Kai Nordlund (professori Helsingin yliopisto) on arvioinut artikkelin aiemman version. Lähde: Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS, rivi 63) Helsingin Sanomat. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland. Viitattu 15.7.2019 Kommentti: Artikkelia pitkä, seikkaperäinen ja lähdeviitauksia on ansiokkaasti käytetty.
Minkä ihmeen takia wikipediassa puhutaan kaikkeudesta kun tarkoitetaan maailmankaikkeutta? Wikipedian ulkopuolella tällaista käytäntöä en ole huomannut! --Seppo Linnaluoto 24. syyskuuta 2006 kello 15.41 (UTC)
Käyttäjä:Thi:n omaa termistöä. Kannattanee kysyä häneltä. --Hasdrubal 24. syyskuuta 2006 kello 16.53 (UTC)
Kaikkeus on täysin sama asia kuin maailmankaikkeus. Kielitoimisto suosittelee lyhyttä kieltä. Sanassa maailmankaikkeus näkyy myös vanha maapallokeskeisyys. --Thi 24. syyskuuta 2006 kello 17.52 (UTC)
Termi maailmankaikkeus taitaa olla suvereenissa asemassa alan kirjallisuudessa ja yleiskielessä, joten Wikipedia noudattaa luonnollisesti tätä käytäntöä. --Hasdrubal 24. syyskuuta 2006 kello 18.28 (UTC)
Kosmisen inflaation aiheuttama valoa nopeampi laajeneminen kummastuttaa. Yleensähän valon nopeuden ylittämistä ei pidetä mahdollisena.--Teveten 24. syyskuuta 2006 kello 19.18 (UTC)
Singulariteetissa ei päde tunnetut fysiikan lait? linkki, jos Enqvist väittää kai se totta on [1] --Zxc 24. syyskuuta 2006 kello 19.22 (UTC)
Olen aiemminkin tuohon väitteeseen törmännyt. Olisi hyvä, jos asiaa voisi maallikoille (kuten minä) selittää hiukan, eikä vain todeta sivulauseessa, että maailmankaikkeus laajeni valoa nopeammin. Kun yleensä aina opetetaan, että mikään ei voi liikkua valoa nopeammin--Teveten 24. syyskuuta 2006 kello 19.39 (UTC)
Yleensä opetetaan väärin. Monikin asia voi liikkua valoa nopeammin, kunhan siinä ei "siirry informaatiota". (Esimerkiksi jos heijastetaan lasersäde hyvin kaukana olevalle tasolle ja sitten liikutellaan valonlähdettä, tasolle heijastunut piste voi liikkua ylivalonnopeudella. Huono esimerkki, mutta anyway.) --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 13.19 (UTC)
Ymmärrän esimerkkisi. Osaisitko vielä selventää tuota inflaatioasiaa.--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 14.05 (UTC)
Tuolla olis jotain: [2]. Artikkeliin voisi joku (muu) kanssa kirjoittaa jotain tuon tyylistä. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 14.16 (UTC)
Kirjoitin tuon perusteella lisäselvennyksen artikkeliin. Kiitos! tuo on vaivannut minua yli 10 vuotta!--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 19.01 (UTC)
Esimerkki on sen vuoksi huono, ettei se pidä paikkaansa;). Valonsäde ei ole kiinteä "tanko", vaan fotonit etenevät kukin siihen suuntaan, johon olivat lähteneet (tämä on yleistys, mutta oletetaan niin). Ensimmäiseen pisteeseen päin lähtenyt fotoni on edelleen menossa sinne, kun valonlähteen kääntämisen vuoksi myöhemmin lähtenyt fotoni onkin menossa jo eri suuntaan. Minkään fotonin ei tarvitse ylittää valonnopeutta. --jeepo 26. syyskuuta 2006 kello 14.35 (UTC)
