Kari Tarko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kari Markku Tarko (s. 18. kesäkuuta 1938 Tampere[1]) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja.

Tarko edusti SM-sarjassa Tampereen Ilvestä kausina 1956-1961. Hän pelasi yhteensä 38 ottelua, joissa hänen tehopisteensä olivat 2 + 0 = 2 ja jäähymääränsä kahdeksan minuuttia. Tarko voitti Suomen-mestaruuden vuosina 1957, 1958 ja 1960. Vuonna 1958 kultaa tuli myös Suomen Cupista. Tarko oli mukana kahdessa nuorten maajoukkueen ottelussa Ruotsia vastaan. Tarko toimi myös nuorten seuravalmentajana.[2][1]

Jääkiekon ohella Tarkolla on kolme Hämeen piirin mestaruutta pikaluistelussa sekä purjehduksessa Näsijärven mestaruus N-luokassa vuonna 1970. Hän kilpaili myös moottoriurheilussa jossa vuonna 1962 saavutti kuudennen sijan Päijänne-ajossa luokassa alle 250cm³ ja seitsemännen sijan SM-motocrossissa luokassa alle 500cm³. Tarko sai SMoL:n pronssisen ajajamerkin vuonna 1964 ja kultaisen ansiomerkin vuonna 1969.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rantala Risto, Siukonen Markku, Tukiainen Seppo (vastaavat toimittajat): Urheilumme Kasvot Osa 3: Palloilu. Keuruu: Oy Scandia Kirjat Ab, 1973.
  • Ilves-Historia, pelaaja - Kari Tarko

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Urheilumme kasvot s. 485
  2. Ilves-Historia, pelaaja ilveshistoria.com. Viitattu 23.1.2023.