Lauseenvastike

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lauseenvastikkeeksi kutsutaan suomen kielessä sellaista rakennetta, jonka sisältö edustaa lausetta, mutta jossa ei ole predikaattia eli verbin finiittimuotoa, jota pidetään yleensä lauseen tuntomerkkinä.[1] Lauseenvastikkeissa on yleensä verbin nominaalimuoto, infinitiivi tai partisiippi, joka vastaa lauseen predikaattia.[2] Lauseenvastikkeita käytetään usein kirjoitetussa kielessä, mutta puhekielessä harvemmin.

Lauseenvastikkeita on erilaisia, ja ne vastaavat eri lausetyyppejä. Lauseenvastikkeiden avulla voi ilmaista samoja asioita kuin että-lauseilla, kun-lauseilla ja tehtävän tapaa tai päämäärää ilmaisevilla lauseilla. Niitä ei kuitenkaan voida yleensä käyttää kielteisinä: voidaan siis sanoa hän sanoi tulevansa, mutta ”hän sanoi ei tulevansa” on kieliopin vastainen. Kieliopillisempana voitaisiin pitää muotoa "Hän sanoi jättävänsä tulematta". Muoto ”hän ei sanonut tulevansa” taas on kieliopillisesti oikea, mutta sisällöllisesti harhaanjohtava, koska siinä (yleiskielen mukaan ymmärrettynä) otetaan kantaa vain puheena olevan henkilön sanomiseen eikä lainkaan hänen sanomansa sisältöön.

Referatiivirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Referatiivirakenteen toiset nimet ovat partisiippirakenne tai kertova lauseenvastike. Se vastaa että-lauseita, jotka toimivat päälauseen objektina. Päälauseen verbinä voi olla mm. nähdä, luulla, uskoa, sanoa, kertoa, kuulla, huomata, tietää ja ymmärtää. Referatiivirakenteella on kaksi mahdollista aikamuotoa, preesens ja perfekti, ja sillä on sekä aktiivinen että passiivinen muoto.[3]

Referatiivirakenne –vAn (-van ~ -vän)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Referatiivirakenne -vAn eli preesensin partisiippi vastaa sellaista että-lausetta, jonka tekeminen tapahtuu samaan aikaan tai myöhemmin kuin päälauseen tekeminen. Päälauseen aikamuodolla ei muuten ole merkitystä. Jos päälauseessa ja lauseenvastikkeessa on eri subjekti, lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä.[4]

  • Referatiivirakenne:Bussinkuljettaja näkee poron kävelevän kadun keskellä.
  • Vastaava sivulause (preesens):Bussinkuljettaja näkee, että poro kävelee kadun keskellä.
  • Referatiivirakenne:Näin poron kävelevän kadun keskellä.
  • Vastaava sivulause (imperfekti):Näin, että poro käveli kadun keskellä.

Jos päälauseen ja lauseenvastikkeen subjekti on sama, lauseenvastikkeessa käytetään vain possessiivisuffiksia:

  • Referatiivirakenne:Luulen matkustavani Pietariin toukokuussa.
  • Vastaava sivulause:Luulen, että matkustan Pietariin toukokuussa.

Passiivissa käytetään muotoa -(t)AvAn: [5]

  • Referatiivirakenne:Luulen tästä puhuttavan vielä.
  • Vastaava sivulause:Luulen, että tästä puhutaan vielä.

Referatiivirakenne –neen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Referatiivirakenne -neen eli perfektin partisiippi vastaa sellaista että-lausetta, jonka tekeminen tapahtuu aikaisemmin kuin päälauseen tekeminen tai jos se on jatkunut puhehetkeen asti.[6] Jos päälauseessa ja lauseenvastikkeessa on eri subjekti, lauseenvastikkeen subjekti on genetiivissä.

  • Referatiivirakenne:Santeri kertoi Kallen ostaneen rummut.
  • Vastaava sivulause:Santeri kertoi, että Kalle oli ostanut rummut.

Jos subjekti on sama, käytetään possessiivisuffiksia:

  • Referatiivirakenne:Heikki kertoi voittaneensa suunnistusmestaruuden.
  • Vastaava sivulause:Heikki kertoi, että hän oli voittanut suunnistusmestaruuden.

Passiivissa käytetään muotoa -tUn:

  • Referatiivirakenne: Luulin tästä puhutun eilen.
  • Vastaava sivulause: Luulin, että tästä puhuttiin eilen.

Temporaalirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temporaalirakenne vastaa temporaalista sivulausetta eli aikaa ilmaisevaa kun-lausetta ja toimii ajankohdan adverbiaalina. Kuten referatiivirakenteella, silläkin on kaksi aikasuhdevaihtoehtoa.[7]

Temporaalirakenne –essA (-essa ~ -essä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tyyppi ilmaisee samanaikaista tekemistä. Sen predikaattina on toisen eli E-infinitiivin inessiivi.

  • Temporaalirakenne: Pormestarin saapuessa kaikki istuivat jo paikallaan.
  • Vastaava sivulause: Kun pormestari saapui, kaikki istuivat jo paikallaan.

Kun-lauseen subjektia vastaa genetiivi tai possessiivisuffiksi. Jos subjekti on sama kuin päälauseen subjekti, se ilmaistaan possessiivisuffiksilla:

  • Temporaalirakenne: Odottaessaan Yrjö joi kupin kahvia.
  • Vastaava sivulause: Kun Yrjö odotti, hän joi kupin kahvia.

Temporaalirakenne –tUA (-tua ~ -tyä)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos temporaalirakenne ilmaisee aikaisempaa tekemistä, sen predikaattina on passiivin toisen partisiipin partitiivi.[8]

  • Temporaalirakenne: Pormestarin saavuttua kaikki menivät paikoilleen.
  • Vastaava sivulause: Kun pormestari oli saapunut, kaikki menivät paikoilleen.

Samat säännöt koskevat tämän kuin edellisenkin temporaalirakenteen subjektia, eli jos se on sama kuin päälauseen subjekti, se ilmaistaan possessiivisuffiksilla:

  • Temporaalirakenne: Autan sinua juotuani kahvin loppuun.
  • Vastaava sivulause: Autan sinua, kun olen juonut kahvin loppuun.

Modaalirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Modaalirakenne muodostetaan toisen eli E-infinitiivin instruktiivin avulla. Se ilmaisee, mitä joku tekee samaan aikaan tai millä tavalla tekeminen tapahtuu. Pääverbin ja E-infinitiivin instruktiivin ilmaisema subjekti on sama.[9]

  • Modaalirakenne: Kaisa odotti bussia lukien.
  • Vastaava sivulause: Kaisa odotti bussia ja luki.
  • Modaalirakenne: Lähdemme ravintolaan kävellen.
  • Vastaava sivulause: Lähdemme ravintolaan niin, että kävelemme.

Suomen kielessä on modaalirakenteen sisältäviä fraaseja, joita käytetään usein:

  • Hän tiesi sen alusta alkaen.
  • Emme syö paljon ensi viikosta lähtien.
  • Toisin sanoen he voisivat ihan hyvin tehdä yhteistyötä.
  • Tarkemmin ajatellen nelonen ei ole sopiva minulle.
  • Miksi sanoit sen kaikkien kuullen?

Finaalirakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finaalirakenne on ensimmäisen eli A-infinitiivin translatiivi, johon liitetään vielä possessiivisuffiksi. Sen vaihtoehtona on jotta- tai että-lause, joka ilmaisee tekemisen syytä. Se vastaa kysymyksiin miksi, mistä syystä ja mitä varten. Kun translatiiviin liitetään possessiivisuffiksi, translatiivin pääte -ksi muuttuu muotoon -kse.[10]

  • Finaalirakenne: Lähdimme Lappiin tavataksemme joulupukin.
  • Vastaava sivulause: Lähdimme Lappiin, jotta tapaisimme joulupukin.

On finaalirakenteen muotoja, joista on tullut fraaseja:

  • Muistaakseni hän on 27-vuotias.
  • Tietääkseni tunti alkaa kahdeltatoista.
  • Luullakseni tämä kahvila on liian kallis.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. Porvoo: Weilin+Göös, 1983. ISBN 951-35-5221-7.
  • Karlsson, Fred: Suomen peruskielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1982. ISBN 9517172737.
  • Vilkuna, Maria: Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-2021-7.
  • White, Leila: Suomen kielioppia ulkomaalaisille. Helsinki: Finn Lectura, 1993. ISBN 951792092X.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ikola, s. 155.
  2. White, s. 297.
  3. Karlsson, s. 195.
  4. Karlsson, s. 196.
  5. Karlsson, s. 198
  6. Karlsson, s. 196.
  7. Vilkuna s. 309.
  8. Karlsson, s. 199-200.
  9. White, s. 305.
  10. White, s. 304.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]