Esimerkki pitää paikkansa. En puhunut fotoneista, vaan siitä pisteestä siellä kuvalevyllä. Fotonit eivät tietenkään ylitä valonnopeutta, mutta piste voi liikkua ylivalonnopeudella. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)
Kuinka se piste siirtyy? --jeepo 26. syyskuuta 2006 kello 16.34 (UTC)
En ehkä ymmärrä kysymystä, mutta vastaan silti ;D Eli jos meillä olisi erittäin tehokas laser-säde, joka kantaa esim 100 000:n valovuoden päähän ja kääntäisimme tuota lasersäteenlähdettä 1:ssä sekunnissa 180 astetta, niin lasersäteen toinen pää siirtyisi sekunnissa 2x100 000*matkan?--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 16.49 (UTC)
Hmm. Nyt rupesin miettimään lisää: Jos valonlähde käänetään toiseen suuntaan 100 000:n valovuoden päähän, niin matka valolta sinne kestää 100 000 vuotta. Eli laserin muodostama piste kulkisi 100 000:ssa vuodessa 314 000 valovuotta??--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 16.57 (UTC)
Siis. Näissä kahdessa kommentissa lähdetään ilmeisesti käsityksestä, että valopiste on olemassa jo ennen kuin se saapuu kuvalevylle. Näinkin voi tietysti tulkita, mutta silloin kuljettu matka olisi jälkimmäisessä 414 159 valovuotta. Helpompi ajatella, että valopiste syntyy vasta 100 000 vuotta sen jälkeen, kun fotoni on lähtenyt valonlähteestä, eli kun se saapuu kuvalevylle.
Otetaan esimerkki. Tarkastellaan tasasivuista kolmiota. Kolmio ABC. A=huippu, B=vasemmalla, C=oikealla. Olkoon valonlähde kolmion kärjessä A ja olkoon etäisyys |BC|=c*(2 s), missä c on valonnopeus. Sivu BC on kuvalevy. Hetkellä t=0 valonlähde osoittaa kohti pistettä B. Sitten se käännetään ja hetkellä t=1 s se osoittaa kohti C:tä. Huippukulmalla ja kylkien pituuksilla ei oikeastaan ole merkitystä. Hetkellä t=0 lähtenyt fotoni saapuu pisteeseen B hetkellä t=|AB|/c, hetkellä t=1 s lähtenyt fotoni saapuu pisteeseen C hetkellä t=|AB|/c+1 s. Valopiste on siis liikkunut yhdessä sekunnissa matkan c*(2 s), eli sen nopeus on ollut 2c eli tuplasti valonnopeuden.
Mitään ei siis varsinaisesti ole liikkunut ylivalonnopeudella, koska valopiste on olemassa vain näennäisesti. Fotonit ovat liikkuneet nopeudella c. Kannattaa myös huomioida, että valon tilalla voitaisiin käyttää vaikka tennispalloja, silloin liikkuisi pallojen osumakohta. Tämä ei ole siis mitenkään kiinni valon luonteesta yleensä. Tämä esimerkki ei osoita muuta kuin että ylivalonnopeuksia voi syntyä näennäisesti, jos informaatiota ei siirry, ja sen ymmärtämisen jälkeen tämän voi unohtaa. Mutta tämä on todellakin huono esimerkki, koska se ei loppujen lopuksi selvennä inflaatioteoriaa mitenkään. --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 17.39 (UTC)
Selvennän vielä omaa ajatteluaniVasemmalla piste A, oikealla piste B. r =100 000 valovuotta. Matka ympyrän kaarta pitkin 2r/2=314 000 valovuottaOletin kyllä, että ensin täytyy odottaa satatuhatta vuotta, ennenkuin valopiste saapuu 100 000:n vuoden päähään. Ajattelin omassa esimerkissäni kuvalevyn ympyrän kaaren muotoiseksi eli etäisyys kuvalevylle pysyy koko ajan vakiona. Sinun kolmioesimerkissäsihän etäisyys vaihtelee. Yhtä kaikki, lopputulos on sama, eli piste liikkuu yli valon nopeudella. Se ei kuitenkaan voi välittää informaatiota yli valonnopeudella, kuten itsekin totesit.--Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 18.02 (UTC)
