Keskustelu:Luettelo Lohjan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Enimmät lisätty, jokunen lisäämättä. --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Uusi dokumentin "Muistomerkkien Lohja" paikka http://kaupunki.lohja.fi/Liitetiedostot/muistomerkit.pdf - OK --Aulis Eskola (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 20.19 (EET)[vastaa]
On lisätty, myös muut samasta lähteestä.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.56 (EET)[vastaa]
OK --Aulis Eskola (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 19.55 (EET)[vastaa]
OK --Aulis Eskola (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 20.35 (EET)[vastaa]
Tämän mukaan (Ykköslohja 20.10.2015) kyseessä on 1990-luvulla pystytetty sotaan lähtijöiden muistomerkki Hyrsylän koulun pihalla.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 20.49 (EET)--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 20.49 (EET) Lisätty luetteloon.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 21.45 (EET)[vastaa]
  • Tämän (maksumuurin takana, voi päästä lukemaan joissain kirjastoissa) ja tämän mukaan Nummen ja Pusulan sota-ajan muistomerkeistä (noin 20 kpl) on julkaistu esite syksyllä 2017. Samalla mainitaan Hyrsylän koulusta siiretyn muistomerkki Saukkolan kirjaston sisätiloihin. Se on kaatuneitten muistolaatta, ja siis eri kuin yllä mainittu.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 20.38 (EET)[vastaa]
Esitteen laajuus on noin 46 sivua ja sitä on jaettu ilmaiseksi itsenäisyyspäivästä 2017 alkaen, julkaisija Nummen ja Pusulan seniorit ry. [1]--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 21.57 (EET)[vastaa]
"Sota-ajoista 1939-1944 kertovat muistomerkit entisen Nummi-Pusulan alueella", 2017, ISBN 978-952-93-9446-3 --Aulis Eskola (keskustelu) 22. marraskuuta 2020 kello 20.56 (EET)[vastaa]

Selvitettävää[muokkaa wikitekstiä]

Alvar Gullicsenin Bonk-taideteos tehtiin paperitehtaan pihalle. Tehdas on lopetettu. Onko teos paikoillaan? --Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.48 (EET)[vastaa]

Koordinoitavaa[muokkaa wikitekstiä]

Osa Lohjan kohteista oli väärissä koordinaattimuodoissa, jotka korjasin. Lohjalla on huomattavan paljon taideteoksia ja muistomerkkejä, joissa ei ole koordinaatteja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. heinäkuuta 2019 kello 01.09 (EEST)[vastaa]

Sijaintipaikan perusteella nämä saataisiin aikalailla kohdennettua. Lisäsin useita katuosoitteita, mutten vielä koordinaatteja. Lähdeviitteiden (esim. valokuva voi auttaa kohdentamisessa), karttapaikan, kaupungin karttapalvelun ja katunäkymien perusteella löytäisi ainakin suuntaa-antavat koordinaatit, kenellä taustatyövaiheen puurtohalua riittää. Myös kirjallisuutta kannattaisi talvikaudella varmentaa himpun verran eteenpäin nyky-Lohjan muodostaneita kuntia läpikäymällä (ainakin teoksista Suomen muistomerkit ja Finlandia: Otavan iso maammekirja, osa Uusimaa), ennen mahdollista seuraavaa kuvausretkeä paikkakunnalle. --Paju (keskustelu) 14. marraskuuta 2019 kello 13.43 (EET)[vastaa]
Tuosta Finlandia-teoksesta löytyi yksi Sammatissa oleva Lönnrotia esittävä veistos, lisätty taulukkoon eilen. Nyt keräilen Suomen muistomerkit -teoksen Lohjan ja liitoskuntien sivuilta taulukostamme vielä uupuvia kohteita. Ainakin jotain lisättävää tulee, lisään alle vähitellen. --Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 22.27 (EEST)[vastaa]
2. kirjasta löytyi kaksi uutta nimikettä, nämä alla. --Paju (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 22.59 (EEST)[vastaa]

Nimikkeitä Suomen muistomerkit, osa X -teoksesta[muokkaa wikitekstiä]

Seuraavia nimikkeitä ei näyttäisi vielä olevan taulukossa:

