Keskustelu:Etelä-Pohjanmaan murre

Kuntarajat muuttuvat, paikkakunnat säilyvät. Esim Peräseinäjoki. Mites Virrat, Ähtärin seutu, Järviseutu ja Vaasa? terv. Höyhens 6. heinäkuuta 2005 kello 14:01:58 (UTC)

Poimin artikkelissa mainitut "pitäjät" täältä: [1]. Vaasa on alun perin ruotsinkielinen kaupunki, joten siellä tuskin on minkäänlaista suomen kielistä "valtamurretta" ollut koskaan. Paikallisten kieli on toki voinut saada vaikutteita Keski- ja Etelä-Pohjanmaan murteista. --Mattisah 6. heinäkuuta 2005 kello 14:31:27 (UTC)

Virrat kuuluu hämäläismurteisiin ja Ähtäri sekä Järviseutu savolaismurteisiin. --Hippophaë 6. heinäkuuta 2005 kello 22:36:52 (UTC)

Kettusen murrekartastossa tuo Ähtäri näyttäisi olevan Hämeen puolella paksua viivaa, tosin merkinnät kertovat muutakin. Ehkäpä joku löytää kirjasta sen kohdan jossa asia selitetään? —Flammie 7. heinäkuuta 2005 kello 03:05:19 (UTC)

Ähtäri on selvästi savolaismurteiden aluetta, kartta. --Hippophaë 7. heinäkuuta 2005 kello 19:43:19 (UTC)

Musiikki(linkit)

Mitä mieltä olette, minusta eteläpohjalaista murretta sisältävä musiikki ja linkit ovat kyllä jokseenkin turhia eivätkä suoranaisesti ole tähän artikkeliin relevantteja. --Jacofin 9. huhtikuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Artikkelin nimi

Siirretty Kahvihuoneen uutisosiosta --Lendu 3. syyskuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Pyydän muuttamaan sivun Etelä-Pohjanmaan murteet muotoon Etelä-Pohjanmaan murre. Tämä suomen yhtenäisin murre mainitaan murretieteellisessä kirjallisuudesa yksikössä (vrt. savolaismurteet, kaakkoismurteet jne.) Kommentin jätti 82.133.174.75 (keskustelu – muokkaukset).

Kalevi Wiikin kirjassa Sano se murteella mainitaan monikossa. Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.05 (EET)

Lähteiden mukaan mennään. On yhtenäinen, mutta pitää katsoa mitä lähteissä sanotaan.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.15 (EET)

Esim. tässä käytetään nimitystä "eteläpohjalaiset murteet", ja sanotaan että on yhtenäinen, mutta erojakin on. Mutta muoto "Etelä-Pohjanmaan murre" ei liene hyvä vaan parempi olisi kai "Eteläpohjalaiset murteet" tms., koska murrealue ei välttämättä noudata maakunnan kulloisiakin rajoja, jotka myös voivat muuttua ja ovat muuttuneet.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.20 (EET)

Tästä hyvä esimerkki voisi olla Laihia, että puhutaanko siellä eteläpohjalaismurretta? Laihia on kuitenkin Pohjanmaan maakunnan puolella, ei Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Ymmärtääkseni Laihia ei ole täysin ruotsinkielinen, vaan siellä on merkittävästi suomen kielen puhujia (jotka puhuvat eteläpohjalaismurretta?) Tätä voisi joku selvittää. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.29 (EET)

Erotus Etelä-Pohjanmaahan ja pelkkään "Pohjanmaahan" on täysin mielivaltainen. Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.32 (EET)

Tuo keinotekoinen jako keksittiin vasta 1990-luvulla. Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.33 (EET)

Sikäli jako ei ole keinotekoinen, että Pohjanmaalla kieliraja on toisin kuin Etelä-Suomessa ollut maaseudulla hyvin jyrkkä: esim. [2]. -Ochs (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 14.21 (EET)

Ei jako kielirajaan perustune, kun Laihia on lähes täysin suomenkielinen. Jaalei (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 18.23 (EET)

Laihia on lähes täysin suomenkielinen: [3]. -Ochs (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 14.21 (EET)