Näin itsekin sen tulkitsisin. Tämä ei olisi mahdollista mikäli valolla olisi vain hiukkasen ominaisuudet, mutta kvanttimekaniikka antaa mahdollisuuden aalto-hiukkasdualismille jolloin valo käyttäytyisi tässä tapauksessa kuten aaltoliike... kai :) --Agony (403) 26. syyskuuta 2006 kello 16.55 (UTC)
Kvanttimekaniikalla ei ole tekemistä tämän kanssa. Teveten tulkitsi aika lailla oikein (tai on tuossa kyllä jokunen virhe). Suuri nopeus johtuu siitä, että valopiste ei varsinaisesti ole mikään olio, vaan olemassa vain näennäisesti vähän samalla tavalla kuin esim. varjo. Ja kulkipa piste miten nopeasti tahansa, sitä ei voida käyttää informaation välittämiseen. (Ja tämä esimerkki oli huono lähinnä siksi, että sen yhteys käsiteltyyn kysymykseen oli heikko ja tämä keskustelu on ajautumassa epäolennaisuuksiin.) --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 17.04 (UTC)
Ok, mietin lähinnä ratkaisumallia sille miksi fotonin toiminnan voi ikään kuin "ohittaa", ja tuli mieleen että aaltoliike olisi yksi vaihtoehto. Kukakohan värväisi kosmologin tai pari wikittelemään?-) --Agony (403) 26. syyskuuta 2006 kello 17.11 (UTC)
"1 s Atomiytimien synty alkaa". Käsittääkseni vasta noin kolmen minuutin ikäisessä maailmankaikkeudessa alkoi syntyä protoneja ja neutroneja ja vasta noin 300 000 vuoden ikäisellä maailmankaikkeudella lämpötila oli riittävän matala että pystyi syntymään vetyä ja heliumia. Lisäksi käsitykseni mukaan, on pystytty tarkkailemaan äärimmäisen pientä aluetta hiukkaskiihdyttimessä jossa on ollut sekunnin murto-osan ajan sama lämpötila kuin yhden sekunnin ikäisessä maailmankaikkeudessa: tuolloin on selvinnyt että kyseisessä lämpötilassa ei voi olla kuin energiaa. Kaikki tämä tieto on kuitenkin peräisin ajalta kun maailmankaikkeus oli noin 15 miljardia vuotta vanha :) --Agony (403) 24. syyskuuta 2006 kello 19.29 (UTC)
en-wikistä, jossa artikkeli on suositeltu sivu:
Nucleosynthesis: 1 sec - 3 minutes
Main article: Big bang nucleosynthesis
At this time, the universe is cool enough that atomic nuclei can begin to form. Protons (hydrogen ions) and neutrons begin to combine into atomic nuclei. At the end of nucleosynthesis, roughly three minutes after the big bang (Weinberg's book about the early universe was titled The First Three Minutes) the universe has cooled to the point where nuclear fusion stops. At this time, there are about three times more hydrogen ions than helium-4 nuclei and only trace quantities of other nuclei.
Toivoisin tähän lisäselvennystä.--Teveten 22. marraskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)
[3] mm. tuolta löytyy se, juttu otettu Paul Daviesin kirjasta Viides ihme. Klassisen fysiikan mukaanhan energiaa ei voi kadota ja tulla tyhjästä, joten oletetaan kaiketi että tämä näkyvä energia on positiivista ja on myös negatiivista energiaa eli antiainetta. Vaikea selittää, en tiedä meneekö edes oikein. Kannattaa lukea en:Cosmic inflation.