  • OK - Lohjan Kalkkitehtaan muistomerkki. Virkkalassa kalkkitehtaan alueella sijaitseva ensimmäinen kalkkiuuni vuodelta 1897. (Valokuvassa tehdasrakennuksen vieressä sijaitsevan ison kalkkikivilohkareen tms. kyljessä muistolaatta.) 60.18703|23.98484 [1]
  • Tapio Soivio: Neljän marsalkan muistolaatta (1981). Kirkniemen kartanon puutarhassa, Kirkniemi. Verkkolähteen ja kirjan valokuvassa (ja Karttapaikan ilmakuvasta ilmansuuntia katsellen) tämä suurehko muistolaatta näkyy olevan kartanon päärakennuksen koillispuolelta, terassipuutarhan vesialtaan luoteenpuoleisen portaikon osin köynnösten peittämällä seinämällä. [2][3] Karttapaikan perusteella tämän koordinaatit ovat: 60.1764°N, 23.9267°E. Verkkolähteen mukaan kartano, jossa muistolaatta sijaitsee, on yksityisomisteisen (Metsämannut Oy) kartanon maalla. Mainittakoon myös, että kartano on Museoviraston listaama valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY).

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. Väriteos Henna Oy: Suomen muistomerkit, osa IX, Uusimaa, s. 88 (Lohja). Väriteos Henna Oy, 1999. ISBN 9519713484.
  2. Väriteos Henna Oy: Suomen muistomerkit, osa IX, Uusimaa, s. 89 (Lohja). Väriteos Henna Oy, 1999. ISBN 9519713484.
  3. Torsti Salonen: Lohjan kartanot - Kirkniemi Torsti Salonen via sci.fi. Viitattu 6.9.2020.

Lohjan hautausmaan (Pyhän Laurin kirkkomaa) pohjoisosan muistomerkki? Taisi jo selvitä.[muokkaa wikitekstiä]

Karttapaikan mukaan Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaan pohjoisosaan on merkitty muistomerkkisymboli. Listallamme ei (karttanäkymän mukaan) sinnepäin hautausmaata ole kohdistettu mitään muistomerkkiä. Mihinköhän muistomerkkiin Karttapaikka siis viittaa? Onko kaikkien hautausmaalle (Pyhän Laurin kirkkomaa)listattujen seitemän muistomerkin koordinaatit kutakuinkin oikein, vai voisiko joku jo listatuista olla tuolla hautausmaan pohjoispäässä, noin 60 metriä Kirkkokadun ja Rautatienkadun risteyksestä kaakkoon? Hmm. Karttapaikan ilmakuvan mukaan maastokarttaan merkitty muistomerkki olisi tikkusuorien hautakivien alueen laidalla; olisiko esimerkiksi sankarimuistomerkki hautausmaan pohjoisosassa (ja muistomerkin koordinaatit olisi luettelossa nyt väärin)? Verkkosivu https://www.lohjanseurakunta.fi/hautausmaat/pyhan-laurin-kirkkomaa mainitsee, että hautausmaan kohteista olisi julkaist myös (maksullinen) kirjanen, josta muistomerkkien paikoja ja merkkejä esiteltäisiin. Ehkä jonkun pitäisi hankkia tai lainata tuollainen. Tai ehkä ei tarvitsekaan, koska hautausmaan nettisivulle oli linkitetty kartta (pohjoinen pdf-lehden alapäässä), joka vahvistaa sankarihautausmaan sijaitsevan etsityllä seudulla. Vaikkei karttaan ole yhteismuistomerkkejä viitsitty kirjata nökyviin, mitä ilmeisemmin ainakin sankarimuistomerkin tai -merkkien koordinaatit tarttis korjata. --Paju (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 23.58 (EEST)[vastaa]

Eli ainakin Sankarimuistomerkin ja Punaisten muistomerkin koordinaatit osoittavat (14.9.2020) merkittävästi muualle kuin missä sijaitsevat, tulisi korjata. --Paju (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 23.52 (EEST)[vastaa]
Sankarimuistomerkin paikka korjattu. Punaisten muistomerkin tarkkaa paikkaa en saanut varmistettua. --Aulis Eskola (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Punaisten muistomerkin paikka korjattu --Aulis Eskola (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 11.12 (EET)[vastaa]

Keskustelua: viitteitä kaivataan, yksittäisen sankarivainajan muistomerkki[muokkaa wikitekstiä]

