistunut hevosrautatie.
  16. ↑ Lähteiden kirjalliset kuvaukset, Google Maps, Kotiseudun historiaa Lempäälän Kunta, 1992
  17. ↑ Radalle hankittu häyryveturi oli Krauss 3717/1898, 0-4-0WT
  18. ↑ Saha lopetti toimintansa 1920-luvulla, mutta kuvasta päätellen rata oli käytossä kesäkuun 1 1927
  19. ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  20. ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937. Höyryveturi palveli syyskuun 23 1948 asti, jonka jälkeen se siirrettiin Palson varavankilan radalle ja tilalle hankittiin Move-1 moottoriveturi.
  21. ↑ Viimeinen höyryvetoinen juna ajettiin syyskuun 23 1948 ja moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  22. ↑ Hyvinkää - Kytäjä 1907, Kytäjä - Pyhäjärvi 1911-1912
  23. ↑ Ensimmäinen juna ajettu osittain valmiilla radalla elokuun 27 1911. Avattu virallisesti liikenteelle helmikuun 24 1912.
  24. ↑ Sahan lopetettu 1950-luvulla, radan toiminta todennäköisesti viimeistään samaan aikaan.
  25. ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle joulukuun 9 1898 ja yleiselle liikenteelle lokakuun 25 1899
  26. ↑ Purettu Forssa–Jokioinen 1974 ja Minkiö–Humppila 1975
  27. ↑ Rata on alun perin rakennettu 1897-1898 ja avattu ensimmäistä kertaa liikenteelle joulukuun 9 1898. Viimeinen kaupallinen juna ajettiin maaliskuun 29 1974. Museotoiminta alkoi 1978.
  28. ↑ Raideleveys alun perin 500mm, mutta muutettu 750mm leveydelle 1926-1927.
  29. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1940-luvulla ja kapearaiteinen rata purettu vuoteen 1950 mennessä.
  30. ↑ Purettu keväällä 2004
  31. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1926
  32. ↑ Karjalankosken rautatietä edelsi Osakeyhtio taimen rakennuttama hevosrata. Vapaaherra von Alftanin ostettua Juantehtaan 1903 rata rakennutettiin uudelleen raskaammin kiskoin höyrykäyttöiseksi jossain vaiheessa vuosien 1903-1905 aikana.
  33. ↑ Liikennelupa toukokuun 30 1905 omia kuljetuksia varten ja tasan vuotta myöhemmin yleistä henkilökuljetusta varten.
  34. ↑ Yleinen henkiloliikenne loppui heinäkuun 31 1934, ja yleinen tavaraliikenne joulukuun 31 1949. Oma liikenne jatkui kesakuun 3 1958 asti jolloin viimeisena ajettiin radanpurkujuna.
  35. ↑ Riippuen lähteestä radan pituus oli 1,6km tai 10km.
  36. ↑ Radan pituus 1600m, mutta rakennus ajankohta ei tiedossa. Venäläiset takavarikoivat kiskot 1914-1917 välisenä aikana, mutta 1944 ratakiskot korvattiin uusilla (kokonaispituus 10km).
  37. ↑ Radan alkuperainen käyttöönottoajankohta ei tiedossa. Palveli turvepehkutehdasta vuodesta 1920.
  38. ↑ Rata purettiin 1960 tehdasalueen rajalle asti ja loput joulukuun 1962 jälkeen.
  39. ↑ Purkujuna ajettiin huhtikuun 1 1961.
  40. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) todennäköisesti 1950-luvun alussa
  41. ↑ Rata on alun perin avattu yleiselle liikenteelle tammikuun 1 1903 ja se myytiin kannattamattomana kesällä 1916, jonka seurauksena se purettiin.
  42. ↑ Väliaikainen liikenne alkoi joulukuun 1 1920 ja yleinen liikenne tammikuun 1 1922.
  43. ↑ Radan matkustajaliikenne loppui kesäkuussa 1954, tavaraliikenne 1960 ja sisäinen liikenne/vaihtotyöt 1968
  44. ↑ Riippuen lähteestä rata on purettu joko 1968 jälkeen tai 1956-1960 välisenä aikana.
  45. ↑ Ensimmäinen veturi kattilarekisteriin huhtikuun 6 1973.
  46. ↑ Säännöllinen matkustajaliikenne loppui 1988 ja satunnainen tilaus ym liikenne 2003.
  47. ↑ Viittauksista (esim. veturitiedot) päätellen rata avattu ehkä 1910-luvun lopussa tai 1920-luvun alussa, mutta tarkka ajankohta ei tiedossa.