Kaikki liittyy kuitenkin tähän Alan Guthin 1980-luvulla kehitettyyn inflaatioteoriaan, joka on nykyisin hyväksytty koska viimeiset mittaukset sen ovat vahvistaneet ja edelliset teoriat siirretty syrjään. Ilmiö oli inflaatio, joka koski Alkuavaruuden vain sekunnin murto-osia kestäneen laajentumisvaiheen, jonka syynä oli äkisti lisääntynyt negatiivinen energia, joka aiheutti sen työntövoiman, jonka seurauksena avaruus laajentui. Seuranneessa kehityksen tuloksena energiatasapaino nollautui, mikä selittää sekä tunnetun avaruuden pitkäikäisyyden ja stabiiliuden. Mallin mukaan Inflaation myötä vapautui energiaa niin, että syntyi suunnaton joukko vastinhiukkaspareja (suunilleen samanlaiset määrät positiivisia hiukkasia, ja niiden antihiukkasia, joista edellisiä oli hieman enemmän). Hiukkaset ja antihiukkaset kumosivat toisensa muuttuen säteilyksi, fotoneiksi, ja positiivisten hiukkasten muodostamasta ylimäärästä kehittyi tuntemamme maailmankaikkeus, eräänlaisena vaahtona tyhjyyden ylle, joka on tasapainossa, koska kokonaisenergia on nolla. Kvanttifysiikan mukaan täydellistä tyhjyyttä ei voi olla olemassa; Hiukkasia ja niiden antihiukkasia syntyy ja häviää jatkuvasti, mutta ne ovat olemassa niin lyhyen aikaa, ettei niiden energiaa voida mitata.
Lieköhän tuossa selitetty mitenkään oikein painovoimakentän ja negatiivisen energian yhteyttä? Tämä tarvitsisi asiantuntijan apua. Kuitenkin väärä oletus on että jotenkin yliluonnollisesti "tyhjästä" hyppäsi esiin tämä näkyvä maailmankaikkeus. --Zxc 22. marraskuuta 2006 kello 14.48 (UTC)
Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 28. kesäkuuta 2007 – 19. heinäkuuta 2007
Suomennettu en-wikin suositellusta. Mitä muuta parannettavaa on linkitettyjen artikkeleiden ja artikkelitoiveiden lisäksi?--Usp 28. kesäkuuta 2007 kello 19.46 (UTC)
Kävin artikkelin wikitysten perusteella lävitse, ja kaikkia termejä ei taida olla Suomennettu (yleisellä tasolla) tai niitä ei käytetä juurikaan arkisella tasolla. Termien suomennoksia täytynee kysellä yliopistoista tai muusta vastaavasta laitoksista, joilla saattaisi olla oma mielipide suomennoksiin. Tai vaihtoehtoisesti pyytää joku asiantuntija lukemaan artikkeli läpi. --qWerk 28. kesäkuuta 2007 kello 20.18 (UTC)
Lähdeviitteiden muotoilussa on myös ainakin parissa kohtaa jotain häikkää (ainakin viitteiden 33-35 kohdalla). Kuvat olisi myös kiva saada suomeksi. Asiasta en osaa sanoa yhtään mitään, kun en ole asiantuntija --albval 29. kesäkuuta 2007 kello 10.49 (UTC)
Nykäisin artikkelin pikaisesti Wordin läpi ja korjasin pahimmat kirotusvihreet sisällöstä, mutta artikkeli kaipaisi tosissaan ammattilaisen kh:ta. Lisäksi yllämainitut termit olisi hyvä suomentaa (ainakin silmään pisti sanat depaatti, anisotropia ja gravitaationaalinen taivutuksineen). --Agony (403) 30. kesäkuuta 2007 kello 15.01 (UTC)
Oikea kirjoitusasu on gravitationaalinen, eli yksi a pois (vrt. vaikka operationaalinen). --Silvonen 30. kesäkuuta 2007 kello 18.07 (UTC)
Artikkelissa pitäisi käsitellä myös alkuräjähdysteorian vastustajia (jotkut fyysikot, ehkä myös eräät uskonnolliset oppineet) sekä ehkä mainita lyhyesti myös vaihtoehtoisista teorioista. --Green Bonsai 2. heinäkuuta 2007 kello 19.19 (UTC)
Lisäsin kohdan Epästandardi kosmologia, johon voi lisätä 'vastustusta' ja tulkinnoille on jo oma kohta.--Usp 3. heinäkuuta 2007 kello 14.33 (UTC)
