Keskustelu:Luettelo Orimattilan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Henkilömuistomerkkien henkilölinkit

Eikös olisi asiallista linkittää sellaiset henkilömuistomerkit henkilöön, joista ei ole muistomerkkiartikkelia? Siis tässä luettelossa esim. J. H. Erkko ja Selma Anttila. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. maaliskuuta 2018 kello 23.52 (EET)

Keskustelussa Keskustelu:Luettelo Helsingin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Teosten nimien linkit on tätä asiaa pohdiskeltu. Mielestäni koska kyseessä on teosluettelo, linkkien pitäisi olla muistomerkkeihin. Jos haluaa tietoa henkilöstä, pitänee menetellä vanhanaikaisesti kirjoittamalla etsityn henkilön nimi Hae Wikipediasta -ruutuun. Siis mun mielestäni.--Htm (keskustelu) 17. maaliskuuta 2018 kello 00.00 (EET)

Tästä keskusteltiin joskus jossain muualla ja nousi esiin mahdollisuus, että viitteessä voi kertoa, kuka henkilö oli,--Urjanhai (keskustelu) 24. toukokuuta 2019 kello 22.41 (EEST) ja käyttää tässä maininnassa sisäistä linkkiä.

OK - Henkilölinkit viitteissä. Aulis Eskola (keskustelu) 25. joulukuuta 2023 kello 22.09 (EET)

Viljo Halmeen...

Jos Ville Halmeen hauta ja kuolinpaikan muistolaatta on hauta, se ei sovi luetteloon. Lisäksi nimi on väärin, kun tietolähteen mukaan kyseessä on Viljo Halmeen ampumispaikka. Olisiko tästä enemmän tietoa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Lisäsin tuon Kuivannon hautamuistomerkien kartan lähteeksi kolmeen kohteeseen, ja kohdistin kaksi avoinna ollutta kohdetta, Kansalaisen karttapaikasta alustava katuosoite näille (Karttapaikasta poimittu kirkkojen ja hautausmaiden katunumerointi heittää toisinaan hieman "virallisesta"). Mielestäni kohde olisi hyvä dokumentoida valokuvin Orimattilan kohteita kuvattaessa, voi sittemmin tehdä päätöksiä mille listalle kuva tai kuvia laitetaan. Osa hautamuistomerkeistä liittyy esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumiin (vakaumuksensa puolesta surmattuja). Haudalla oleva muistolaatta (kartan kuvan mukaan näytti olevan kaksikin laattaa) saattaa selventää perusteluja enemmän. Ja ainahan voi esimerkiksi Orimattilan taide- tai kotiseutumuseosta, kirjastosta tai muilta aihetta tuntevilta tahoilta kysyä lisää. --Paju (keskustelu) 23. elokuuta 2019 kello 16.38 (EEST), nuorempana useasti Orimattilan kyläteitä kulkenut

Myllylän koulun myllykivi ja seinä

Editoin äsken Myllylän koulun artikkeliin paikkatietoa. Koulun esittelysivulla on kuva koulun pihasta ja julkisivusta. Pihalla vaikuttaisi olevan jonkinlaiseksi tunnus- tai muistokiveksi nostettu myllykivi, mutta allekirjoittaneella ei ole tietoa, onko kiven luona mitään opas- tai muistolaattaa. Ja seinän kuvioinnissa on taiteellista otetta, joka voisi olla teos, jos se on sellaiseksi nimetty. Pitäiskö näitä selvitellä lisää? --Paju (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 03.45 (EEST)

