Kesarbai Kerkar
Kesarbai Kerkar (13. heinäkuuta 1892 Goa – 16. syyskuuta 1977) oli intialainen laulaja.[1][2]
Kerkar syntyi musikaaliseen perheeseen Goalla[1] ja asettui sitten Bombayhin (nykyisin Mumbai). Hän opiskeli vuoteen 1917 Ramkrishnabuwa Vazen, Bhaskarbuwa Bakhalen ja Barkatullah Khanin johdolla. Vuonna 1921 hän pääsi Jaipur-Atraulin gharanan perustajan[2], Alladiya Khanin oppilaaksi katkeamattomaksi viidentoista vuoden jaksoksi[3], mutta guru-oppilassuhde säilyi vähemmän intensiivisenä, kunnes Khan kuoli vuonna 1946.[1]
Kerkar aloitti esiintymisuransa 1930-luvulla ja tuli tunnetuksi khyalien esittäjänä, jonka ohjelmistoon kuului kattava valikoima vähemmän tunnettuja ragoja. Hän ei esiintyessään suostunut mikrofonin käyttöön ja oli sekä organisoijien että yleisöjen arvostuksesta nauttinut perfektionistinen esiintyjä. Hän kuitenkin vältti julkisuutta ja otti vain yhden oppilaan, joka oli Dhondutai Kulkarni.[3] Kerkar luopui esiintymisestä 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla.[1] Hän sai monia tunnustuksia, kuten Sangeet Natak Akademin palkinnon vuonna 1953 sekä Padma Bhushanin Intian hallitukselta vuonna 1969.[3]
Vain hieman ennen Kerkarin kuolemaa NASA laukaisi Voyager 1:n ja Voyager 2:n mukanaan gramofoninauhoituksia. Joukossa oli Kerkarin Jaat Kahaan Ho -levytyksen ohella muiden muassa Johann Sebastian Bachin, Wolfgang Amadeus Mozartin ja Ludwig van Beethovenin teosten tulkintoja.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Profiles of Eminent Goans, Past and Present, s. 78-79 J. Clement Vaz
- ↑ a b c Kesarbai becomes Malkauns, Malkauns becomes Kesarbai The Caravan
- ↑ a b c Tribute to a Maestro: Kesarbai Kerkar (Arkistoitu – Internet Archive) ITC Sangeet Research Academy
| ||||||||||||||||||