  48. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) joskus 1940-2000 lukujen välillä (tarkka ajankohta ei tiedossa).
  49. ↑ Päätelty seuraavasta: "Vuonna 1987 Lohjalla paljastettiin sähköradan muistomerkki, kun sen avaamisesta oli kulunut 80 vuotta".
  50. ↑ Avattu yleiselle liikenteelle 1912.
  51. ↑ Matkustaja liikenne loppui 1928 ja muu liikenne 1930(joidenkin lähteiden mukaan 1929)
  52. ↑ Avattu väliaikaiselle liikenteelle 19.2.1900 ja yleiselle liikenteelle helmikuussa 1904.
  53. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1960
  54. ↑ toisen lähteen mukaan otettiin valtion haltuun vuonna 1957
  55. ↑ lähteestä riippuen rakennettu n. vuonna 1910 tai 1916.
  56. ↑ lähteestä riippuen otettu käyttöön vuonna 1910 tai 1916.
  57. ↑ Leveäraiteistettu (1520mm/ent. Neuvostoliiton alueella) 1970-luvulla
  58. ↑ Rata jäi talvisodassa 1940 Neuvostoliiton puolelle, kunnostettiin jatkosodan aikana 1943 ja jäi lopullisesti Neuvostoliitolle 1944 jotka leveäraiteistivat sen 1970-luvulla 1520mm levyiseksi.
  59. ↑ Rata jouduttiin hylkäämään kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton vallattua alueen.
  60. ↑ Rata jäi kalustoineen koskemattomana kesäkuussa 1944 alueen vallanneille Neuvostoliittolaisille, jotka veivät kaluston ja kiskot pois.
  61. ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps websivulta, M. G. Steniuksen sähkörata -wikiartikkelin paikkakuvauksia apuna käyttäen.
  62. ↑ Rata suljettiin kesäkuun 1 1953 sattuneen ratapenkan sortumaonnettomuuden jälkeen.
  63. ↑ Alkup. wiki 6,7 km. Toisen lähteen mukaan 8 km pitkä.
  64. ↑ Alkup. wiki 1898. Toisen lähteen mukaan avattu 1896.
  65. ↑ Yleinen liikenne loppui 1930 ja sisäinen liikenne 1955.
  66. ↑ Toiminta loppui kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  67. ↑ Kaivoksen kiskotus purettiin kaivoksen sulkeuduttua sodan jälkeen.
  68. ↑ Rahtiliikenne loppui maaliskuun 14 1957 ja Olkkalan alueen teollisuuslaitosten sisäinen liikenne 1966.
  69. ↑ Lähteestä riippuen yleinen liikenne loppui keväällä 1954 tai vuonna 1955.
  70. ↑ Purkujuna ajettiin elokuun 17 1955, paitsi veturitallit ja kääntöpöytä jäivät jäljelle joita käytettiin toukokuuhun 1989.
  71. ↑ Viimeinen ajo oli veturien kokoamiskuljetusjuna toukokuun 13 1952
  72. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1950-luvulla
  73. ↑ Rata rakennettiin alun perin n. 1935, mutta veturihankinnan myötä kiskotettiin uudelleen 1937.
  74. ↑ Rata aloitti liikenteen hevosvetoisena n. 1935, mutta muutettiin höyryveturivetoiseksi 1937.
  75. ↑ Höyryveturit poistettiin liikenteestä 1956 ja kattilarekisteristä tammikuun 28 1959. Moottoriveturiliikenne loppui 1960-luvun lopulla.
  76. ↑ Radan pituus arvioitu Google Maps -websivun avulla ja Pitäjänmäen kenttärata -artikkelin kertomaan ratalinjaukseen perustuen.
  77. ↑ Rata rakennettu alun perin hevosvetoiseksi, mutta purettu ja uudelleenrakennettu kestämään höyryajoa 1911.
  78. ↑ Avattu hevosvetoisena 1907 ja höyryvetoisena 1911
  79. ↑ (Ristiriita radan lopetusajankohdassa)
  80. ↑ Rata ja osa kalustoa on jäämistöä Ähtärin eläinpuiston rautatieltä joka purettiin 2005
  81. ↑ Rata valmistui heinäkuussa 1986
  82. ↑ Alueella toimi 1901-1905 polttoturve tehdas jonka kuljetuksia varten rata rakennettiin.
  83. ↑ Uudelleen rakennettu 1920-luvulla.