Esitän yleistä pohdintaa, jonka voiusi oikeastaan siirtää projektisivulle: Googlailu voi joskus tuottaa tulosta, mutta yhtä hyvin voi olla ettei esim. paikallislehden uutista aiheesta löydy netistä. Herää ajatus, että voisiko esim. paikallisia museoita tai kotiseutuyhdistylsiä lähestyä kootusti. Ping Käyttäjä:Htm sillä perusteella että hän kerran selvitti erään muistomerkin sijainnin kävelemällä erääseen museoon sen aukioloaikana, itsekin olen harkinnut muutamaa museoita ja ainakin kahta kirjaston kotiseutukokoelmaa olen jo käyttänyt (kotiseutukokoelmien ohella lisäksi maakuntakirjastoissa on maakuntakokoelmuia). Jos saisi jonkun tiedotteen hankkeesta esim. Suomen kotiseutuliiton sivulle niin tämä voisi tuottaa täydennyksiä. Tai kotiseutuliitoöllahan on kotiseutupäivät, mutta ne näköjään olivat jo elokuun alkupuolella. Nyt vasta hahmottuu, että siinä olisi ollut eräs kanava, jos olisi huomannut ajoissa tutkia. Tietystri sessioiden tila on siellä rajoitettu, mutta esim. tuon tapaiseen: [1] ohjelmaan olisi jotain voinut koettaa neuvotella. Samoin aiempi Kotiseutu-lehti ilmestyy nykyään vuosikirjana. Sinne voisi joku (@Kulttuurinavigaattori:?) tarjota kirjoitusta. Vastaavasti Museoalan päivillä ainakin @Susannaanas: on joskus ollutkin mukana muihin hankkeisiin liittyen, mutta sinnehän voisi joku tämän hankkeen edustaja mennä promoamaan tätä hanketta. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.04 (EEST)

Selvenneykseksi, että kyseinen museo on Salon itsenäisyyden museo ja vasta viimeiset kymmenet metrit etenin kävelemällä, sitä ennen konevoimalla. Muistomerkki oli August Canthin muistokivi, jonka sijainti oli ilmoitettu epämääräisesti "10 km:n päässä Halikosta". Muistomerkki ei sitten ollutkaan Salossa vaan pari kilometriä Marttilan puolella, jonne paikalle käyttäjä Urjanhai myöhemmin käveli ja valokuvasi. Noin lyhyesti sanottuna.--Htm (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 13.38 (EEST)

Selvennettäköön yhtä lailla että viimeisiä satoja metrejä lukuunottamatta käytin myös konevoimaa. Ihannetapauksessa käytettäisiin tietysti aina polkupyörää. Käveleminen oli tässä lähinnä metafora sille että fyysisesti menee jonnekin. Usein varmaan asiointi museoiden kanssa onnistuu etänäkin mutta jos osuu kulkemaan ohi niin voi hoitua kätevämmin. Seuraava projekti olisi selvittää nautelankosken museosta liedon suden ampumapaikka.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 15.57 (EEST)

Teostietoja kaivataan

OK - Kävelin Erkontietä missä eräänlaisen ostoskeskuksen aukiolla oli karhua esittävä noin 2 m korkea ja 3 m pitkä veistos. Ei kylttiä jalustassa. Googlauskykyni eivät löytäneet siitä mitään tietoa. Valokuvia on. --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 11.41 (EET)

Materiaali ja tarkempi paikka auttaisi ehkä. Teosvalokuvan voi tallentaa tälle patsasartikkelin keskustelusivulle, sekin voi auttaa.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 12.13 (EET)

Kuva ohessa. Osoite Ostokseskus Orimatti Erkontie 12. Kiinteistövälitys Korkeamäen edessä. Olisko materiaali graniittia vai betonia? --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 12.51 (EET)

Google Street Viewin mukaan karhupatsas olisi ollut ko ostarin räystäällä olevan vihreän puolipyöreän hökötyksen kohdalla olevassa/olleessa sisäänvedossa, katon alla. Kamera-auto olisi käynyt siellä syyskuussaa 2011, joten se ei kovin uusi ole. Taitaa olla yksityisomistuksessa eikä kaupungin taidemuseon.--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 15.07 (EET)

Paikkatiedot täsmäävät. Kuuluvatko yksityisomistetut luetteloon kun näkyvät selvästi kadulle? --Tappinen (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 15.21 (EET)

Kuuluvat, tuohan on selkeästi julkisella paikalla. -Tässä pitää nyt keksiä sopivia google-hakusanoja, vielä ei ole löytynyt (hakusanalla orimattila karhu löytyy tuo kuva kuvahaulla! Aika nopeeta)..-Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 15.47 (EET)

Löytyi? Pihapatsas, https://www.piha-center.fi/tuotteet_pihapatsaat.html, ylärivin keskimmäinen kuva. Klikkaa isommaksi.--Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 20.51 (EET) PS. Google-kuvahaku "graniittinen karhuveistos orimattila" tuotti tuloksen, läppärin toisessa ruudullisessa oli kuva. --Sama

