Karrageeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri karrageenien rakenteita.

Karrageenit ovat ryhmä sulfaattiesteriryhmiä sisältäviä polysakkarideja. Karrageeneja esiintyy erityisesti punalevissä, joissa niiden tehtävänä on toimia soluja tukevana materiaalina, kuten selluloosa kasveissa. Sulfaattiryhmien vuoksi karrageenit ovat negatiivisesti varautuneita ja hydrofiilisia. Karrageenit ovat hyytelömäistä ainetta, jota valmistetaan Pohjois-Atlantin punalevistä, kuten irlanninsammal (Chondrus crispus)- ja Gigartina stellata -levistä. Chondrus crispus -punalevästä saatava karrageeni on pääasiassa κ- ja λ-karrageenia.[1] Sitä saadaan myös Gigartina mamillosa -lajista.[2]

Karrageeni on elintarvikelisäaine (E 407) jota käytetään hyytelöimisaineena muun muassa jäätelöissä, hilloissa ja makeisissa. Sen on mainittu aiheuttavan suolistovaivoja. Eläinkokeissa on todettu sen pilkottuna aiheuttavan syöpää, mutta pilkkomattomasta luonnonkarrageenista ei ole näyttöä.[3]

Se on saanut nimensä irlantilaisen Carragheenan-nimisen kylän mukaan.[4][5]

Karrageeni on leväkolloidi, ja sitä käytetään eläinperäisen liivatteen sijasta agar-agarin ohella kasviperäisenä hyytelöimisaineena.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Norman Stanley: Production, properties and uses of carrageenan FAO. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  2. Medicinenet.com
  3. Lisäaineet elintarvikkeissa Nicehouse.fi. Viitattu 6.4.2011.
  4. a b Leväperäinen hyydyte Tieteen Kuvalehti. 11/2001. Viitattu 6.4.2011.
  5. Merriam-webster.com Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)