  • Nyt listalla on lähteistämättömänä nimikkeenä Lohjan Anttilan koulun edustalla oleva kalkkikivinen Suomi100-tammen muistomerkki, vieressään tuo 2017 istutettu tammi. Listalla ei ole Tytyrin kaivosmuseon (jonka markkinointinimi on Tytyrin elämyskaivos) opastuskeskuksen edustalla olevaa samaa kokoluokkaa olevaa kalkkikivistä Suomi100-muistomerkkiä. Olen kuvannut molemmat, ja lähdeviitteitä kaivattaisiin.
  • Esimerkiksi Kangasalan luettelossa on mukana yhden sankarivainajan muistomerkki ("Valkoisten puolella kaatuneen muistomerkki"). Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaalta löytää puolestaan yhden saksalaisen, vuoden 1918 taistelussa menehtyneen jääkärin muistomerkin (Jäger Gustaf Jäger, †8.4.1918), jonka muistomerkin kiitolliset lohjalaiset ovat hänen muistokseen pystyttäneet. Tämän muistomerkin olen kuvannut. Tiedustelen, mikä on se yhtenäinen periaate, milloin näitä yksittäisten henkilöiden (sankari)muistomerkkejä listataan ja milloin ei? Tästä on keskustelua ja linjaa yritetty saada jo selvemmäksi esimerkiksi Nurmijärven luettelon keskustelusivulla. Nurmijärven listalle ei ainakaan vielä ole Vuonna 1918 kaatuneen saksalaisen muistomerkkiä, vaikka tälle olisi lähteistys.--Paju (keskustelu) 13. syyskuuta 2020 kello 23.36 (EEST)[vastaa]
Kohteen voi varmaankin lisätä, jos on osoittaa, että muistomerkki on muutakin kuin hautakivi. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 06.34 (EEST)[vastaa]
Löysin Pyhän Laurin kirkkomaasta Citynomadi-esittelyn. Siinä Gustav Jägerin hauta esitellään nk. valkoisten hautana. Suomi oli vuonna 1918 pyytänyt Saksalta apua, saksalainen Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3.4.1918. Karjaalla ja Kirkniemessä syntyi taisteluja, joissa 8.4. Jäger sai surmansa.[1]
Luetteloissa on valkoisten muistomerkkejä, jotka ovat ilmeisesti yhden tai muutaman henkilön yhteismuistomerkkejäj ajoita lähteissä kutsutaan valkoisten muistomerkeiksi Valkoisten puolella tappioluvut olivat huomattavan paljon pienemmät kuin punaisten puuolella ja valkoisten muistomerkkejä ei ilmeisesti ole kartoitettu yhtä järjestelmällissti kuin punaisten muistomerkkejä, jossa tiedossa oelvat muistomerkit on yhdessä tietokannassa. Tulee mieleen esimerkiksi Loimaan Vapaussodan sankaripatsas, joka on kolmen loimaalaisen valkoisen hautamuistomerkki; lähes naapurikunnassa on muistopatsas, johon on kirjattu viisi nimeä eri puolille kiveä. Ja toisessa lähes naapurissa on kahden valkoisen muistomerkki (ei ole luettelossa).--Htm (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 07.03 (EEST)[vastaa]
Eli konkretisoin lähdetarvetta taulukolla ja kuvilla. Oheen voi täydentää lähteistystä. Yhden lähdeviitteen jo löysin kuvatun muistokiven muistolaatan pvm-tiedon pohjalta paikallislehden arkistoa selattuani. Tämän lähteen mukaan 50-vuotta aiemmin Lohjalla istutettu Suomi50-kuusi ei ollut selvinnyt läheisellä Lukionmäellä, mutta usealla muulla paikalla vastaavan juhlapuun elo on jatkunut. Tammeen oli päädytty 100-vuotisjuhlapuuna ilmeisesti paikallisen pohdinnan seurauksena, ja paikkakin oli vaihtunut alunperin suunnitellusta samanlaisen harkinnan seurauksena.--Paju (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 22.45 (EEST)[vastaa]
Julkinen teos (nimi) Paikka Alue Kartalla (coord) Tekijä Paljastus-vuosi Kuva
Suomi100-muistomerkkilähde? Tytyrin elämyskaivoksen opastuskeskuksen edusta, Kuilukatu 42 Pappila 60.2638°N, 24.0682°E
Gustav Jäger[1] (Vuonna 1918 kaatuneen saksalaisjääkärin muistomerkki) Pyhän Laurin kirkkomaa, luokkaa 20 metriä Lohjalla 1918 kaatuneiden Punaisten muistomerkistä länteen Pappila 60.253°N, 24.0691°E

Viitteet[muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lohjan Pyhän Laurin kirkkomaa (Gustav Jägerin muistomerkki sijaitsee Pyhän Laurin kirkon itäpuolella, osastoon 8 tehdyssä syvennyksessä, jossa on myös Vakaumuksensa puolesta surmansa saaneiden muistomerkki) Citynomadi, citynomadi.com. Viitattu 16.9.2020.

