Kansan vapautusarmeijan maavoimat
| Kansan vapautusarmeijan maajoukot 中国人民解放军陆军 |
|
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1.8.1927 |
| Valtio |
 Kommunistipuolue–  Kiina |
| Rooli | puolustushaara |
| Motto | 为人民服务 "Palvele ihmisiä" |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | kenraali Li Qiaoming |
Kansan vapautusarmeijan maavoimat (kiin.: 中国人民解放军陆军; pinyin: Zhōngguó rénmín jiěfàngjūn lùjūn) on yksi Kiinan kansantasavallan kansan vapautusarmeijan viidestä puolustushaarasta. Muut puolustushaarat ovat laivasto, ilmavoimat, strategiset ohjusjoukot ja tukijoukot. Kiinan maavoimat on maailman suurin. Sen vahvuus on yli 900 000 aktiivisotilasta.
Kiinan Kansan vapautusarmeija käy läpi myös maajoukkojen osalta laajaa uudistusohjelmaa, joka on jatkunut 1980-luvulta lähtien. Kantavana ajatuksena modernisaatiossa on Yhdysvaltojen käsite Revolution in Military Affairs (RMA). Modernisoinnin päämääränä ovat teknologisesti tehokkaat ja ammattimaiset asevoimat, jotka kykenevät operoimaan informatisaatioteknologisessa maailmassa. [1]
Kansan vapautusarmeijan osana maavoimat on Kiinan kommunistisen puolueen aseellisen siiven maavoimat, joiden tehtävä on ensisijaisesti turvata puolueen valta-asema Kiinassa.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiinan armeijan historia tunnetaan Kiinan muurin puolustuksesta aina monen maan valloittamiseen. Tämän päivän kansan vapautusarmeijan historia ulottuu lähes 100 vuoden päähän. Kiinan kansanarmeijan juuret ovat vuodessa 1927 ja kommunistien taistelussa, kun vastassa olivat nationalistit. Alussa joukot tunnettiin myös puna-armeijana, joiden koko oli Mao Zedongin ja Zhu Den alaisuudessa n. 5 000 miestä vuonna 1929. Vuoteen 1933 mennessä joukkojen koko oli 200 000 miestä.[4] Toisen maailmansodan jälkeen kommunistiset joukot nimettiin Kansan vapautusarmeijaksi, joka mahdollisti Kiinan kansantasavallan muodostumisen vuonna 1949.
Vahvuus ja organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maavoiminen vahvuus on 910- 975 000 sotilasta, määrä on noin puolet koko kansanarmeijan koosta. Reservin vahvuus koko Kansan armeijassa on 510 000 sotilasta. Maavoimia tukee kokoonpanoon kuuluvien aselajijoukkojen lisäksi 14 tykistöprikaatia, 19 meritorjuntaohjusprikaatia, 1 lentoprikaati, 12 helikopteriprikaatia, 4 helikopterikoulutusrykmenttiä, 15 ilmapuolustusprikaatia, 13 pioneeri- ja suojeluprikaatia ja 2 pioneerirykmenttiä sekä 10 elektronisen sodankäynnin rykmenttiä, 50 viestirykmenttiä ja 13 huoltoprikaatia.
Maavoimien kehittämisen painopisteenä on joukkojen strategisen liikkuvuuden lisääminen taistelualueiden välillä. Joukoista kehitetään pieniä, monikäyttöisiä, taistelunkestäviä ja helposti muokattavia yksiköitä, jotka pystyvät yhteisoperaatioihin muiden puolustushaarojen kanssa.
Kiinassa on voimassa yleinen asevelvollisuus, jonka kesto on kaksi vuotta. Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa miestä ja yli 9 miljoonaa naista, joista asepalvelukseen otetaan vuosittain noin 600 000 henkilöä. Varusmiespalveluksen voidaan kutsua iältään 18–22 -vuotiaat miehet ja naiset asevoimien harkinnan mukaan. Käytännössä valinta on kohdistunut 18–20 -vuotiaisiin miehiin ja 18–19 -vuotiaisiin naisiin. Varusmiespalveluksen kutsuttavilla ei ole koulutusvaatimusta, mutta palvelukseen kutsutaan peruskoulun tai ylemmän koulutuksen suorittaneita.
Kalusto ja varustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panssarivaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panssaroidut joukko-osastot koostuvat vanhoista malleista ja moderneista panssarivaunuista. Modernisointi tarkoittaa kolmannen sukupolven päivitettyjä panssarivaunuja. Tämä tarkoittaa suurempikaliiperisia tykkejä ja parantuneita asejärjestelmiä. Panssarivaunuihin on päivitetty kehittyneempi elektroniikka ja viestintäratkaisut. Panssarivaunut ovat pääosin malleja 96A ja 99, joka tunnetaan myös tyyppinä A ZTZ99 tai ZTZ-99A.
Panssaroitu miehistönkuljetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansanarmeijalla on iso joukko erilaista panssaroitua kalustoa miehistönkuljetukseen. Tyypillisiä malleja ovat
- Malli ZBD-04A, yksi uusimmista malleista, varustuksena 100 mm ja 30 mm tykit sekä 7,62 mm konekivääri
- ZBL-09 kumipyörillä kulkeva panssaroitu ajoneuvo, varustuksena mm 105-mm tykki, 7.62-mm konekiväärejä ja kranaatinlaukaisin
Tykistö ja ohjustorjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tykistön osalta modernisointi jatkuu myös mm kehittyneempien mekanisoitujen joukkojen muodossa. Pääjärjestelminä toimivat PHL03 (300-mm) itseohjautuvat raketinlaukaisijat ja PLZ05 (155-mm) malliset haupitsit. Rannikoilla käytetään edelleen torjunnassa tykkimallia 59-1 (130-mm) ja haupitsimallia 66 (152-mm).
Ilmatorjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmatorjunnassa pääpaino on keskikantaman HQ-16 maasta ilmaan ammuttavissa ohjuksissa, joka on kansanarmeijan perusta ilmatorjunnalle. Kiinalla on myös oma muunnos venäläisestä SA-15 ilmapuolustusjärjestelmästä. Kiina on merkittävä asevalmistaja, ja se suunnittelee sekä valmistaa erilaisia muunnoksia eri maiden aseistuksesta. Esimerkkinä löytyy muunnos ranskalaisesta Crotale ohjuksesta. Kiinan modernisointi näkyy voimakkaasti muun muassa lyhyen kantaman asejärjestelmissä. Malli PGZ-07 on itseohjautuva ilmatorjuntatykki, joka toimii motorisoidusti. Liikkuvuus antaa paremman suojan sotilasalueen joukoille ja esikunnille. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c US Defense Intelligence Agency: CHINA MILITARY POWER Modernizing a Force to Fight and Win dia.mil. Arkistoitu 11.5.2019.
- ↑ Panda, Jagannath P.: Will the PLA Pledge Total Allegiance to Xi Jinping? Institute for Security and Development Policy. 2022. Viitattu 27.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Vuori , Juha A.: Kiinan sotavoimien kehitys Maanpuolustus-lehti. 16.3.2018. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ People's Liberation Army | Chinese army | Britannica.com britannica.com.
- ↑ Kiinan maavoimat – Turpopankki turpopankki.fi. Arkistoitu 31.3.2019.