  84. ↑ Purettu Helsingin linnoitusten tarpeisiin venäläisten toimesta 1914 (Resiina 2/1985)
  85. ↑ Purettu uudelleen sota-aikana (Resiina 2/1985)
  86. ↑ Sukevan varavankilan vuosikertomus 1926 "Sen jälkeen alotettiin tällä alueella painomaan eli hiekan kuljetus joka toimitettiin siten, että suolle laitettiin rullavaunurata, jota myöten hiekka työnnettiin vaunuissa."
  87. ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla
  88. ↑ Ensimmäinen hevosvetoinen savirata avattiin 1940-luvulla ja 1951 radalle hankittiin ensimmäinen diesel käyttöinen veturi.
  89. ↑ Aloitti toimintansa 1904 hevosvetoisena, myöhemmin hankittiin moottoriveturi josta kuitenkin luovuttiin ennen vuotta 1910. Myöhemmin (ainakin 1930-luvulla) käytettiin höyryvetureita.
  90. ↑ Alueen jäätyä Neuvostoliitolle, he purkivat radan.
  91. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) 1955, viimeiset kuljetukset siirtyivät kumipyörille 1963 ja rataa käytetty viimeisen kerran 1965 tehtaan purkamisen yhteydessä.
  92. ↑ Rata purettiin vuonna 1965 puretun tehtaan jälkeen.
  93. ↑ n. 7 km rata rakennettu alun perin 1919, jatkettu 3,5 km Kaihlasuolle 1928 ja myöhemmin(milloin?) vielä Heinojalle.
  94. ↑ Ristiriita: Ensimmäisen lähteen mukaan "Pääosa radasta purettiin vuonna 1941 ja loput 1940-luvun lopulla" ja toisen lähteen mukaan "Rata lopetti hiljalleen toimintansa 1960-luvun aikana".
  95. ↑ Utti-Haukkasuo -rata oli erillinen osa Kuusankosken-Voikkaan rautatietä, joka erotettiin lopullisesti KVR:sta joskus 1956-196x välisenä aikana
  96. ↑ toisen lähteen mukaan 8.08 km
  97. ↑ Avattu epäviralliselle liikenteelle 1899 ja yleiselle liikenteelle tammikuun 1 1903
  98. ↑ Leveäraiteistettu (1524mm) (ajankohta ei tiedossa)
  99. ↑ Rataa liikennöi yksi sähköveturi 1922–1953 ja myöhemmin dieselveturi 1970-luvulle.
  100. ↑ Valmistui helmikuun 11 1944
  101. ↑ Viimeinen juna kulki kesäkuun 20 1944, juuri ennen neuvostojoukkojen vallattua alue
  102. ↑ Jäänyt Neuvostoliiton puolelle
  103. ↑ Avattu liikenteelle 1980-luvun alussa
  104. ↑ Kesällä 1999 ei liikennöintiä. Toiminta loppui kokonaan 2002.
  105. ↑ VR rakennutti leveäraiteisen (1542mm) rautatien korvaamaan kapearaiteisen 1942-1943, mutta VR:n kalustopulan vuoksi kapearaiteisella täydennettiin matkustajajunaliikennettä vuoteen 1945 asti.
  106. ↑ Satunnaista käyttöä vuosina 1958-1963, sisäistä liikennettä 1966 asti.
  107. ↑ Kapearaiteisten kuuppavaunujen käyttö säilyi 1980-luvulle asti.
  108. ↑ Kiskotus Suolahteen purettiin n. 1947
  109. ↑ Happotornin kivihissille johtanut kaksiraiteinen lastausrata purettiin happotornin raivauksen yhteydessä 1986.
  110. ↑ Jäi tarpeettomaksi samanlevyisen Fiskarsin–Pohjankurun rautatien valmistuttua 1928

Lähteet [muokkaa]

  • Rauma rail - Finnish railways in 19th century Osittainen lista Suomessa perustetuista rautateistä.
  • Seisake.net: Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnäinen
  • Matti Bergström, Erkki Einola, Olavi Kilpiö: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.
  • Markku Nummelin: Kapearaiteiset rautatiet - Narrow gauge railways. Kustantaja Laaksonen, 2003. ISBN 951-98475-4-5. Suomi
  • Suomi, Maantieteellis-tilastollisia ja teollisuutta koskevia tietoja, Ivan Uschakoff, Weilin & Göös Oy, 1898

Aiheesta muualla [muokkaa]

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_kapearaiteisista_rautateistä&oldid=12467527