Muistopuut[muokkaa wikitekstiä]

Óvatko Suomi100-tammet osa jotain kampaanjaa eli onko niitä joka puolella maata yhtenäisin tunnuksin? Muistopuut eivät kuulu luetteloon eikä nimikyltti ole muistomerkki.--Htm (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 07.03 (EEST)[vastaa]

  • Akaassa on Metsätammi ja muistokivi 100-vuotiaalle Suomelle - tammen vieressä muistokivi.
  • Vaasassa on parit muistopuut: Rauhanpuu ja muistokivi sekä Vaasan 400-vuotismuistolaatta sekä Kasvun ja Tiedon puu.
  • Tampereella on muistopuihin liittyviä muistokiviä: Kansainvälisen metsäkonferenssin muistokivi ja Esperanton maailmankongressin muistokivi ja -laatta.
Siinä oli muutamia esimerkkejä muistopuista, joihin liittyy jokin kivi ja/tai laatta. Mitäköhän puulla ja muistokivellä pitäisi muistella, että se kuuluisi luetteloon?! --Aulis Eskola (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.02 (EEST)[vastaa]
Mielestäni mikään itse muistelun kohde tai aihe ei voi olla peruste luetteloon valitsemiselle tai pois jättämiselle. Eli luetteloon voi ottaa mitä tahansa julkisella paikalla olevaa, joka tietolähteiden mukaan ja paikalla pysyvästi olevan materiaalisen objektin mukaan osoittaa johonkin muistettavaan. Auttaisiko tällainen näkökulma?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 10.39 (EEST)[vastaa]
Onhan olemassa myös ainakin yksi muistomerkiksi tietolähteiden mukaan mainittu, jonka muistamisen objektia ei tunneta, tai se tunnetaan kyllä selvästi muistomerkkinä, mutta muistetaanko siinä koiraa, hevosta vai isäntää, se on jäänyt hämärän peittoon. Helsingin Puotilan Juorumäen muistomerkin muistamisen kohdetta ei ole pystytty todentamaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 10.55 (EEST)[vastaa]
Olen muutaman muistopuun kuvannut, joista tosin yhdellä taisi olla mittaa parikymmentä senttiä. En ymmärrä miksi ne pitäisi karsia. Nimikylttejä on muistaakseni myös pidetty aiemmin asiaankuuluvina, ja niitäkin olen kuvannut, mm. Lohjalla. Erikoinen aloitus. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 10.50 (EEST)[vastaa]
Tai siis mitä nimikyltillä tarkoitetaan? Kadunnimikyltit eivät ole merkittäviä, mutta jos talon kyljessä lukee, että tällä paikalla oli Domus Paedagogii Loioensis, niin onhan se olennainen muistokyltti. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 10.52 (EEST)[vastaa]
No pähkäillään. Kyltissä on tietoa, opastusta tai tiedotusta jostain, eikä se kuulu luetteloon. Muistolaatassa on kommemoraatiota eli jonkun muistoa tai muistamista. Esimerkiksi Lohjan pedagogion (1769–1817) muistolaatalla halutaan muistaa aikoinaan paikalla ollutta koulua. Tässä kuvassa taas on nuo kaksi asiaa, katukyltti ja muistolaatta, mutta kuvatekstissä mainitaan vain muistolaatta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 20.59 (EEST)[vastaa]

Muistoraide talvisotaan lähteneiden muistomerkin yhteydessä[muokkaa wikitekstiä]

Lohjan satamaradan lakkauttamista koskevien Liikenneviraston asiakirjojen joukosta löytyi maininta paikallisesti merkittävästä muistomerkistä (=Talvisotaan lähteneiden muistomerkki) ja sen yhteyteen rakennetusta muistoraiteesta. Muistoraide on satamaradasta "erkaneva" radanpätkä, joka ulottuu erkanemiskohdasta muistomerkin takamaaston ohi Rautatiekadun tuntumaan, parikymmentä metriä muistomerkin pohjoispuolelle. Muistoraiteen pituus on noin 80-90 metriä. Raiteen erkanemispaikka näkyy Google Street Viewissä Kirkkokadun sillalta ja Rautatienkadultakin erottuu radan loppupään kiskoja. Muistomerkin ympäristö näyttää hoidetulta, muistoraide sen sijaan ei. Muistoraiteen ja satamaradan erkanemiskohdassa on vesiviskuri. Muistoraide kuulunee sotaalhtijöiden muistomerkkiin, jonka paikalla olleelta asemalta sotaan lähdettiin. Muistoraide on mainittu Lohja-Lohjanjärvi-radan lakkauttamisen ratasuunnitelma-asikirjoihin kuuluvassa Ratasuunnitelmaselostuksessa sivulla 17-18 [2] (ladattava zip-tiedosto).--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 09.44 (EET)[vastaa]

