Kaarle Ervasti
| Kaarle Ervasti | |
|---|---|
 Kaarle Ervasti vuonna 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. marraskuuta 1948[1] Helsinki[1] |
| Kuollut | 21. huhtikuuta 2010 (61 vuotta)[1] Helsinki[2] |
| Ammatti | kirja-antikvariaatti kauppias ja kirjankustantaja |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1976–2009 |
| Tunnustukset | Vuoden kirjateko -palkinto, 2009 |
Kaarle Klaus Juhani Ervasti (6. marraskuuta 1948 Helsinki – 21. huhtikuuta 2010 Helsinki[1][2], puoliso vuodesta 1989 Meri, s. 1956) oli suomalainen antikvaarinen kirjakauppias. Hän avasi Antikvaarinen Kirjakauppa K. Ervastin 19. toukokuuta 1976 Helsingissä Kallion kaupunginosassa Torkkelinkatu 4:ssä. Ennen kirjakauppa-alalle ryhtymistään hän työskenteli Helsingin yliopiston psykologian laitoksella.
Kaarle Ervasti jäi eläkkeelle ja lopetti kirjakauppatoimintansa 30. huhtikuuta 2009, mihin mennessä hänen liikkeestään oli muodostunut tunnettu kirja-antikvariaatteja harrastavien piirissä. Kuuluisa ei ollut vain kauppa, jossa myytiin kirjoja, vaan Ervasti itse ja kulttuurinen toiminta, joka kirjanmyynnin oheen kehittyi, muun muassa ”lauantaiseuraksi” mainittuna vakioasiakkaiden kokoontumisena lauantaisin liikkeeseen keskustelemaan kirjoista ja kirjallisuudesta.
Antikvariaatin lopettaminen huomioitiin laajalti tiedotusvälineissä. Kirjakauppaliitto ry ja Suomen kustannusyhdistys myönsivät vuonna 2009 Ervastille Vuoden kirjateko -palkinnon työstä kirjojen ja kirjallisuuden hyväksi.
Kaarle Ervasti harjoitti myös jonkin aikaa kirjankustannustoimintaa. Hän, Otso Kantokorpi ja Lasse Saarinen perustivat 1990 kustannusosakeyhtiö Nostromon. Laatukirjoihin panostanut kustantamo toimi vain kolme vuotta, minkä aikana ilmestyi seitsemän kirjaa.
Kaarle Ervastin omasta kirjallisesta tuotannosta on esimerkkinä Aikataika, Fantastica Fennica 1867–1981, suomen kielellä julkaistun tieteis-, utopia- ja fantasiakirjallisuuden bibliografia.
Helsingin Sanomiin kirjoittamassaan nekrologissa Kaarle Ervastin monivuotinen ystävä, asiakas ja työtoveri Otso Kantokorpi, luonnehti Ervastia antikvaarialan vankkumattomaksi tietopankiksi, joka auliisti jakoi tietämystään avustaen useaa antikvaarista kirjakauppiasta ensiaskelten otossa. ”Ervastin asikaskunta oli heterogeenistä: asiakkaina oli niin kulmien kundeja, läheisen kuvataidelukion oppilaita, yliopistojen professoreja kuin vakavampia kirjanharrastajia ympäri Helsinkiä ja lopulta ympäri Suomea”, Kantokorpi kirjoitti ja muistutti Ervastin eräässä haastattelussa todenneen, että samalla, kun ihminen rakentaa kirjakokoelmaa, hän rakentaa itseään.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Legendaarinen antikvariaatin pitäjä K. Ervasti on kuollut 23.4.2010. Yle Uutiset. Viitattu 17.02.2018.
- ↑ a b Muistot – Kaarle Ervasti Helsingin Sanomat. 18.5.2011. Viitattu 9.6.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinonen, Riikka: Antikvariaatti Ervasti – 33 vuotta kirjan ystäville Avaalehti. 19.3.2009. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 9.6.2020.
- Massa, Silja: Kaarle Ervasti – Lukijoiden Heimoa We Love Helsinki. Viitattu 8.9.2008.
| ||||||||||