Jako ei ole kielirajaan perustuva, mukana on useita suomenkielisiä kuntia. Näkee jos etsii kielikartan ja vertaa maakuntarajaan. Perusteena lienee seutukuntajako, eli mistä kunnasta asioidaan missäkin kaupungissa. Lisäksi osassa Eteläspohjaanmaata puhutaan, yllätys yllätys, savolaismurteita (tästähän saisi vaikka knopin).--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 23.17 (EET)

Muistaakseni asiasta keskusteltiin Kotimaa nyt -ohjelmassa. Tultiin siihen tulokseen, että tuo Etelä-Pohjanmaan kahtiajako on aivan luonnoton, mutta Seinäjoen ja Vaasan välinen kissanhännänveto muistuttaa Nurmon poikapaineja eikä sekään voi iankaiken jatkua. Kyse oli ilmeisesti siitä, että alueen vanhastaan merkittävin kaupunki Vaasa ja rinnalle samaa merkittävyystasoa olevaksi keskukseksi noussut Seinäjoki tarvitsivat kumpikin oman maakuntansa. Äitini, joka on syntyjään eteläpohjalainen, sanoi, että hän ei tuota jaksa surra, kun ei siellä enää asu, mutta on hänkin sitä mieltä, että jako on luonnoton. Mutta takaisin murreasiaan: missä teoksissa puhutaan monikossa lounais-, hämäläis-, keski- ja pohjoispohjalais-, peräpohjalais-, savolais- sekä kaakkoismurteista mutta yksikössä Etelä-Pohjanmaan murteesta? Jaalei (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 14.22 (EET)

Minkähän nimistä murretta se Vaasan 70 % suomea puhuva väestö puhuu? Puhuisiko eteläpohjaa kuitenkin? --Liedes (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 02.04 (EET)

Vaasaa ei ole suomen murreluokituksessa kuten ei myöskään vaikkapa Helsinkiä, Porvoota eikä Kokkolaa, koska kyseiset alueet ovat vanhastaan ruotsinkielisiä. Joten omia suomen murteita ei näillä paikkakunnilla ole. Ns. stadin slangi ei ole murre. 46.132.15.161 5. syyskuuta 2018 kello 04.23 (EEST)

Artikkelissa on ristiriita

Artikkelin alussa kehutaan kuinka yhtenäinen murre on kyseessä, mutta noiden esimerkkien jälkeen tulevassa kappaleessa taas todetaan että jo yhden kunnan sisällä puhetavat poikkeavat lukemattomin tavoin toisistaan eivätkä esimerkit päde kuin tietyille alueille. --SM 13. syyskuuta 2008 kello 10.09 (EEST)

Voi olla yhtenäisin kaikista murteista, mutta ei välttämättä yhtenäinen siltikään. Ko. murre ei taida olla täysin yhtenäinen. Kuitenkin melko yhtenäiseksi sitä varmaan voisi ajatella. Yhtenäiseksi sen on saattanut tehdä alava maa ja helppokulkuiset tasaiset tiet. Järvet eivät ainakaan ole Pohjanmaalla rajoittamassa liikkumista ja hevosilla on päässyt pitkään. Tämä nyt vain spekulointia. Jos useammat lähteet sanovat, että on yhtenäinen, niin kirjoitetaan artikkeliin niin. Omasta kokemuksesta ainakin Kauhajoelta Kauhavalle puhutaan hyvin samankaltaisesti -- mutta itäinen järviseutu ja läntinen Vaasan seutu voivat hyvinkin poiketa. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 12.22 (EET)

Ongelma on siinä, ettei kunnollista järjestelmällistä tutkimusta kai ole vieläkään tehty. Se, että murrealue on ottanut vaikutteita reunoiltaan, ei ole ristiriidassa sen kanssa, että eteläpohjalaisella murteella olisi kuitenkin koko alueen laajuinen yhtenäinen ja muista suomalaismurteista (kielistä) erottuva rakenne. --Liedes (keskustelu) 27. joulukuuta 2017 kello 02.08 (EET)