Kefpodoksiimi
| |
Kefpodoksiimi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (6R,7R)-7-[[(2Z)-2-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-metoksi-iminoasetyyli]amino]-3-(metoksimetyyli)-8-okso-5-tia-1-atsabisyklo[4.2.0]okt-2-eeni-2-karboksyylihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C15H17N5O5S2 |
| Moolimassa | 411,476 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 40 % [1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 2-3 tuntia[2] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | oraalinen |
Kefpodoksiimi (C15H17S2N5O5) on kefalosporiineihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään on lääketieteessä antibioottina.
Ominaisuudet ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefpodoksiimi kuuluu niin kutsuttuihin kolmannen sukupolven kefalosporiineihin ja sen antibioottisen ominaisuudet perustuvat muiden kefalosporiinien tavoin bakteerien soluseinän biosynteesin estämiseen. Se tehoaa erityisesti gramnegatiivisiin bakteereihin. grampositiivisia bakteereja vastan sen teho on heikompi, mutta se tehoaa esimerkiksi eräisiin streptokokkeihin. Lääkeaine on suhteellisen stabiili beetalaktamaaseja vastaan. Useimmiten sitä käytetään aihiolääkkeenään kefpodoksiimiproksetiilina, joka annostellaan tablettina. Kefpodoksiimia voidaan käyttää esimerkiksi keuhkokuumeen, ihotulehdusten ja virtsatulehdusten hoidossa.[1][3][4][5][6][7]
Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefpodoksiimi voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan huonovointisuutta, ripulia ja allergisia iho-oireita. Myös maksan entsyymiarvot voivat kohota.[1][3]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefpodoksiimi on puolisynteettinen yhdiste. Sen valmistamiseksi lähtien 7-aminokefalosporaanihaposta on kehitetty useita menetelmiä.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 530-536. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)
- ↑ Cefpodoxime DrugBank. Viitattu 20.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 241. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)
- ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1104. Lippincott Williams & Wilkins, 2012. ISBN 9781609133450. (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 51. Soluseinämää heikentävät bakteerilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 20.12.2020.
- ↑ Pekka Kujala: Suun kautta annettavien kefalosporiinien käyttö. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 20, s. 2241–2247. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Harry G. Brittain: Profiles of Drug Substances, Excipients, and Related Methodology, s. 5-12. Academic Press, 2019. ISBN 978-0-12-817165-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.12.2020). (englanniksi)