Tehdäänkö siis johtopäätös että ei ylitä teoskynnystä? --Tappinen (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 21.17 (EET)

Tehdään vaan. Tuolla firmalla on paljon patsaita ja ne ovat sarjatuotantoa, valmistusmaasta ei ole tietoa. Espoon betoniporsaatkin ovat nykyään sarjatuotantotavaraa [2].--Htm (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 21.37 (EET)

Kannatan. Kyseessä on puutarhoissa tai pihoilla tavattava koriste, joita ovat eläimet, puutarhatontut tai muut sellaiset. Tällaisista voisi hyvin käyttää tuon esitteen mukaista sanaa "pihapatsas". Niissä ei ole tarpeeksi omintakeisuutta. Eräs karkea, mutta hyvä perussääntö julkisen teoksen tunnistamiseksi on kysyä, onko tekijä tiedossa ja onko tekijä taiteilija?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 12.23 (EET)

Tässä esitteen kuvia tästä lajista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 12.25 (EET)

Hautausmaan vihkimisen (1907) ja ensimmäisten haudattujen muistomerkki

Keskusteltavana oleva muistomerkki Orimattilan - tämän muistomerkin mukaan - vuonna 1907 käyttöönotetulla hautausmaalla.

Kiinnitin Orimattilan hautausmaalla huomiota yhden hautakiven tekstiin. Kuvasin illan hämärtyessä tämän hautamuistomerkin, koska mielestäni kyseessä olisi yhteismuistomerkki. Teksti kuuluu "Tämä hautausmaa vihittiin tarkoitukseensa 28.7.1907 ja kätkettiin ensimmäisenä tähän paikkaan 4.8. S.V. (jonka alla 4 henkilön nimet syntymävuosineen)". Oletan että S.V. voisi tarkoittaa samana vuonna? Mitä mieltä ollaan? Muistokivestä en ole vielä etsinyt lähdettä valokuvan ohella. Sijainnin eli koordinaatit osaan tarkentaa. --Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 02.20 (EEST)

Forssassa näkyy olevan samantapainen. Sitä ei ollut merkittynä vielä hautausmaan kartan siinä versiossa, joka oli hautausmaan portilla, mutta se näkyy olevan hautausmaan kartan uudemmassa, päivitetyssä nettiversioissa: [3]. Kun huomasin nettiversion päivityksen vasta paikalla käytyäni, niin en nähnyt muistomerkkiä. Tämä lienee rajatapaus, koska projektissa on periaate, että yksittäiset hautamuistomerkit jätetään pois (jopa presidenttien, joista kyllä on oma artikkelinsa). Yksittäisistä hautamerkeistä on kuitenkin otettu mukaan ainakin poikkeuksellisiin tapahtumiin liittyviä, kuten vapaussodan sankarihautoja vain yhdelle tai muutamalle vainajalle. Projektin keskustelusivulla keskusteltiin juuri näistä rajauksista, mutta tämä nimenomainen tapaus ei tullut esille. Tammelan hautausmaan uudessa osassa on hautausmaan vihkimisen muistonna vihkiristi, jonka ei kerrota olevan kenenkään hauta. Tässäkin kai tulee arviointi, että painotetaanko sitä että kyseessä on on yksittäinen hauta, vai sitä, että kysreessä on sen ohella hautausmaan vihkimisen muistaminen. Voi ehkä kysyä tuolla projektin keskustelusivulla. Ehkä kiven ulkoasukin vaikuttaa.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 12.54 (EEST)

Lisäsin kuvan tuohon alkuun. Muistokivi on tavanomaista korkeampi, muttei erityinen taideteos. Mielestäni tämä on yhteismuistomerkki, koska osaltaan avaa seurakuntahistoriaa, srk:n toimintojen aikatauluja konkreettisesti. Mainitut neljä kirkkomaahan siunattua eivät liene ainakaan nimensä perusteella sukulaisia, joten sukuhaudastakaan ei ole kysymys, vaan tämänkin puolesta kyseessä olisi tietyn tapahtuman johdosta tai yhteydessä yhteishautaan haudattujen muistomerkki. --Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 13.53 (EEST)