Ei sekoiteta kreationistien ja muiden huuhaa-tiedemiesten näkemyksiä tähän. Pidetään krationismin näkemykset omassa ja ID-teoreetikkojen omassa. Merkittävien fyysikkojen näkemyksiä tosin voi mainita. --qWerk 3. heinäkuuta 2007 kello 14.36 (UTC)
Mielestäni kreatonistien, ID-teoreetikkojen ja muiden ns. huuhaa-tiedemiesten näkemyksiä tulee ottaa mukaan niiltä osin kun ne kritisoivat tämän teorian tieteellisiä heikkouksia ja tarjoavat vaihtoehtoa. Toisaalta mielestäni uskonnollis-filosofiset ongelmat tulisi jättää niin pieneksi kuin mahdollista ja lisätä viite pääartikkeliin (kuten nyt on jo rakennettu pohjaa). Lisäksi voisi terävöittää Filosofiset ja uskonnolliset tulkinnat otsikkoa kahdella tavalla - ensinnäkin tiivistämällä nykyinen asia ja toiseksi ottaa lisää kriitikkoja mukaan. BTW Epästandardit kosmologiat otsikko kuulostaa hienolta. Eläköön sisäpiirin jargonia! Tätä älkööt tavalliset kaduntallaajat lukeko! --Peltimikko 4. heinäkuuta 2007 kello 16.29 (UTC)
Eikö näkemys ole selvä: "Mitään alkuräjähdystä ei ole ollut, jumala/älykäs suunnitelija on luonut maailman." Koska kreationismi tai älykäs suunnitelu ei täytä tieteellisen teorian tunnusmerkkejä sen merkittävyys tiedeartikkeleissa nolla. hihhuleiden mielipiteet voidaan viedä artikkeliin Näkemykset maailmankaikkeuden synnystä. Ei pilata tiedeartikkelia pseudotieteellisillä näkemyksillä, kiitos. --qWerk 4. heinäkuuta 2007 kello 16.36 (UTC)
Suositellulla sivulla ei saisi olla {{cite web -jäänteitä lopussa. Muutenkin aiheesta muualla -linkit saisi laittaa mahd. siististi. --Thi 31. heinäkuuta 2007 kello 11.17 (UTC)
Cite webit poistettu.--Usp 31. heinäkuuta 2007 kello 16.44 (UTC)
Hylätty ss-äänestyksessä lähinnä huonon kielen ja vaikeaselkoisuutensa takia. Pyytäisin tarkennuksia näihin ongelmiin, jotta saataisiin artikkelista kansantajuinen.--Usp 3. elokuuta 2007 kello 17.06 (UTC)
Olen nyt selannut noin puoleenväliin artikkelia, enkä ole rehellisesti sanottuna löytänyt mitään suurempia kielellisiä kömmellyksiä tai vaikeaselkoisia asioita. --qWerk 4. elokuuta 2007 kello 07.42 (UTC)
Kannatin suositelluutta ja kannatan edelleen. Artikkeli on kattava ja sopivan tekninen, ettei mene ihan käsienheilutteluksi. Ne jotka sanovat artikkelia vaikeaselkoiseksi saisivat kertoa mikä kohta on vaikea käsittää (olen itse opiskellut hieman fysiikkaa joten ehken ole keskivertolukija tässä suhteessa). Yksi mielenkiintoinen aspekti teorian historiasta olisi kuinka arvio maailmankaikkeuden iästä on tarkentunut vähitellen. Paitsi että tähän liittyy mielenkiintoisia vaiheita (jossain vaiheessa kai maapallon ikä ylitti maailmankaikkeuden ikäarvion!), niin se on mainio esimerkki siitä kuinka tiede on luonteeltaan vähitellen tarkkeneva prosessi. --Tungsten 14. elokuuta 2007 kello 08.55 (UTC)
Tein johdanto-osaan korjauksia. Tekstin viittaussuhteissa menevät jonkun verran sekaisin tapahtumat ja teoriat. Esimerkiksi siis:
"Alkuräjähdys on nykytietämyksen mukaan tunnetun maailmankaikkeuden syntytapahtuma. Sillä on kosmologiassa vakiintuneen teorian asema." Tässä menevät sillä-pronominin kohdalla sekaisin itse tapahtuma ja sitä koskeva teoria. Siksi korjaus: "Alkuräjähdysteoria on saavuttanut kosmologiassa vakiintuneen aseman."
