Kari Saikkonen
| Kari Saikkonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1961 Tampere |
| Ammatti | subarktisen ekologian professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto (FK 1990, FT 1994) |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Kari Tapani Saikkonen (s. 13. joulukuuta 1961 Tampere) on suomalainen biologi ja Turun yliopiston Biodiversiteettiyksikössä työskentelevä subarktisen ekologian professori (6/2018−).[1][2][3] Hän on tutkinut muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, mikrobien roolia ekosysteemeissä ja ympäristön kemikalisoitumisen riskejä.[3][4][5]
Saikkonen valmistui Turun yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1990 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1994.[2][1] Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (1994) käsitteli metsää tuhoaviin mäntypistiäisiin kuuluvan ruskomäntypistiäisen (lat. Neodiprion sertifer) ja sen luontaisten vihollisten vuorovaikutusta ympäristön muutoksissa. Työ oli otsikoitu Interactions among the European pine sawfly, its host and natural enemies : consequences of environmental changes.[6] Vuosina 1995−1997 hän oli post doc -tutkijana Arizonan osavaltionyliopistossa Yhdysvalloissa. Turun yliopiston ekologian dosentiksi hänet nimitettiin 1999. Ammatillisen opetuksen opettajapätevyyden hän sai vuonna 2006 (HAMK).[1]
Työurallaan Saikkonen on ollut Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama tutkija (1991−1995). Tätä seuranneen post doc -vierailunsa jälkeen hän on työskennellyt Turun yliopiston vanhempana tutkijana (1997−2000), Suomen Akatemian vanhempana tutkijana (2000−2005), Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) määräaikaisena tutkimusprofessorina (2005−2007) ja Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman asemanjohtajana (2007−2009).[1][2] Ennen kutsua Turun yliopiston professoriksi hän oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori vuosina 2009−2018.[1][5] Turun yliopiston arktisen ekologian professorina hän aloitti kesäkuussa 2018. Saikkonen on tuonut esille muun muassa Utsjoella sijaitsevan Kevon tutkimusaseman sopivuutta ilmastonmuutostutkimuksessa.[4][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Curriculum Vitae: Kari Tapani Saikkonen 4.8.2018. Turun yliopisto, utu.fi. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ a b c Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 8 tammikuuta 2020), s. 631
- ↑ a b c Vaihdevuodet, ilmastonmuutos ja eurooppalainen valtiosääntö professoriluentojen aiheena 8.12.2018. Turun yliopisto, utu.fi. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ a b Turun yliopisto lisää tutkimusta Kevolla lahjoitusvaroin Yleisradio, yle.fi. 28.6.2018. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ a b Markku Sandell: Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään Yleisradio, yle.fi. 13.3.2016. Viitattu 8.1.2020.
- ↑ Kari Saikkonen: Interactions among the European pine sawfly, its host and natural enemies : consequences of environmental changes (Väitöskirja Turun yliopistolle, ISBN 951-29-0162-5, julkaistu sarjassa Reports from the Department of Biology, ISSN 0358-2264; no. 39) 1994. Turun yliopisto; teostiedot via Kansalliskirjasto, kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 8.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kari Saikkosen Google Scholar -profiili (englanniksi) (scholar.google.com)
| ||||||||||||||