Onko tämä kysymys? Vastaan kaiken varalta, että radasta ja viskurista on kuva Commonsissa. Voin joskus käydessäni ottaa paremman kuvan, jossa rataa näkyy vähän enemmän kuin nurkassa nyt on. Edit: Toisessa kuvassa radasta näkyy vain arvaus. --Abc10 (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 10.54 (EET) edit: 31. lokakuuta 2020 kello 11.11 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksesta ja kuvalinkeistä. Artikkeliin Lohjan satamarata oli tehty muokkaus koskien rataan kuuluvaa Moision alikulkusiltaa ja ratasuunnitelmaselostusta tutkiessani huomasin myös maininnan muistomerkistä, muistoradasta ja vesiviskurista. Muistoraide on toivottu säilytettäväksi ja ratasuunnitelmaselostuksessa onkin sanottu, että sitä ei pureta (Googlen katunäkymästä voi käsittääkseni nähdä, että erkanemiskohdassa ei ole vaihdetta ja muistorata onkin irrallinen radanpätkä). Commonsin valokuva muistoraiteesta on viisi vuotta vanha, rata on ruohottunut, mutta siinä ei näy kasvaneen koivikkoa. Kuuluukohan vesiviskuri muistomerkkikokonaisuuteen, se ei käy selville. Minusta ainakin muistorata kuuluu, joten se tulisi esitellä joko muistomerkin yhteydessä tai erikseen. Torsti Salonen on kirjoittanut satamaradan historian [3], mutta kirjoitusta en löytänyt netistä. Nyt tulee kysymys: kuuluuko muistorata Lohjan muistomerkkiluetteloon?--Htm (keskustelu) 31. lokakuuta 2020 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Uusi kuva on nyt Commonsissa, ja siinä rata näkyy sillalta katsottuna. Toisesta päästä katsottuna se peittyy kuivan ruohon alle. Rata yltää ensimmäisen auton nokan eteen. Muistokivi on takana olevan pensaan (vuorimänty?) suojassa toisella puolella. Aluetta on parturoitu, joten näkyvyys on parempi kuin aiemmissa kuvissa. Voi olla että rata on tuomittu hävitettäväksi, asutus näyttää leviävän, vähän matkan päässä on rakenteilla asunuintaloja, ja nykyinen parkkipaikka on herkullinen sijoituspaikka uusille taloille. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 16.40 (EET)[vastaa]
Hienoa, kiitos kun jaksoit kuvata. Tuossa satamaradan purkusuunnitelmassa on sanottu, että Väylävirasto ei pura muistoraidetta ja sitä oli järjestetyssä yleisötilaisuudessa toivottu säilytettäväksi. Raiteen säilyminen on Lohjan kaavoituksesta kiinni, ilmeisesti purkuhankekaan ei ole vielä nytkähtänyt liikkeelle.--Htm (keskustelu) 5. marraskuuta 2020 kello 22.42 (EET)[vastaa]
Muistomerkin takana oleva puu vaikuttaa (muistomerkkikuvasta päätellen) marjakuuselta.--Htm (keskustelu) 20. marraskuuta 2020 kello 21.47 (EET)[vastaa]

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Taidemaalari-Anttila vai arkkitehti-Anttila[muokkaa wikitekstiä]

Sankarihautojen muistomerkki, Karjalohjalla, paljastettu 1949. Tekijä Toivo Anttila, kuvataiteilija, valokuvaaja, Turun piirustuskoulussa opiskellut. Kuvataiteilijamatrikkelissa on CV, mutta siinä ei ole mainittu julkisia töitä kuvanveiston alalla. Hänen tekemäkseen on mainittu myös Rautalammilla oleva Delaware-muistomerkki, joka on paljastettu vuonna 1938. Saman vuonna on paljastettu eli otettu käyttöön Rautalammin museo, joka sijaitsee Delaware-muistomerkkiin nähden kadun eli tien toisella puolella. Se suunnittelija on Toivo Anttila (arkkitehti). Onkos tässä nyt Karjalohjan sankarimuistomerkin ja Rautalammin Delaware-muistomerkin tekijänä oikea Toivo Anttila? -- Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2024 kello 00.45 (EEST)[vastaa]

Ja vastaan itselleni, että vaihdoin Rautalammin Delaware-muistomerkin suunnittelijaksi arkkitehti Anttilan. Rautalammin patsasluettelon keskustelusivulla on kirjaus asiasta.--Htm (keskustelu) 15. huhtikuuta 2024 kello 15.44 (EEST)[vastaa]