"Galaksien on havaittu etääntyvän Maasta sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat nk. Hubblen lain mukaisesti." Tämä lause merkitsee, että galaksien nopeus olisi jotenkin riippuvaista Hubblen laista mutta tosiasiassahan Hubblen laki on teoria, jolla kuvataan tätä galaksien etääntymistä. Korjaus: "Galaksien on havaittu etääntyvän Maasta sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat. Tätä periaatetta kutsutaan Hubblen laiksi."
"Yhdistettynä oletukseen, jonka mukaan missä tahansa päin kaikkeutta sijaitsevat havainnoijat havaitsisivat samoin, voidaan päätellä itse avaruuden laajenevan." Tästä virkkeestä puuttuu predikaatti. Korjasin näin: "Kun tämä havainto yhdistetään niin sanottuun kopernikaaniseen periaatteeseen, jonka mukaan missä tahansa päin kaikkeutta sijaitsevat havainnoijat havaitsisivat samoin, voidaan päätellä itse avaruuden laajenevan."
"Seuraamalla laajenemista ajassa taaksepäin päädytään äärimmäisen tiheään ja kuumaan tilaan." Tässä tullaan päätyneeksi tilaan konkreettisesti. Tarkoitus oli kai sanoa: "Seuraamalla laajenemista teoreettisesti ajassa taaksepäin päädytään olettamukseen, jonka mukaan alussa on ollut äärimmäisen tiheä ja kuuma tila."
Tällaisia viittausongelmia ja englannin kielestä tekstiin hiipineitä kompelöjä rakenteita on tekstissä lisää. Kannattaa yrittää pitää niitä silmällä ja pyrkiä karsimaan. Lauseenvastikkeita kannattaa yleensä välttää.
