Karl Vilhelm Konstantin De Geer
Karl Vilhelm Konstantin De Geer (10. maaliskuuta 1839 Porvoo – 9. maaliskuuta 1904 Helsinki) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
De Geerin vanhemmat olivat postimestari Carl Vilhelm De Geer ja Hedvig Elisabet Kjellström ja puoliso 8. maaliskuuta 1904 alkaen Johanna Kristina Lönnqvist. De Geer valmistui Pietarin merikadettikoulusta 1857 ja hänet määrättiin midshipsmanina palvelukseen Venäjän laivastoon. Hän kävi 1858–1861 Pietarin merisota-akatemian ja hänet komennettiin sen jälkeen Siperian laivastoon. Luutnantiksi De Geer ylennettiin 1863 ja siirrettiin 8. meriekipaasiin Pietariin 1867 ja edelleen Amurin meriekipaasiin 1869. Kapteeniluutnantiksi hänet ylennettiin 1872 ja siirrettiin Itämeren laivastoon 1874. Viaporin sotasataman suomenmaalaisen merikomppanian päälliköksi hän tuli 1876. De Geer ylennettiin 2. luokan kapteeniksi 1882 ja määrättiin Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen ylijohtajan apulaiseksi seuraavana vuonna. Luotsilaitoksen everstiluutnantiksi hänet ylennettiin 1888 ja siirrettiin laivaston perämiesosastoon, pysytettynä edellisessä tehtävässään. Hänet merkittiin samalla everstinä Venäjän laivaston amiraliteetin upseeriluetteloihin. De Geer sai eron sotapalveluksesta kenraalimajurina huhtikuussa 1894 ja eron luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen ylijohtajan apulaisen tehtävästä tammikuussa 1895.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Karl Vilhelm Konstantin De Geer Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 28.1.2020)