Kaksoisrangaistavuus
Kaksoisrangaistavuus on vaatimus siitä, että jokin teko on säädetty rikokseksi sekä siellä, missä siitä on tarkoitus tuomita rangaistus, että siellä missä kyseinen teko on tehty. Kaksoisrangaistavuutta joudutaan arvioimaan mm. rikoksen johdosta tapahtuvissa luovutustilanteissa tai silloin, jos tuomitsemismaan kansalainen on kotiin palattuaan epäiltynä ulkomailla tehdystä rikoksesta.
Esimerkiksi Suomessa rikoslaki säätää, että ulkomailla tehdystä rikoksesta syyttäminen ja tuomitseminen täällä edellyttävät, että teko on ollut rangaistava myös siinä maassa, jossa se on tehty. Rikoksesta ei silloin Suomessa saa tuomita ankarampaa seuraamusta kuin siitä tekopaikan laissa säädetään. Suomessa ei saa nostaa syytettä teosta, josta jo on tekopaikan valtiossa tai toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa nostettu syyte. Poikkeuksena ovat kuitenkin eräät ns. kansainväliset rikokset, joista voidaan syyttää ja tuomita silloinkin kun teko ei ole ollut rikos tekopaikalla. Kansainvälisiä rikoksia Suomessa ovat esimerkiksi lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa, kidutus ja joukkotuhonta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ne bis in idem - "ei kahdesti samassa asiassa"
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rikoslain 1 luku, 5 - 13 § (Arkistoitu – Internet Archive)