Onko "kaikkeus" tavallista kosmologian sanastoa? Kuulostaa kovin raamatulliselta. Nikke 16. elokuuta 2007 kello 09.51 (UTC)
Ei artikkeli itsellenikään ole vaikeaselkoinen, mutta luulisin että siitä vielä saisi hieman kansantajuisemman. Ikävä kyllä en osaa ehdottaa miten. Ilmeisesti jotain kömpelöitä lauserakenteitakin on vielä jäljellä. Kaikkeus on muuten parempi sana kuin maailmankaikkeus, joka on hyvin maakeskeinen ja enemmän "raamatullisempi". Kai tämä pikkuhiljaa suositellusta sivusta menisi. Mutta toivoisin että se vielä kypsyisi rauhassa jonkin aikaan, jos joku vaikka huomaisi vakavia asiavirheitä. --Zxc 16. elokuuta 2007 kello 21.35 (UTC)
Mitä Planckin epookki käytännössä tarkoittaa? Eli jos maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksessä, miten on mahdollista, että maailmankaikkeus on Planckin epookin aikaa kuitenkin olemassa, tosin hyvin hyvin pienessä koossa, ja Planckin epookkihan siis oli ennen alkuräjähdystä. Ja miten ylipäätänsä voidaan sanoa, että Planckin epookki oli ennen alkuräjähdystä, koska aika oli alkuräjähdyksen seuraus.Kommentin jätti 80.220.109.105 (keskustelu – muokkaukset).--Eetvartti 16. syyskuuta 2007 kello 16.48 (UTC)
Planckin epookki- sivulla on asiasta tarkemmin mutta minä olen käsittänyt sen niin, että vasta hetkellä 10-43 alkoi tapahtua, eli "räjähti". Gravitaatio erkani muista vuorovaikutuksista ja alkoi suuri yhtenäisepookki. Tarkemmin asia liittyy kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian yhdistämiseen sekä siihen että Planckin epookki kesti vain Plancin ajan (siitä nimi). Eli kyseessä on niin lyhyt/pieni skaala, ettei tarkastelu ole mielekästä (nykytietämyksen mukaan). --Usp 17. syyskuuta 2007 kello 19.15 (UTC)
"Vastaavuus on erinomainen deuteriumin osalta, lähellä 4He:n osalta ja tekijällä kaksi eri 7Li:lle." Voisiko joku fyysikko valistaa onko litiumia siis kaksi kertaa niin paljon kuin teoria ennustaa vai vain puolet teorian ennustamasta? - Minkähän takia muuten artikkelin loppu (viitteet) näyttävät ainakin IE:ssa sekasotkulta? --Hrrkrr3112. kesäkuuta 2009 kello 00.59 (EEST)[vastaa]
Ono artikkeli suositelötu sivu vai ei? Tähti ainakin tuikkii sivun yläreunassa. Jos ei ole niin eikö artikkelia voisi palauttaa vanhaan versioon, joka äänestettiin suositelluksi, ja palauttaa status? Olisi muuten hieno uusi käytäntö, että hyviin ja suositeltuihin artikkeleihin ei saisi tehdä yhtäkään lähteetöntä muokkaust! ––Crimson Cherry Blossom™5. kesäkuuta 2011 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Lisäsin aika paljon lähdepyyntöjä tuonne. Viitteiden käytössä on paikoin epäselvää, viitataanko yhdellä viitteellä samanaikaisesti vain yhteen kohtaan vai aiempiin kolmeen lähteettömään kappaleeseen. Vaatisi perehtymistä ja aikaa, jota minulla ei nyt ole. Minusta status pitäisi vähintään asettaa kyseenalaiseksi.--Bluto19. marraskuuta 2011 kello 00.30 (EET)[vastaa]
kosmologit / tähtiteteilijät eivät pidä (alku)singulariteettia varmana tosiasiana. se on mahdollinen, vaan ei varma. ennen hetkeä x on voinut olla myös jonkinlainen muunlainen kuuma soppa kuin välttämättä piste. artikkelia pitäisi siten korjata. big bang ei tarkoita pisteen räjähdystä 100% varmuudella --Hartz (keskustelu) 15. maaliskuuta 2018 kello 15.18 (EET)[vastaa]
Edellisellä kerralla Suositeltu-statuksen uudelleen arviointin jälekeen unohdetiin äänestää. Ja koska elisestä vertais arvioinista on kulunut hieman vajaa 10 vuotta tuodaan artikeli vertaisarviointii uudeleen ennen äänestystä. Artikkelissa on paljon lähde? pyyntöjä, rikinäsiä linkkejä ja lähde tarkemmin pyyntöjä. Minua ei kiinnosta kehittää artikkelia, mutta toivon, että jotain muuta kiinnostaa parantaa sitä--Superkissan (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 21.49 (EEST)[vastaa]
Viimeisestä kommentista on kulunut noin 3kk, joten arkistoin vertaisarvioinnin viikon kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Superkissan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2019 kello 17.45 (EEST)