Tämä on niin rajatapaus, etten ota mitään kantaa. Vähän samantapaisia, vaikka eri syystä, ovat esim. sellaiset kun johonkin hautakiveen on myöhemmin lisätty laatta vaikkapa henkilön ansioista lottatoiminnassa tai jossakin sotahistorian tapahtumassa. Tämä on kuitenkin erilainen kuin nuo kun kaksi eri asiaa on sisällytetty hautakiveen jo alun prerinkin. Sinällään tämä on varmaan yksi kommemoraation perinne, mutta miten sitten rajataan tässä.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Se että seurakuntatoimintaan liittyvän yhteismuistomerkin jatkeena tai osana on neljän haudatun nimet, ei mielestäni poista muistomerkin merkitystä yhteismuistomerkkinä. Muistokiven sävyä se kyllä muuttaa. Olisi kiinnostavaa tietää, ketä nämä neljä hautaan saatettua ovat ja miksi heidät haudattiin samaan hautaan. Ei käy esimerkiksi ilmi, minä päivänä he olivat kuolleet, oliko liikkeellä joku epidemia, tapahtuiko jotain joka liittää haudatut yhteen vai oliko tämä yhteishautaus sosiaalisista/taloudellisista syistä tms. Seurakunnalta voisi varmaan tiedustella tai kysellä olisiko seurakuntahistoriassa asiasta enemmän. Tuonaikaiset sanomalehdet ovat jo saatavilla Kansalliskirjaston digitaalisena kopiona; valitettavasti Pitäjänsanomat ja sen seuraaja Orimattilan Sanomat ovat tapahtuma-aikaa uudempia julkaisuja (per tämä).--Paju (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 15.54 (EEST)

Muistan nähneeni historioissa joissain muualla näistä mainintoja, tästäkin voi hyvin olla. Saattaa olla että kyseessä ovat nimenomaan juuri ne, jotka ovat silloin ensiksi tulleet haudattaviksi kun uusi hautausmaa on otettu käyttöön. Jollakin turun hautausmaalla ensimmäinen vainaja oli suomessa matkalla ollut brittihrerrasmies, joka oli joutunut hevosvaunuonnettomuuteen.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 16.46 (EEST)

Ottaisin tämän mukaan luetteloon. Henkilöidenkin mainitseminen muistomerkissä ei poista hautausmaan perustamisen muistelua, kuten edellä jo mainittu. Näen tässä jotain vastaavuutta onnettomuuden muistomerkin muistelussa, kun listataan myös onnettomuudessa kuolleita. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.08 (EEST)

Ehkä tämänkin voisi mainita ja kuitata projektin keskustelusivulla, ettei tule epäselvyyttä. @Kulttuurinavigaattori: miten näet tämän? Siellä oli juuri keskustelua eräistä muistakin hautausmailla esiintyvistä rakenteista, joista jotkut varmaan olivat tätä epäselvempiä. Samalla on mahdollisuus pohtia niitäkin.--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.28 (EEST) Pingaus epäonnistui: @Kulttuurinavigaattori: samma på nytt.--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.29 (EEST)

R. Koivunen - Rudolf Koivu?

Saksalaissotilaiden muistomerkin suunnittelijaksi on merkitty R. Koivunen. Koivunen oli kuvataiteilija Rudolf Koivun syntymänimi. Hän sopisi myös ajallisesti muistomerkin tekijäksi, ja oli wikipedia-artikkelin mukaan esimerkiksi tutustunut opinto-matkallaan jugend-tyylisuuntaan vuonna 1914. Löytyisikö jostain vahvistusta sille, että tämä R. Koivunen tarkoittaa Rudolf Koivua, tai jotain poissulkevaa täsmennystä, eli muuta taiteilijaa? Lataan kuvan hetken kuluttua, mutten vielä epävarmuuden tilassa linkitä tiedostoa Rudolf Koivuun.--Paju (keskustelu) 30. elokuuta 2020 kello 12.37 (EEST)

Oli turha kysymys, Orimattilan taidemuseon mukaan suunnittelija ja tekijä on kivenhakkaaja R. Koivunen. viite esim https://tarinasoitin.fi/orimattilanpatsaat. --Paju (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.01 (EEST)

Parempi kuva

Ainakin Pallopatsas tulisi kuvata uudelleen niin, että resoluutio olisi parempi, tekstistä saisi selvää ja patsas ei olisi niin varjossa. --Paju (keskustelu) 2. kesäkuuta 2023 kello 01.25 (EEST)