Kari Rummukainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Rummukainen
Henkilötiedot
Syntynyt14. tammikuuta 1962 (ikä 62)
Nurmes
Kansalaisuus Suomi
Ammatti teoreettisen hiukkasfysiikan professori; akatemiaprofessori (2019-2023)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (FM 1987, FT 1990)
Instituutti Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia
Palkinnot Väisälän palkinto (2006), Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen (2009-)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Kari Olavi Rummukainen (s. 14. tammikuuta 1962 Nurmes) on suomalainen teoreettinen fyysikko, joka työskentelee Helsingin yliopiston teoreettisen hiukkasfysiikan professorina (2009-).[1][2][3] Hän toimii akatemiaprofessorina kaudella 2019-2023. Hän tutkii muun muassa kahden mustan aukon törmäyksen synnyttämiä gravitaatioaaltoja.[3]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rummukainen tuli ylioppilaaksi Nurmeksen lukiosta 1981. Hän valmistui Helsingin yliopistosta teoreettisen fysiikan alalta filosofian kandidaatiksi (1987) ja filosofian tohtoriksi (1990).[1][2] Hänen artikkeliväitöskirjan muotoinen väitöstutkimuksensa oli otsikoitu The order-disorder interface tension in quantum chromodynamics and spin models.[4] Rummukainen nimitettiin teoreettisen fysiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon vuonna 1994.[2]

Hän työskenteli postdoc-tutkijana Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksella (1990-1991), tutkijana eurooppalaisessa hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä Sveitsissä (1991-1993, fellow), postdoc-tutkijana yhdysvaltalaisessa Indianan yliopistossa (1993-1996), EU:n rahoittamana tutkijana Bielefeldin yliopistossa Saksassa (1996–1997, EU research fellow), apulaisprofessorina Tanskassa Norditassa (1997-2002) ja Helsingin yliopiston yliopistonlehtorina (2002-2003).[1] Oulun yliopiston teoreettisen fysiikan professoriksi hän tuli vuonna 2003, työskennellen kuitenkin CERNissä seuraavat vuodet (2003-2006, staff member) ja aloittaen Oulussa vasta vuonna 2006.[5][1][2] Professuurin Helsingin yliopistosta hän sai vuonna 2009.[2]

Rummukaisen tutkimustyön aihepiirejä ovat teoreettinen fysiikka ja kosmologia.[1] Akatemiaprofessuurinsa aikana hän tutkii gravitaatioaaltoja. Lisäksi hän osallistuu suunnitteilla olevan gravitaatioaaltoteleskooppi LISAn vaatimustenmäärittelyyn; tämä teleskooppi pyritään lähettämään avaruuteen vuonna 2034.[3][6]

Rummukaisen saamiin tunnustuksiin lukeutuvat muun muassa Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen parhaan fysiikan opettajan palkinto (2002 ja 2011),[6] Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto (2006)[1] ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsenyys (2009).[7] Hänet kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi joulukuussa 2022.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 7 helmikuuta 2020), s. 612View and modify data on Wikidata
  2. a b c d e Virkaanastujaiset - Professorsinstallation (sivu 5/16) 2.12.2009. Helsingin yliopisto, via docplayer.fi. Viitattu 7.2.2020.
  3. a b c Sofia Virtanen: Kaupungistumista, narsismia, gravitaatioaaltoja, puuraaka-aineita... – Suomen Akatemia valitsi 10 uutta akatemiaprofessoria 193 hakijan joukosta Tekniikka & Talous, tekniikkatalous.fi. 23.5.2018. Viitattu 7.2.2020.
  4. Kari Rummukainen: The order-disorder interface tension in quantum chromodynamics and spin models (ISBN 951-653-211-X/ Väitöskirja Helsingin yliopistolle; julkaistu sarjassa Commentationes physico-mathematicae, ISSN 0069-6609; 117 eli Commentationes physico-mathematicae, Dissertationes, ISSN 0358-9307; 36) 1990. Suomalainen Tiedeakatemia (teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi). Viitattu 7.2.2020.
  5. Uusia professoreita Oulun yliopistoon Kaleva, kaleva.fi. 4.3.2003. Viitattu 7.2.2020.
  6. a b Aka­te­mia­pro­fes­so­rit - Rummukainen Kari Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 7.2.2020.
  7. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet päivitetty 8.1.2020. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 7.2.2020.
  8. Uudet jäsenet 2022 22.12.2022. Suomen Tiedeseura. Arkistoitu 30.5.2023. Viitattu 16.6.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]